http://www.helsinki.fi/kemia/fysikaalinen/opetus/matkem2013b/4harjoitus.pdf
osaisiko joku auttaa tehtävässä 5?
osaisiko joku auttaa tehtävässä 5?
matikan tehtävä
apuaaaaaaa
1080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
1. Laske B(t):n derivaatta ajan suhteen ja katso millä ajan arvolla se on nolla. Tämä
ajan arvo on vastauksesi a-kohtaan.
2. Sijoita saatu aika konsentraation yhtälöön.
Tässä taitaa olla hakusessa vaan se mekaaninen vääntö, ja laitan siitä nyt ton suttupaperin, jossa käytin logaritmista derivointia. Sen voi derivoida ihan normaalistikin, sama pitäisi tulla.
Tosta on jätetty väliin joitakin välivaiheita, joten aika hyvin pitää olla logaritmi- ja eksponenttifunktioiden laskusäännöt selvillä, jotta tästä apua on.
On ne kyllä ylipäätään oltava selvillä, jotta tämän tehtävän klaaraa:
http://aijaa.com/UFxQcX
Toi oli hyvin huono neuvo monestakin syystä, mutta ennen kaikkea siksi, että logaritmista derivointia ei tässä voi käyttää, koska K1 > K2, sen näkee noista nuolista , joista ilmenee reaktion suunta, ja B on oltava lisäksi positiivinen.
Toisekseen pitää tutkia myös siinä derivaatan nollakohdassa olevan ääriarvon laatu.
Siksi laitan tämän nyt uudestaan:
http://aijaa.com/RrUSEQ
Vähän yksinkertaisemmin jos derivoit suoraan B:n ja asetetat nollaksi. Silloin saat:
k1*e^(-k1*t) = k2*e^(-k2*t), josta t ratkaistuna:
t = ln(k1/k2)/(k1-k2)
t sijoittamisen jälkeen alkuperäiseen lausekkeeseen vaatii jonkin verran pyörittelyä vastauksen saamiseksi.
Joo, niin kuin varmaan joku huomasikin, niin toisessa derivaatassa on merkkivirhe. Se ei tosin loppupäätelmää muuta, mutta mutkistaa kuitenkin aika lailla tehtävää.
Ja laitetaan nyt taas http://aijaa.com/fAS8j6
Tämähän oli nyt vasta kolmas versio, joten kai näitä vielä tulee lisääkin.
Tehtävä on oikeastaan hyvin hankala , tuon ääriarvon laadun tutkimisen takia.
Nyt täytyisi ymmärtää kemiasta jotakin, jos vaikka olisi mahdollista jättää pois tuo toisen derivaatan tutkiminen. Kemiasta en ymmärä kuitenkaan juuri mitään.
Eiköhän tuo menettele niin että toteaa jatkuvan funktion arvon olevan nolla kohdassa 0 ja äärettömyydessä, joten saadun yhden ääriarvon > 0 pitää olla maksimi. Ei tarvitse olla ortodoksista matematiikkaa.
Tossahan sitä tarinaa olisi sivulla 17
http://www2.chem.uic.edu/tak/chem34414/Notes 2(Mechanisms)-14.pdf
En kuitenkaan tähän syvenny millään lailla.
Huomasin kyllä itsekin, että K2 voi olla myös suurempi kuin K1 , ja itse asiassa pääsin aika lähelle tuota yhtälöä lähtemällä liikkeelle siitä, että A olisi emäs , B neutraali liuos, ja C happo, ja sitten neutraloituminen tapahtuisi hajoamislain differentiaaliyhtälöä mukauttaen, mutta ei siitä sitten tietenkään oikeaa tulosta syntynyt.
Funktio,jonka ääriarvoa etsitään, on
f(t) = (a k1) / (k2 -k1) * (1/e^(k1 t) - 1/ e^(k2 t)).
k1 =/ k2.Ja ilmeisesti a, k1 ja k2 ovat positiivisia.
Jos k1 > k2 on k2 - k1 < 0 ja 1/e^(k1 t) < 1/e^(k2 t) joten f > 0.
Jos k1 < k2 on k2 - k1 > 0 ja 1/e^(k1 t) > 1/e^(k2 t) ja siis f > 0.
Nyt f(0) = 0, lim (t -> inf) f(t) = 0 ja f(t) > 0 kun 0 < t .
f-funktiolla on vain yksi kriittinen piste t = 1/(k2 - k1) * ln(k2/k1) joten se on maksimi.
Tätähän tuo NoinSeMenee jo tuossa yritti sanoa.
Ohman
Järkimiehet taas asialla . Jos B:n konsentraatio on alussa nolla, niin ei se todellakaan voi siitä mennä kuin ylöspäin. Mikähän se negatiivinen pitoisuus sitten käsitteenä oikein olisi ? Ei tule muuta mieleen kuin viinanhimo.