Koulussa saatiin tutustua jännitteen mittaamiseen oskilloskoopilla, ja kotitehtäviksi annettiin kirjoittaa saadut tulokset muodossa: Amplitudi (V).
Mittasin mm. tällaiset tulokset: amplitudi (ruutua): 1,5
herkkyys (V/ruutu): 3
Jos nyt lasken 1,5 (ruutua) * 3 (V/ruutu)= 4,5 (V). Olenko ymmärtänyt oikein? Eli ruudut supistuu pois ja Amplitudi (V): 4,5?
Mittasin mm. tällaiset tulokset: amplitudi (ruutua): 1,5
herkkyys (V/ruutu): 3
Jos nyt lasken 1,5 (ruutua) * 3 (V/ruutu)= 4,5 (V). Olenko ymmärtänyt oikein? Eli ruudut supistuu pois ja Amplitudi (V): 4,5?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oikein.
Jos lasken vielä tehollisarvon, niin enkös nyt käytä tätä amplitudi (V) arvoa?
Eli U: 4,5/√2¨=3,18 V ?
Kyllä, mutta vain siinä tapauksessa, että kyseessä on sinimuotoinen jännite.
Oikein. Lisäksi olet oivaltanut toisen, fysiikassa tärkeän jutun, eli laatujen käyttämisen numerolaskuissa ja niiden supistamisen numeroarvojen tapaan. Tämä on näppärä keino tarkistaa, että tulos on myös laadultaan oikea.
Vaihe-eron määrittämistä jäin vielä miettimään. Jos ksi= arcsin(Uy/Uy0), niin eikös tässäkin lasketa ensin amplitudi (V)? Minulla on tässä amplitudi (ruutuina) 3 ja herkkyytenä (V/ruutu) 1 voltti, joten oikean tuloksen saisin joka tapauksessa, mutta vahingossa.
Vaihe-ero mihin? Onko sinulla kaksi signaalia?
Sori, ajattelin mutta jätin kirjoittamatta :) Siis kokonaisuudessaan:
Uy0: amplitudi(ruutua): 5 herkkyys(V/ruutu): 1
Uy: amplitudi(ruutua): 3 herkkyys(V/ruutu): 1
ksi: arcsin(3/5)= 37 astetta.
Tuleeko vaihe-eron yhtälöön siis laskea pelkkä ruutujen määrä vai ruudut kertaa herkkyys oli se mitä hain.
Ja kyseessä siis vaihe-eroellipsi, sen kautta määritän tätä.
Tietysti ruudut kertaa herkkyys, mutta Lasse Laiskanmato asettaa aina x- ja y-herkkyydet samaksi, ettei tarvitsisi ajatella.
Lasse Laiskamato kiittää kaikkia vastanneita :)
Eikä noita sinejä tms. ole tapana mitata muualla kuin fysiikan laboratoriotöissä, kun proffa on joskus hurjassa nuoruudessaan lukenut oppikirjastaan että Lissajous.
Oikeasti vaihe-ero mitataan signaalien nollakohtien etäisyydestä. Silloin ei ole mitään väliä aaltomuodolla eikä sillä, mikä on asetus oskilloskoopin herkkyydellä. Eikä tarvitse tietää trigonometriastakaan yhtään mitään.