Apua tehtävään

se on juuri se nivelessä vaikuttava voima, sen suunta selviää sitten kun sen b-kohdassa ratkaisee

tuossa ylemmässä on laskettu momenttia koko trukista etupyörän suhteen. B:ssä oleva tukivoima on sisäinen voima eikä vaikuta siinä.
alemassa momentti trukin pelkän haarukan ylänivelen A suhteen

Kyllä se tuosta ylläolevasta yhtälöparista ratkeaa. Siitä nyt tulee vaan, että a=-3.6 (m/s^2), joka meinaa sitä, että yhdistelmällä on em. hidastuvuus.
Sitten sijoittamalla se takaisin ylempään, tulee, että T=-180.
Alunpitäen kun T oli asetettu autoa rasittavaksi voimaksi, niin nyt todetaan, että vaunu itseasiassa työntääkin autoa 180 N voimalla jarrutuksen aikana.

Kun siitä kerran tuli negatiivinen, niin silloin voima on toiseen suuntaan, kuin mihinkä se alunpitäen piirrettiin, Auton ja vaunun välillä on siis voima- ja vastavoima, aluksi on sama mihinkä suuntaan ne piirretään. Laskun lopputuloksessa sitten korjataan suunta oikeaksi.

Jos alemmalla tarkoitetaan trukkitehtävää, niin sitä kannattaa pohtia lähtien samasta voima- ja vastavoima ajatuksesta. Siinä nyt vaan trukin haarukka työntää ylöspäin kuormaa voimalla N, eli kuormalle tulee liikeyhtälö:

m2*a=N-(G2) => N= m2*a (G2). Taas haarukkaan kohdistuu tämän vastavoima, eli alaspäin sama . Ja tämä voima on kuorman massakeskipisteen kohdalla.

Koko trukin vapaakappalekuvasta sitten momentti eturenkaan keskipisteen kautta pystysuoraan ylös kulkevan suoran suhteen on oltava nolla. Vaikuttavia voimia ovat N ja G1. Siitä ratkeaa kiihtyvyys.

Toinen momentti pelkästä haarukan vapaakappelekuvasta nivelen A suhteen on myös oltava nolla, josta ratkeaa vaakavoima. Vaikuttavia voimia ovat N ja se tukireaktio B:ssä. Pisteessä A on myös muitakin voimia, mutta ne eivät vaikuta sen pisteen suhteen laskettavaan momenttiin.
Yhtälöt juuri niin kuin ylempänä on laitettu.

(m2*a G2)*c=b*G1, tästä a

T*d=(m2*a G2)*e, jossa T on se tukireaktio B:ssä.

(Sen sijaan tässä ei kannata uhrata aikaa haarukan massalle, kun ei siitä kerran tehtävässäkään puhuta.)

varakaahari kirjoitti:

Jos alemmalla tarkoitetaan trukkitehtävää, niin sitä kannattaa pohtia lähtien samasta voima- ja vastavoima ajatuksesta. Siinä nyt vaan trukin haarukka työntää ylöspäin kuormaa voimalla N, eli kuormalle tulee liikeyhtälö:

m2*a=N-(G2) => N= m2*a (G2). Taas haarukkaan kohdistuu tämän vastavoima, eli alaspäin sama . Ja tämä voima on kuorman massakeskipisteen kohdalla.

Koko trukin vapaakappalekuvasta sitten momentti eturenkaan keskipisteen kautta pystysuoraan ylös kulkevan suoran suhteen on oltava nolla. Vaikuttavia voimia ovat N ja G1. Siitä ratkeaa kiihtyvyys.

Toinen momentti pelkästä haarukan vapaakappelekuvasta nivelen A suhteen on myös oltava nolla, josta ratkeaa vaakavoima. Vaikuttavia voimia ovat N ja se tukireaktio B:ssä. Pisteessä A on myös muitakin voimia, mutta ne eivät vaikuta sen pisteen suhteen laskettavaan momenttiin.
Yhtälöt juuri niin kuin ylempänä on laitettu.

(m2*a G2)*c=b*G1, tästä a

T*d=(m2*a G2)*e, jossa T on se tukireaktio B:ssä.

(Sen sijaan tässä ei kannata uhrata aikaa haarukan massalle, kun ei siitä kerran tehtävässäkään puhuta.)

Tuossa on kyllä puhuttu höpöjä. Korjataan.
Koko trukin vapaakappalekuvasta sitten momentti eturenkaiden ja lattian kosketuskohdan kautta kulkevan suoran suhteen on oltava nolla. Vaikuttavia voimia ovat N ja G1. Siitä ratkeaa kiihtyvyys.
Eturenkaiden ja lattian välissä on myös ulkoisia voimia, mutta niistä ei aiheudu momenttia, kun se momentti lasketaan kosketuskohtien kautta kulkevan suoran suhteen.
Takarenkaiden ja lattian välissä ei ole voimia, kun trukki on kaatumaisillaan ja pisteissä A ja B ei ole ulkoisia voimia. Niissä olevat sisäiset voimat tulevat vasta esiin trukin räjäytyskuvassa.