Miten on mahdollista että laturin jännite nousee mutta virta laski suhteellisesti mukana? pyörimisnopeuden ollessa vakio. Yritin googlailla englanniksi mutta selittivät vaan jotain resistanssista ja ties mistä, enkä tajunnu. apua?
Jännite nousee mutta virta laskee??
apua1223455
201961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niinhän tuo tekee piirin vastuksen suurentuessa esimerkiksi akun täytyttyään kieltäytyessä ottamasta lisää virtaa vastaan.
Akun voi toki tuhota antamalla latausjännitteen nousta kontrolloimattomasti, mutta sitä varten latauspiireissä on jännitteensäädin, joka rajoittaa esim. auton virtapiirien käyttöjännitteen tasaiseksi tai latausautomatiikka mobiilielektroniikassa, joka useimmiten sekä säätelee latausvirtaa että katkaisee latauksen kokonaan akun tultua täyteen.
Mitähän sen laturin perään on kytkettynä? Jos akku niin noinhan se käyttäytyy kun akku tulee täyteen, eikä sille kelpaa enää virta. Ilmiö johtuu pohjimmilaan siitä että virran pienentyessä laturin sisäiseen vastukseen hukkuu vähemmän jännitettä. Virran pieneneminen taas johtuu siitä että akun jännite nouseen lähelle laturin jännitettä, joten potentiaaliero pienee ja virran kulku pienenee myös.
Varmaan tuon asian voi kiteyttää ytimekkäämminkin.
Kiitos vastauksista. Eli siis generaattoria pyöritettiin jollakin omalla laitteellaan joka oli kytketty akkuun mutta miinus akunnapa oli irrotettu. Vakio pyörimisnopeus. Eli päteekö tähän tilanteeseen tuo mita sanoitte, että akku täyttyy ja sille ei kelpaa virta?
Siis genistä pyöritettiin akkuun liitettävällä laitteella, josta miikka oli irti. Se silloin mitään pyöritä. Yritähän nyt muotoilla asiasi järkevästi.
Jos akun toinen laturin johto on irti akusta, ei kulje virtaa, eikä akku täyty. Generaattorin jännite on puolestaan maksimissa.
Voisko sekavampaa kysymystä olla...
" jännite on puolestaan maksimissa "
Mikä jännite, virtapiirihän on poikki.
Jännite volttimittarin yli generaattorin navoista. Tämä voitaneen tulkita myös virtapiiriksi, vaikka oikeasti ei jännitteen esiintyminen tietenkään edellytä suljettua virtapiiriä.
Kollimaattori tietää parhaiten. Kollimaattori tietää jopa sen, mitä kysytään. Uskokaa kollimaattoria.
Totta kai se mittari toimii virtapiirinä silloin kun se on kytkettynä.
Laturin toiminta vain on se että säätimelle tuleva jännite tulee joko sisäisesti tai akun navalta samasta piiristä joka on poikki, säädin ei saa jännitetietoa ja katkaisee ankkurille tulevan virran.
Tilanne on sama kuin jos säätimen tunnistejohto, jos ulkoinen , irrotetaan, lataus loppuu.
Kysymys oli niin hutera, etten vastauksessani spesifioinut edes virtapiirin komponentteja, saati generaattorin tyyppiä. Polkupyörän dynamossa ei ole jännitteensäädintä.
Sehän on kai ainoa tapa mitata jännitettä. Vaatii mittarilta ison impedanssin verratuna jännitelähteen sisäiseen vastukseen, jotta kuormituksesta johtuva virhe voidaan pitää pienenä. Virhe on laskettavissa, kun tietää kyseiset arvot.
Olen vieläkin pihalla kuin lintulauta siitä, mitä kysyjä tarkoitti. En ole törmännyt säätimen tunnistejohtoon missään yhteydessä. Ja miksi lataus loppuisi, jos sellainen säätimen tunnistejohto irroitettaisiin? Silloin kyseessä olisi säätöpiiri, jonka takaisinkytkentä olisi nolla. Tällöin säädettävä lähde työntäisi sitä tehoa, joka siitä maksimissaan lähtee.
Tietenkin on mahdollista rakentaa piiri, joka ajaa alas, jos palautetta ei tule. Mutta jos säätötekniikasta puhutaan, se ei ole oletusarvo. Eikä se ole edes oletusarvo käytännön latureissa. Jännitteensäätäjä haistelee juuri laturin raakaa lähtöjännitettä.
Höpöhöpö. Jännitteen voi aivan hyvin mitata kahden varatun kappaleen välisestä voimavaikutuksesta. Ei tuossa mitään virtaa tarvita, ja voimavaikutuksen mittaaminen on ainoa tapa verrata volttia muihin yksiköihin.
Kerrohan, missä jännitettä mitataan voimavaikutukseella? Olisi mielenkiintoista nähdä mittari, joka mittaa akkujännitettä tai pistorasiajännitettä voimavaikutuksen perusteella.
Sähköstaattiseksi volttimittariksi noita kutsutaan. On minullakin hyllyssä osoitinnäyttöinen paneelimittari, jonka skaala on muistaakseni 0...700 V. Tai jotain. Mittari näyttää tehollisarvoa aaltomuodosta ja taajuudesta riippumatta ja yhtä hyvin AC:llä ja DC:llä.
Kun mittarin irroittaa jännitelähteestä, niin se jää näyttämään mitattua jännitettä. Aika hauska demo on piiristä irroitetun mittarin nollaaminen radioaktiivisella lähteellä eli ionisoivalla säteilyllä. Porukka usein hetken ihmettelee.
Saattavat nuo olla aika harvinaisia nykyään. Minun mittarini on varmaan jostain 1930-luvulta. Jos oikeasti kiinnostaa, niin voin laittaa kuvan näytteille, kunhan mittarin hyllystä löydän.
Ja väität mittauksen perustuvan voimavaikutukseen? Taitaa perustua konkaan, eikä voimaan (N).
Mikä vehje on konka?
10-vastausta vaikka kysymys on taas sitä luokka että mitään ei oikeasti pysty vastaamaan -no onhan näitä olettamusten olettamuksia hauska lukea
Vastaajan on aina asetuttava kysyjän tasolle. Jos kysymyksessä ei ole mitään tolkkua, vastauskin on oltava samaa tasoa. :)
"...englanniksi mutta selittivät vaan jotain resistanssista ja ties mistä, enkä ..."
Kannattaa opetella puimuri-kaava, sillä pääsee pitkälle.
http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml16.sis
Sähkötekniikan alkeita hauskasti ja kansantajuisesti(joskin lapsellisesti) suomeksi opettavat mm.
Wiion ja Somerikon vanhat radiokirjat, parhaana niistä viimeisin versio "Elektroniikkaa Sinulle). Kirjaa ei tahdo saada mistään ja nettikirppiksillä antikvariaateissa hinnat nousevat kohtuuttomiksi.
Kirjastoista löytyy, jos ei muuten, niin kaukolainana.