Liuskekaasu

Antaako vastaus aiheen uskoa, että alemmissa kallioperissä voisi Suomenkin alueella löytyä liuskekaasua? Toivotaan, että nämä Suomen syvät porausreiät paljastaa maaperästämme uusia aarteita.

Sitä vaan tuossa geotermistä energiaa koskevassa jutussa kerrota, miten nämä kaksi syvää poranreikää yhdistetään siellä syvyyksissä toisiinsa? Amerikassa tosin taitaa olla olemassa poraustekniikka, jolla poran reikä voidaan kilometrien syvyyksissäkin kääntää vaakasuuntaan. Sillä tekniikalla ne tietääkseni kerää räjäytyksen ja muiden vaiheiden jälkeen sitä liuskekaasua. Jospa sitä todellakin löytyisi myös Suomen maaperän syvyyksistä.

UuttaEnergiaa kirjoitti:

Antaako vastaus aiheen uskoa, että alemmissa kallioperissä voisi Suomenkin alueella löytyä liuskekaasua? Toivotaan, että nämä Suomen syvät porausreiät paljastaa maaperästämme uusia aarteita.

Sitä vaan tuossa geotermistä energiaa koskevassa jutussa kerrota, miten nämä kaksi syvää poranreikää yhdistetään siellä syvyyksissä toisiinsa? Amerikassa tosin taitaa olla olemassa poraustekniikka, jolla poran reikä voidaan kilometrien syvyyksissäkin kääntää vaakasuuntaan. Sillä tekniikalla ne tietääkseni kerää räjäytyksen ja muiden vaiheiden jälkeen sitä liuskekaasua. Jospa sitä todellakin löytyisi myös Suomen maaperän syvyyksistä.

Lue lisää

Ei anna. Kyseinen kuva on kaaviokuva, joka ei koske mitenkään Suomen kallioperää. Kuva on lainattu jossain muualla ideoidusta jutusta piittaamatta siitä, että se ei edusta kallioperämme piirteitä. St1 Deep Heat -juttu perustuu kallioperän lämmön hyödyntämiseen eikä kemialliseen fossiiliseen energiaan.

Liuskekaasu on maakaasua, joka puolestaan on fossiilinen eloperäinen yhdiste. Moisia yhdisteitä esiintyy vain sellaisissa ympäristöissä, joiden alkuperä on sellainen muinainen sedimentaatioympäristö, johon on sedimentaation aikana voinut kertyä eloperäistä materiaalia. Suomen kallioperä on osa Fenno-Sarmatian prekambrista krationia, joka käsittää kiteistä peruskalliota; magmakiviä ja metamorfisia kiviä, näiltä seuduilta Ukrainaan ja Venäjälle asti.

Kallioperämme edustaa tuon kratonin päällisistä sedimenttikivistä paljastunutta osaa, jota kutsutaan Fennoskandian kilveksi. Voitte ajatella, että peruskalliomme ikään kuin pistää esiin sedimenttikivipatjojen alta kuin luoto tai särkkä merenrinnan alta. Tällä alueella on kuitenkin peruskallion päälläkin muutamin paikoin hieman rapautumiselta ja eroosiolta säilyneitä sedimenttikiviä, mutta ne kaikki ovat muodostuneet ajanjaksoina, jolloin biologinen perustuotanto on ollut hyvin vähäistä verrattuna niihin alueisiin, joista fossiilisia polttoaineita tarkoituksella etsitään.

"Tällä alueella on kuitenkin peruskallion päälläkin muutamin paikoin hieman rapautumiselta ja eroosiolta säilyneitä sedimenttikiviä..."

Vaan onhan Suomen alueella paljonkin kalkkikivikerrostumia. Muutamia ihan kaukana sisämaassakin, esim. Lappeenrannan seudulla. Eikös kalkkikivi kuulu sedimenttikiviin? Haluttaisi uskoa, että näistä kerrostumista löytyy Suomen tarpeet tyydyttäviä määriä liuskekaasua.

Ja onhan meillä maakaasuesiintymä Limingan--Muhoksen seudulla, josta tiettävästi on aikoinaan pumpattu kaasua hyötykäyttöön. Ehkä vastaavia esiintymiä löytyy muualtakin.

UuttaEnergiaa kirjoitti:

"Tällä alueella on kuitenkin peruskallion päälläkin muutamin paikoin hieman rapautumiselta ja eroosiolta säilyneitä sedimenttikiviä..."

Vaan onhan Suomen alueella paljonkin kalkkikivikerrostumia. Muutamia ihan kaukana sisämaassakin, esim. Lappeenrannan seudulla. Eikös kalkkikivi kuulu sedimenttikiviin? Haluttaisi uskoa, että näistä kerrostumista löytyy Suomen tarpeet tyydyttäviä määriä liuskekaasua.

Ja onhan meillä maakaasuesiintymä Limingan--Muhoksen seudulla, josta tiettävästi on aikoinaan pumpattu kaasua hyötykäyttöön. Ehkä vastaavia esiintymiä löytyy muualtakin.

Lue lisää

No jos tarkkoja ollaan juuri liuskekaasun käsitteen kanssa, niin silloin tarkoitetaan vain liuskeiden sisältämää maakaasua. Liuskeet puolestaan ovat metamorfoituneita savikiviä. Käsitettä ei tule sotkea siihen, että muissakin kivissä voi esiintyä rakennegeologisena terminä käytettävää "liuskeisuutta". Mutta mitä metamorfoituneempia kivet ovat, niin sitä enemmän niistä on yleensä karannut volatiileja aineksia kuten kaasuja. Kun koko kallioperämme on niin monien tektonisten mylleryysten kurttaamaa, niin nämä kaasut ovat jo kauan sitten karanneet kivistä. Näin uskoisin olevan pääpiirteittäin.

Kalkkikivi kyllä kuuluu sedimenttikiviin. En ole tietoinen siitä kuinka paljon niissä keskimäärin olisi maakaasua, mutta oleellista onkin, että niitä pitäisi koskea tämä sama metamorfoosin aiheuttama kaasukato. Näin on siis käsitykseni mukaan, sillä Etelä-Suomessa esiintyvät kalkkikivet ovat ympäröivän kallioperän ikäisiä eli hyvin vanhoja eli hyvin kauan sitten kurtattuja ja näin ollen ainakin hieman metamorfoituneita, vaikka eivät marmoriksi asti metamorfoituneita olisikaan. Kaasut taitavat karata jo metamorfoosin alkuvaiheessa.

Mikä oli oleellista aiemmassa kommentissani, oli ennemminkin se, ettei maankamarastamme löydy runsaasti sellaisia ehjähköjä sedimenttikiviä, joiden huokosissa olisi riittävät varannot kaasua, eikä löydy sellaisia rakenteellisia esim. sedimenttikivikerrosten poimutukseen liittyviä loukkuja, joihin kaasu kivistä karattuaan olisi jäänyt. Elikkä se mitä on jäljellä on aika lailla tyhjäksi puristettua. Voisi sanoa näin, että käytännössä meillä ei missään tapauksessa ole mahdollisuutta kilpailukykyiseen maakaasun tuotantoon edes omia tarpeitamme tyydyttämään. Näin on tämänhetkisen käsitykseni laita, mutta korjaan sen välittömästi jos huomaan siihen syytä.

Miten se lämpö otetaan talteen?

Ymmärtääkseni vettä pumpataan syviin kalliokerrostumiin, jossa on useamman kymmenen asteen lämpötila. Miten se tulee lämmenneenä takaisin?

Kuvittelin, että kaksi reikää porataan sen takia, että toista pitkin vesi menee syvyyksiin ja toista pitkin tulee lämmenneenä takaisin. Jos reikiä ei yhdistetä, menetelmä ei kuvaamallani tavalla siis toimi. Miten se sitten toimii?

UuttaEnergiaa kirjoitti:

Miten se lämpö otetaan talteen?

Ymmärtääkseni vettä pumpataan syviin kalliokerrostumiin, jossa on useamman kymmenen asteen lämpötila. Miten se tulee lämmenneenä takaisin?

Kuvittelin, että kaksi reikää porataan sen takia, että toista pitkin vesi menee syvyyksiin ja toista pitkin tulee lämmenneenä takaisin. Jos reikiä ei yhdistetä, menetelmä ei kuvaamallani tavalla siis toimi. Miten se sitten toimii?

Lue lisää

Voisiko olla niin, että suljetussa putkessa kiertää liemi, joka käy lämpenemässä alhaalla ja siirtämässä lämmön ylös?

Lukekaa aluksi edes tälläkin hupipalstalla olevat asiaan liittyvät ketjut. Ja sitten ST1:n kotisvuilta heidän "asiantuntijan" sekavat toiveunet, miten homma hoidetaan.

Ja vesisärötys taas saa aikaan maanjäristyksiä , Amerikassakin.