Jos kohoan 40 km korkeuteen omatekoisella helium- tai vetypallolla (vety on halvempaa, käytän sitä) ja tartun ISS avaruusasemalta pudotettuihin köysitikkaisiin, pääsen avaruuteen. Ja avaruusaseman väki ottaa mieluusti vastaan vieraita.
Avaruuteen ilmapallon ja köysitikkaiden kautta
uuuhuhh
48160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Patentin paikka.
Köysitikkailla pitäisi olla pituutta 300 ... 400 km tai yli. Mieluummin ottaisivat aloittajan mukaan miehistön täydennyslennollekin kuin kuljettaisivat tuollaisia tikkaita vain pudottaakseen ne sitten jossain vaiheessa. Ei edes mallisuojaa myönnetä moiselle idealle patentista puhumattakaan.
Kyseisen kaasupallon kohdalla olisi tikkaiden pään nopeus luokkaa 7,5 km/s. Lykkyä kiinni saamiseen, toivottavasti ote pitää!
Hm? Karkeasti kaksi kertaa kiväärin luodin lähtönopeudella kulkevat tikkaat, joihin pitää tähdätä kaasupalloa ohjailemalla. Voi kulua jokunen pallo ja palloilija ennen kuin onnistuu tuo temppu. Onnistumisprosentti alittanee Marsiin laskeutumisen muutamalla kertaluokalla - ja sitäkin on mainittu teknisesti hankalaksi toteutettavaksi. Itse ajattelin kylläkin lähinnä noiden tikkaiden materiaalia - jolla sinänsä ei kyllä liene tässä tapauksessa mainittavaa merkitystä - ne kun aloittajan mukaan vain ... pudotetaan. :)
Tikkaiden nopeuden suuruusluokka on kyllä noin kymmenen kertaa kiväärin luodin lähtönopeus, mutta eipä se niin noponnuukaa ole: kyllä ote pitää, kunhan muistaa käsipäivät salilla!
Pahus - totta kirjoitat! Ei taida ballistisilla ohjuksillakaan päästä noihin tikkaiden nopeuksiin. Kaasupallolla pitänee ottaa mahtavasti ennakkoa - ja seurata sitten iloisena minne tuuli kuljettaa.
Tikkaat varmaan sentään jäähtyvät tuulessa ennen kuin ehtivät alas asti.
Juurikin näissä käytännön asioissa tulee tähtitieteilijöiden hyöty yhteiskunnallemme esiin kaikkein parhaiten.
"Kyseisen kaasupallon kohdalla olisi tikkaiden pään nopeus luokkaa 7,5 km/s."
Ei vaan 0 km/s koska avaruusasemalle on annettu ohjeet porhaltaa vastakkaiseen suuntaan. Joten tartun tikkaisiin helposti ja kiipeän hissun kissun ilman ongelmia.
Trollifysiikalle ei taida olla omaa palstaansa, mutta voisit jatkossa kokeilla olisiko huumoripalstalla parempi vaste.
Avaruusasema putoaa Maahan jos se hidastaa vauhtiaan
Ei putoa koska sehän on painottomassa tilassa.
Ei ole. Painottomuus johtuu siitä, että avaruusasema on vapaassa pudotuksessa.
Tarkennus. Avaruusasema on vapaassa pudotuksessa, mutta vauhtinsa ansiosta se putoaa jatkuvasti Maapallon ohi. Vauhdin avulla pysytään kiertoradalla, ja vapaassa pudotuksessa koetaan painotomuuden tunne. Painotonta tilaa ei avaruudessa ole missään, vaan aina pudotaan johonkin suuntaan.
Millaiset luvat tarvitsee jos rakentaa oman raketin jolla ampaisee omalta tontiltaan avaruuteen, maata kiertävälle radalle?
Kyllä kai nykytekniikalla ja saatavana olevista materiaaleista voi raketin rakentaa, laskuvarjo selkään valmiiksi jos matkan teko alkaa tuntumaan kovin kuoppaiselta tai ohjaus ei toimikaan halutulla tavalla niin voi avata oven ja hypätä pois kyydistä..mutta eipä se ohjaus niin tarkka tarvitse olla kun ei ole tarkkaa päämäärää mihin lentää, kunhan pääsee vaan ylöspäin koko ajan eikä nokka käänny takaisin koti maata.
Olisihan se juhlallinen tilanne kun istuisi itse rakentaman raketin yläpäässä, noin 10 metrin korkeudessa ja sormi olisi laukaisunappulalla, naapurit olisivat katselemassa turvaetäisyyden päässä lähtöä, nostaisi vaan peukun pystyyn ja hymyilisi ja eikun menoksi.
Naapureita on tietenkin monenlaisia.
(https://www.youtube.com/watch?v=vfUOJ1uYJUo)
En ole mikään ingenjööri, mutta vaistoni sanoo että jos tikkaat "pudotetaan" niin epäilen että ne ei valu mitenkään "alaspäin" vaan mennä sojottaa iss:n perässä.
Miksi perässä? Jos ilmanvastus oletetaan tuolla korkeudella nollaksi, tikkaat eivät loittonisi asemasta mihinkään.
Kahdeksan metrin jatkotikkaat riittää, sellaiset alumiiniset, ovat kevyemmät.
Voi tehdä myös vahvasta köydestä tikkaat jossa solmuja puolen metrin välein. Köysi voi olla vaikka 200 metriä pitkä. Itse olen kiivennyt sellaista köysitikasta käyttäen omalle majalle puuhun.
Korkeita puita teillä... mutta paljonko painaa vaikka 300 kilometriä pitkä köysi ja kestääkö se oman painonsa?
Maja oli ainakin 200 metrin korkeudessa mutta nyt aikuisena se näyttäis olevan matalammalla.
Turhaa tuollaisia on pohtia koska ISS:ssää ei ole olemassa.
Tässä kuvaa Intönächönäl Speich Steichönistä:
https://www.youtube.com/watch?v=raXoMj-a_3s
tuosta tulikin mieleen...
Miten korkealla ovat ne satelliitit, jokka pysyy paikallaan Maahan nähden ja minkä painoisia nuo ovat?
Ei tietenkään tarvitse vastata jos kysymys on liian vaikea, koska liippaa aika läheltä tähtitiedettä. Tähtitiedehän on aika paljon kappaleitten ratojen laskemista. Näille muutamalle mulkulle jokka ei tiedä mistään mitään, sanon jo tässä vaiheessa, että HAISTAKAA PASKA(!)OK
lisäkysymys:
Miten korkealle ISS pitäisi ohjata, että pysyisi paikallaan Maahan nähden?
vielä tuli mieleen. Jos tällaisesta paikallaan pysyvästä sputnikista laskettaisiin köysi Maahan, niin voisiko sen vetää siitä alas ja vastaavasti taas ylös?
Muistutan vielä, että jos ei edes ymmärrä kysymystä, niin ei kannata alkaa vittuilemaan.
Geosynkroninen kiertorata (Geosynchronous Earth Orbit): ympyrämäisen radan ratakorkeus on 35 786 km (eli säde on yli 42 000 km Maan keskipisteestä).
Ratatason kaltevuus on likimain nolla, jolloin satelliitti pysyy saman maantieteellisen, ekvaattorilla olevan paikan yläpuolella. Käytännössä satelliittien radoissa esiintyy pieniä epäsäännöllisyyksiä ja satelliitit piirtävät taivaalle pientä kahdeksikkoa, jonka korkeus (asteina) on sama kuin inklinaatio. Geostationaarinen rata (Geostationary Orbit) kun satelliitin inklinaatio ja eksentrisyys ovat kumpikin nolla. Tällöin satelliitti on näennäisesti liikkumaton.
tuo köysi homma on sama idea kun avaruushississä ..voisi tulevaisuudessa onnistuakkin mutta vaatisi melkoisen ankkurin maahan ja vastaavasti vastapainon kiertoradalle...hissin päässä voisi olla paljon aurinkopaneeleja ja niillä kerättäisiin energiaa maahan lähetettäväksi..samalla hissi voisi toimia lähtöasemana pitemmille lennoille...ikäänkuin linkona
Joo. Olisko se tuo? https://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator
"Miten korkealla ovat ne satelliitit, jokka pysyy paikallaan Maahan nähden ja minkä painoisia nuo ovat?"
Korkeus 35,786 kilometriä.
Painot saat mun puolesta tarkistaa itse. On sen verran useita, etten viitsi luetella yhden mulkun uteliaisuuden takia.
pöljä näköjään ilmoittautui heti.
Sen mötikän painosta se korkeus riippuu. Maapallo pyörii akselinsa ympäri suht tasaseen.
Enkö minä tuossa maininnut, että jos ei kertakaikkiaan ymmärrä yhtään mitään mistään, niin olisi parempi pitää se turpa kiinni. Tämä on tiedepalsta, jossa keskustellaan asiallisesti ja sivistyneesti, eikä jauheta paskaa(!)OK
"Sen mötikän painosta se korkeus riippuu."
Hah hah! Kukas se nyt olikaan se pöljä ja paskan jauhaja? :)
Aivan. Olen tosiaan joku kehitysvammainen, jolla aivot on jääneet herneen kokoisiksi, mutta en ole sittenkään aivan niin avuton ja täynnä paskaa kuin sinä. Lue ja nauti: https://en.wikipedia.org/wiki/Geostationary_orbit
Minä olen Lättäpää enkä usko että mitään satelliitteja onkaan.
Kuinka muuten selittää valtavat katvealueet tieto- ja radioliikenteestä?
Kaikki hoituvat mastoilla ja kaapeleilla.
Missä radioliikenteessä on katvealueita?
Mannerten välisissä lentoliikenteessä on merien päällä suuria alueita joissa koneet lentelevät eikä kukaan tiedä niiden sijaintia. Nämä yleensä pallon eteläpuoliskolla missä etäisyydet ovat valtaisat.
Nämä eivät tule tiedostetuiksi kuin onnettomuuksien yhteydessä.
Mieleeni tulevat ainakin ranskalaiskoneen mereensyöksy Atlanttiin ja malesialaiskoneen katoaminen Intian valtamerellä.
Tapaukset saavat omituisen vivahteen kun tietää että meille on kerrottu että avaruudessa kiertää yli 1400 tietoliikennesatelliittia.
Jos näin olisi niin tietenkin kaikki maailman mastot voitaisiin kaataa ja kaapelit unohtaa.
Paikallistaminen ei onnistu jos miehistö kytkee laitteet pois päältä. Lentokoneet ovat kyllä voineet ilmoittaa sijaintinsa missä vaan eikä jatkuvaa pakkoseurantaa vaan ole nähty tarpeelliseksi kuin vasta viime aikoina.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000732750.html
Tässä on luetteloitu hieman Suomen radiomastoja.
Kantavuudet eivät ole siis kovinkaan kummoisia kun niitä on noinkin tiheästi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennuksista_ja_rakennelmista
Kyllä matkustajaliikennekoneet menettävät kaikki yhteytensä suurten merien yllä.
On useampikin koko maapallon kattava satellitipuhelinjärjestelmä joilla niin lentokoneet kuin purjehtijat saavat yhteyden mistä tahansa, puhelut ovat melko hintavia purjehtijalle.
Paitsi ne, joissa on satelliittipuhelinyhteydet.
Lyhytaaltolähetinkin kävisi hyvin pitkän matkan kommunikointiin, mutta on äärimatkoilla melko epäluotettava, enkä usko nykyään enää vaadittavan liikennekoneiden miehistöltä sähköttäjäkoulutusta edes mannertenvälisillä reiteillä.
Ennen satelliittiyhteyksiä laivat käyttivät lyhytaaltolähettimiä menestyksellä jopa Maapallon toiselta puolelta, eivätkä radiot eikä osaaminen ole häipyneet mihinkään.
Nimierkki Vaktatietolle; vakta ei ole fakta
Tässä satelliittipuhelimia.
http://www.savantum.com/puhelin/myyntipuhelimet.html?gclid=CLGOrpe3sdACFaHOcgodnoMFUw
Eivät toimi napa- alueilla!?
Vuoret, mäet, rakennusket voivat estää käytön?!
Antennit täytyy suunnata?!
Napa-alueilla käyttäjien määrä on niin vähäinen, ettei kenenkään kannata sijoittaa avaruuteen napa-alueen peittävää, varsin hintavaa tietoliikennesatelliittia. Se ei nimittäin tuottaisi koskaan hintaansa takaisin. Tosin luulen, että muutama napa-alueetkin peittävä militääripuolen tietoliikennesatelliitti tosin taivaalla on, mutta niitä pääsevät käyttämään vain harvat ja valitut.
Liikennöinnissä käytetään hyvin lyhyitä aaltoja, jotka kulkevat suoraan kuten valo. Näin satelliittiin pitää olla lähes näköyhteys. Jos satelliittiverkko on harva, pitää puhelimen antenni tietysti suunnata niihin muutamaan olemassa olevaan satelliittiin.
Vuoret, mäet ja rakennukset eivät haittaa satelliittipuhelimien käyttöä korkealla ilmassa tai valtamerillä.
Satelliittipuhelimilla ei ole yhteyksiä Atlantin ja Tyynen meren keskellä.
Kyllä satellitipuhelimilla on yhteys Atlantin ja Tynen valtameren keskellä.
Purjehtijat ovat suosineet korkeammalla kiertoradalla operoivaa Inmarsat satelliitipuhelinverkkoa joka aloitti jo 1970-luvulla, ja matalammalla Maan kiertoradalla 66:lla satelliitilla toimivaa Iridium-satelliittipuheliverkkoa joka kattaa myös Maapallon napa-alueet. Satelliittipuhelinyhtiöt välittävät myös dataa ja tietoa merenkulkijoile ja ilmaliikenteelle, puhelinjärjestelmiä lentokoneisiin ja laivoihin kuten myös satelliittikäsipuhelimia sim-kortteineen. Puheluhinnat ovat laskeneet ja ovat jo kohtuullisia.
Joku jo miettii noita tikapuiden puolia jotka menee 7,5km/s vauhtia ja ottavansa kiinni.
Pitää miettiä mitä on tuo nopeus. jos joku ottaa luodin kiinni okei.. mutta jos ottaa kymmenkertaisella nopeudella liikkuvan luodin kiinni voi kokeilla puolasta kiinni ottamista. Luoti tai puolapuu jolla on tuo nopeus on yhtä tuhoisaa. Siksi pienikin avaruus romu tuhoaa satelliitin jos osuu herkkiin osiin tai hidastuu merkittävästi satelliittiin, saaden sen pyörimään holtittomasti.