Sinkkupalstalla kun ollaan, niin olettaisin etteivät ihan kaikki ole parisuhteeseen juurtuneita ihmisiä vaan joukossa on myös sinkkuja.
Sinkkuuteen on varmaan yhtä monta syytä kuin on sinkkujakin, mutta minä rupesin miettimään sitä että onko sinkkujen joukossa ihmisiä jotka eivät yksinkertaisesti ihastu kehenkään... itselle kävi ainakin hetkellisesti eron jälkeen niin että sensorit sammui enkä tuntenut mitään.
Siispä kysymys sinkuille, ihastutko herkästi?
ihastutko herkästi
92
288
Vastaukset
Joskus yläasteella seiskalla olen ollut ihastunut. En muista, että olisin sen jälkeen ollut ihastunut.
Oon kuntouttavassa työtoiminnassa kierrätyskeskuksessa neljänä päivänä viikossa. Sielä näkee naisia. Viikonloppusin en oikeestaan oo naisten kanssa tekemisissä, muuten kun kaupan kassalla.
sami-90 kirjoitti:
Oon kuntouttavassa työtoiminnassa kierrätyskeskuksessa neljänä päivänä viikossa. Sielä näkee naisia. Viikonloppusin en oikeestaan oo naisten kanssa tekemisissä, muuten kun kaupan kassalla.
Tapaatko ikäisiäsi naisia?
sami-90 kirjoitti:
Enpä oikeastaan. Ei ole sosiaalista elämää minulla.
Kiinnostaako sinua mikään aktiivinen tekeminen jossa voisi tavata ihmisiä?
sami-90 kirjoitti:
Olen yksinäinen susi. Viihdyn hyvin yksinäänkin.
Et kaipaa elämänkumppania?
sami-90 kirjoitti:
Enimmäkseen en kaipaa. En ole koskaan ollut parisuhteessa, tai irtosuhteita harrastanut.
Tuo "enimmäkseen" kai tarkoittaa että toisinaan kyllä...
Jos haluaa yrittää kumppanin löytämistä, niin pitää mennä sinne missä voisi tutustua sellaiseen.
- esimmer
Ihastuminen on sairaus mihin ei ole parannuskeinoa. Kun ihastuu kerran päivässä, kerran kesässä tai talvessa. Kerran viikossa, kerran kuukaudessa. Kun on sadatta kertaa ihastunut haluaisi, että se loppuisi joskus. Ihastuminen on kuin paha krapula. Sillä erolla että krapula paranee parissa päivässä, ihastumisen krapula voi kestää vuositolkulla tai ei mene koskaan ohi.
Näitä kun mietitti niin päääsette vähän edes jyvälle mitä ihastuminen on minulle merkinnyt.Ihastuminen voi olla passiivinen tunnetila jolloin se on varmasti pahempaa kuin krapula.
Ihastuminen on positiivinen tunnetila jos se aktivoi sut hakeutumaan kohteen lähettyville ja tekemään tuttavuutta.- ei-ole-
mutta silti sallittua sydanta lammittavaa.
Ihastun aika herkästi. Se on kyllä tunne, joka on samalla ihana ja kamala. Kamala siksi, että se ihastus pyörii sitten koko ajan mielessä ja menetän pahimmillaan kiinnostuksen kaikkeen muuhun. Ja yksipuolinen ihastus se vasta kivaa on :)
Pertti-setä kirjoitti:
Oletko aktiivinen ihastuksen kohteen suhteen silloin kun ihastut?
En aina. :)
ouitty kirjoitti:
En aina. :)
Salainen ihastuminen...
Myyntityössä on ollut pakko opetella ajattelemaan abstrakteja asioita konkretian kautta, ja luulen että osa mun ajatusmaailmasta onkin peruja sieltä.
Mulle tulee aina ekana kiinnostus, sitten kontakti ja vasta kontaktin jälkeen ihastuminen jos ensivaikutelma miellytti. En käytännössä ihastu koskaan "etänä", se tunne vaatii jonkun tason tutustumisen.Pertti-setä kirjoitti:
Salainen ihastuminen...
Myyntityössä on ollut pakko opetella ajattelemaan abstrakteja asioita konkretian kautta, ja luulen että osa mun ajatusmaailmasta onkin peruja sieltä.
Mulle tulee aina ekana kiinnostus, sitten kontakti ja vasta kontaktin jälkeen ihastuminen jos ensivaikutelma miellytti. En käytännössä ihastu koskaan "etänä", se tunne vaatii jonkun tason tutustumisen."En käytännössä ihastu koskaan "etänä", se tunne vaatii jonkun tason tutustumisen."
No jotakin täytyy toisesta tietää ja olla jollain tasolla tekemisissä. Exex-atn sanoikin jo hyvin asian eli ei vaadi kuitenkaan välttämättä sanallista kommunikaatiota.ouitty kirjoitti:
"En käytännössä ihastu koskaan "etänä", se tunne vaatii jonkun tason tutustumisen."
No jotakin täytyy toisesta tietää ja olla jollain tasolla tekemisissä. Exex-atn sanoikin jo hyvin asian eli ei vaadi kuitenkaan välttämättä sanallista kommunikaatiota.Mä luulen että tuo sama juttu on kaikilla, toisesta täytyy päästä vähän jyvälle ennenkuin tunteet voi roihahtaa.
Tuleeko sulla usein sellaisia ihastuksia jotka saavat sinut aktivoitumaan tekemään tuttavuutta?Pertti-setä kirjoitti:
Mä luulen että tuo sama juttu on kaikilla, toisesta täytyy päästä vähän jyvälle ennenkuin tunteet voi roihahtaa.
Tuleeko sulla usein sellaisia ihastuksia jotka saavat sinut aktivoitumaan tekemään tuttavuutta?Ei oikeastaan..
En nyt ainakaan oikeassa elämässä kovinkaan herkästi
pujottelija kirjoitti:
Juu en
Parisuhde voisi vähentää kiinnostusta naaraisiin, siksi kysyin. Ehkä miehet eivät ihastu samaan tahtiin kuin naiset...
Minä luulen että olen poikkeuksellisen herkkä kiinnostumaan naisista, yritän aina päästä keskusteluyhteyteen kun näen kiinnostavan naisen. Se on kuitenkin enemmän flirttiä, haen sillä lähinnä itselleni hyvää fiilistä...
- EnIhastuHelposti
Ihastuin ja minä prkl menin välttelemään häntä. Puolustuksekseni on sanottava, että hänen kanssaan elimistöni ei ollut minkäänlaisessa kontrollissa ja ajatteluni jumiutui pahanlaisesti hänen lähellään.
Kyllä vaan :) Sekä miehiin että naisiin. Se ei siis välttämättä ole edes seksuaalista ihastumista. Vaikken itseäni ihan heteronakaan pidä, tunnen seksuaalista halua pääasiassa miehiä kohtaan.
Kyllä se jotain yhteistä tekemistä tai muuta kontaktia vaatii, jotain sellaista mistä saa toisen persoonasta ja olemuksesta jotain selkoa. Jotain kommunikointia, ei välttämättä edes sanallista. Ilmeillä ja eleilläkin voi vaihtaa ajatuksia ja tuntea yhteenkuuluvuutta.
Onpas tänään vaikeaa osua oikeaan kommettikenttään. Pertti-Sedälle tämä siis vastaukseksi tuohon ylhäälle.
Katse voi olla todella vaikuttava. :)exex-atn kirjoitti:
Onpas tänään vaikeaa osua oikeaan kommettikenttään. Pertti-Sedälle tämä siis vastaukseksi tuohon ylhäälle.
Katse voi olla todella vaikuttava. :)Luulen että olen nähnyt takamuksesi sivuprofiilin
pujottelija kirjoitti:
Luulen että olen nähnyt takamuksesi sivuprofiilin
Älä ny.. :) Piti ihan hetki miettiä onko se mahdollista, mutta en usko :)
exex-atn kirjoitti:
Onpas tänään vaikeaa osua oikeaan kommettikenttään. Pertti-Sedälle tämä siis vastaukseksi tuohon ylhäälle.
Katse voi olla todella vaikuttava. :)Kauniit silmät taitavat olla se tyypillisin syy jotka saavat polvet notkahtamaan, tunnustan itsekin jääväni niihin toisinaan kiinni.
Tuo on aika hyvin kuvattu ihastumisesta että sitä ennen pitää saada toisen olemuksesta jotain selkoa, pitää pystyä ajattelemaan minkälainen toinen on.Pertti-setä kirjoitti:
Kauniit silmät taitavat olla se tyypillisin syy jotka saavat polvet notkahtamaan, tunnustan itsekin jääväni niihin toisinaan kiinni.
Tuo on aika hyvin kuvattu ihastumisesta että sitä ennen pitää saada toisen olemuksesta jotain selkoa, pitää pystyä ajattelemaan minkälainen toinen on.Se on aika ratkaisevaa, miten toinen "antaa palautetta" itselle, siis vastaa siihen kiinnostukseen tai osoittaa kiinnostusta. Eli antaa sitä hyvää oloa takaisin päin.
exex-atn kirjoitti:
Se on aika ratkaisevaa, miten toinen "antaa palautetta" itselle, siis vastaa siihen kiinnostukseen tai osoittaa kiinnostusta. Eli antaa sitä hyvää oloa takaisin päin.
Ja sanoisin myös että sellainen tietty sama rytmi, jolla ollaan heti samalla aaltopituudella.
exex-atn kirjoitti:
Älä ny.. :) Piti ihan hetki miettiä onko se mahdollista, mutta en usko :)
No voi harmi. Kai sentään pieni mahdollisuus on, että olin oikeassa?
exex-atn kirjoitti:
Se on aika ratkaisevaa, miten toinen "antaa palautetta" itselle, siis vastaa siihen kiinnostukseen tai osoittaa kiinnostusta. Eli antaa sitä hyvää oloa takaisin päin.
Kokemuksen syvän rintaäänen tunnistaa helposti, sä taidat olla hyvä tuossa lajissa...
exex-atn kirjoitti:
Älä ny.. :) Piti ihan hetki miettiä onko se mahdollista, mutta en usko :)
Mä rupesin heti selvittämään mistä se löytyy...ei siis vielä mistään.
Pertti-setä kirjoitti:
Kokemuksen syvän rintaäänen tunnistaa helposti, sä taidat olla hyvä tuossa lajissa...
Ihmisen eleet on luottettavampia kuin sanat. Suusta voi päästä jotain typerää, mutta käytös voi pelastaa tilanteen :)
pujottelija kirjoitti:
No voi harmi. Kai sentään pieni mahdollisuus on, että olin oikeassa?
Ei musta ole peppukuvia missään.
Paitsi kerran jouduin lähtettämään pomolleni sellaisen. En kylläkään aio kertoa tarkemmin mistä oli kyse.. Tajusin vasta pomon vienosta kehusta että huomio saatoi tosiaan kiinnittyä myös takapuoleeni. Kyllä hävetti :)exex-atn kirjoitti:
Ei musta ole peppukuvia missään.
Paitsi kerran jouduin lähtettämään pomolleni sellaisen. En kylläkään aio kertoa tarkemmin mistä oli kyse.. Tajusin vasta pomon vienosta kehusta että huomio saatoi tosiaan kiinnittyä myös takapuoleeni. Kyllä hävetti :)Kyllä tässä nyt tarkempaa tietoa kaivattaisi
exex-atn kirjoitti:
Ihmisen eleet on luottettavampia kuin sanat. Suusta voi päästä jotain typerää, mutta käytös voi pelastaa tilanteen :)
Suusta tulee kokoajan sammakoita...tuo on aloittelevan myyntimiehen painajainen. Muistelen itsekin joskus "kuunnelleeni" omia juttujani ihmetyksen vallassa kun palaveeraan asiakkaan kanssa, puhun taukoamatta päättömyyksiä enkä osaa vaihtaa levyä...hävettää mutta en pääse tilanteesta pois.
Onneksi asiakas ei aina säpsähdä puheista vaan keskittyy faktoihin, syntyy sopimus. Näin myös ihmissuhteissa, ei se huono sanavalinta kaada kaikkea jos pidät näkemästäsi.Pertti-setä kirjoitti:
Suusta tulee kokoajan sammakoita...tuo on aloittelevan myyntimiehen painajainen. Muistelen itsekin joskus "kuunnelleeni" omia juttujani ihmetyksen vallassa kun palaveeraan asiakkaan kanssa, puhun taukoamatta päättömyyksiä enkä osaa vaihtaa levyä...hävettää mutta en pääse tilanteesta pois.
Onneksi asiakas ei aina säpsähdä puheista vaan keskittyy faktoihin, syntyy sopimus. Näin myös ihmissuhteissa, ei se huono sanavalinta kaada kaikkea jos pidät näkemästäsi.Musta ei olis koskaan myymään mitään. Ensiksi kertoisin kaikki kaupattavan huonot puolet ettei tulisi pettymyksiä enkä valehtelisi, ja sen jälkeen koittaisin ehkä varovasti sovittaa sitä asiakkaan tarpeisiin... ei tulis mitään :)
exex-atn kirjoitti:
Musta ei olis koskaan myymään mitään. Ensiksi kertoisin kaikki kaupattavan huonot puolet ettei tulisi pettymyksiä enkä valehtelisi, ja sen jälkeen koittaisin ehkä varovasti sovittaa sitä asiakkaan tarpeisiin... ei tulis mitään :)
Ihmiset arvostavat aitoutta...myyntimies joka aloittaisi palaverin asiakkaan kanssa noilla sanoillasi, tekisi kauppaa enemmän kuin yksikään myyntimies on kuunaan tehnyt.
Vastoin yleisiä käsityksiä, parhaat myyntimiehet eivät ole lipeväkielisiä huijareita vaan asiakkaan tarpeisiin perehtyviä ammattilaisia joilla on inhimillisiä piirteitä.exex-atn kirjoitti:
Musta ei olis koskaan myymään mitään. Ensiksi kertoisin kaikki kaupattavan huonot puolet ettei tulisi pettymyksiä enkä valehtelisi, ja sen jälkeen koittaisin ehkä varovasti sovittaa sitä asiakkaan tarpeisiin... ei tulis mitään :)
Mä ajattelin itsestäni myös noin, silti olen myynyt kaikenlaista ihan kohtuullisella menestyksellä :)
Palstanaiset varmaan näyttävät ihastumisensa aina vittuilemalla.
En tiedä palstanaisista yleisellä tasolla, mutta sanonta "rakkaudesta se hevonenkin potkii" on päivänselvä fakta.
Pertti-setä kirjoitti:
En tiedä palstanaisista yleisellä tasolla, mutta sanonta "rakkaudesta se hevonenkin potkii" on päivänselvä fakta.
Poikasena ainakin niitä tyttöjä kiusattiin, joihin oltiin ihastuttu
pujottelija kirjoitti:
Poikasena ainakin niitä tyttöjä kiusattiin, joihin oltiin ihastuttu
Mitä enemmän kiusattiin, sen enempi tykättiin.
Tytöt kuitenkin kasvoivat naisiksi ja muutti pelisääntöjä, kiusaamisella ei saanutkaan pusuja vaan piti opetella käyttäytymään.- kjähkjäh
pujottelija kirjoitti:
Poikasena ainakin niitä tyttöjä kiusattiin, joihin oltiin ihastuttu
Sä taidat kiusata exex-aata?
kjähkjäh kirjoitti:
Sä taidat kiusata exex-aata?
Häh, toimiiko tuo kiusaamisjuttu muka aikuistasollakin?
- L-koko
Täytyy myöntää että toisinaan on ihan plääh umpiihastunut heti.
- palstailija
Nuorena pojanviikarina ihastuin herkästi ja ihastuksen kohteet vaihtui tiuhaan. Silloin kaikki oli vielä kaunista ja viatonta. Suu oli hymyssä viikon, kun pääsi edes istumaan ihastuksen viereen. Vanhana ja väsyneenä tilanne on toinen, mutta edelleen ihastun, jos löytyy "kemiaa" :P.
- erika-täti
En ihastu helposti.
Oli kyllä hyvä kysymys, ja laittoi miettimään..taidan olla jonkinasteinen assburger ihastumisen suhteen.
Innostun helposti joistain asioista, ja innostus tulkitaan usein väärin ihastukseksi...siis jos innostun jonkun ihmisen ideoista, ajatuksista tai toiminnasta, niin se tulkitaan niin, että olen ihastunut jotenkin parisuhdemielessä (tai seksimielessä) jostain ihmisestä.
Ahdistavaa.
Minä olen loppujen lopuksi hyvin yksityinen ja ujo ihminen. En päästä monia ihmisiä lähelle omaa sisintäni, vaikka olen ihan salonkikelpoinen ja sanavalmis, jopa puhelias jos tilanne niin vaatii.
Olen joskus oikein ihmetellyt itseäni, että mistä monen tietynlainen rajojen vetäminen ja jäykkyys kumpuaa...geeneistä? Mutta tasan taatusti se on yksi syy, miksi en ihastu helposti. Toinen syy on se, että en zoomaile ympäristöäni "sillä silmällä". Olen siis assburger tässä asiassa, en tosiaan edes huomaa jotain arkista flirttiä kuin vasta jälkikäteen. Yleensä vieläpä niin, että joku toinen siitä minulle mainitsee.
Nyt kun sitten oikein mietin asiaa, niin olen viimeksi ihastunut ex-mieheeni. Siitä on pelottavan kauan aikaa. Pitäisiköhän tässä hakeutua terapiaan tai jotain? En ole ihastunut yhteenkään ihmiseen moneen vuoteen.Sanoisin että se on vaarallista jos yksikään mies ei saa sykettä koholle, edes joku ylen toimittaja...silloin ollaan terapian tarpeessa...
Välillä kyllä tuntuu että suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu sellainen tietty yksioikoisuus, ajatellaan ettei vastakkaiseen sukupuoleen saa edes vilkaista ellei olla liikkeellä tosimielellä ja kunniallisin aikein.
Jos miehet flirttailee sulle, niin sehän tarkoittaa että sun pitäisi hymyillä niille ja saada ne tuntemaan itsensä kiinnostaviksi, se hivelee miesten itsetuntoa.- erika-täti
Pertti-setä kirjoitti:
Sanoisin että se on vaarallista jos yksikään mies ei saa sykettä koholle, edes joku ylen toimittaja...silloin ollaan terapian tarpeessa...
Välillä kyllä tuntuu että suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu sellainen tietty yksioikoisuus, ajatellaan ettei vastakkaiseen sukupuoleen saa edes vilkaista ellei olla liikkeellä tosimielellä ja kunniallisin aikein.
Jos miehet flirttailee sulle, niin sehän tarkoittaa että sun pitäisi hymyillä niille ja saada ne tuntemaan itsensä kiinnostaviksi, se hivelee miesten itsetuntoa.Hahhah, viittaat siihen Kimmo Ohtoseen?
No, en tosiaankaan ihastu TV:n kautta. Sama kuin ihastuisi johonkin maalaukseen tai valokuvaan..ei onnistu.
Kimmo O. on kivaa katsottavaa, hyvännäköinen oikein herkällä tavalla. Ei tyrkyllä tavalla.
Ihastuminen on ihan eri asia kuin katselusta nauttiminen. Samalla tavalla kuin katselen jotain "kaunista" ihmistä, voin katsella vaikkapa muita luontokappaleita..ihastella mielessäni niiden kauneutta. erika-täti kirjoitti:
Hahhah, viittaat siihen Kimmo Ohtoseen?
No, en tosiaankaan ihastu TV:n kautta. Sama kuin ihastuisi johonkin maalaukseen tai valokuvaan..ei onnistu.
Kimmo O. on kivaa katsottavaa, hyvännäköinen oikein herkällä tavalla. Ei tyrkyllä tavalla.
Ihastuminen on ihan eri asia kuin katselusta nauttiminen. Samalla tavalla kuin katselen jotain "kaunista" ihmistä, voin katsella vaikkapa muita luontokappaleita..ihastella mielessäni niiden kauneutta.Mulla on sellainen teoria, että ihastuminen liittyy ihmisen tarpeeseen löytää itselleen kumppani, en silti tiedä onko tuo tosi.
Itselläni ei ollut mitään ihastumisen tuntemuksia pitkiin aikoihin eron jälkeen, mutta nyt huomaan jo välillä katselevani naisia silmiin hakeakseni kontaktia. En usko että ihminen joka ei kaipaa seuraa tekisi moista, ehkä sellainen saisi tyydytettyä kauneudenkaipuunsa ihastelemalla luontoa.- erika-täti
Pertti-setä kirjoitti:
Mulla on sellainen teoria, että ihastuminen liittyy ihmisen tarpeeseen löytää itselleen kumppani, en silti tiedä onko tuo tosi.
Itselläni ei ollut mitään ihastumisen tuntemuksia pitkiin aikoihin eron jälkeen, mutta nyt huomaan jo välillä katselevani naisia silmiin hakeakseni kontaktia. En usko että ihminen joka ei kaipaa seuraa tekisi moista, ehkä sellainen saisi tyydytettyä kauneudenkaipuunsa ihastelemalla luontoa.Niin, saattaa olla noin.
Taidan olla jotenkin irrallaan tästä ihastumis/parisuhde-verkostoitumisesta. Taidan olla liian tyytyväinen olotilaani näinkin? Tai ehkä tyytyväinen ei ole hyvä sana, koska olisihan se toisaalta suuri onni, jos kohtaisi jonkun jonka kanssa elellä.
Pienesti ahdistaa myös kavereiden paritusyritykset. On jo kaksi ystävää valinnut minulle tarjokkaita, ihan helvetin nolostuttavaa. Yksi näistä tarjokkaista (sokkotreffit tavallaan, eli menin kutsuttuna kylään ja sitten "yllättäen" myös tämä ukkeli oli kutsuttu) oli sellainen äitinsä kanssa asuva nelikymppinen handy-andy...hmm...eihän tässä voi kuin mennä itseensä. Että näkeekö ystäväni minut niin isona kanaemona, että haluan ryhtyä mammaksi mamman paikalle aikuiselle ukolle... voi voi..
Minulla on hyvin vähän mitään vaatimuksia. Mutta jos jotain saisi vaatia, niin mieluusti miehellä pitäisi olla oma talous. Eli että ei olisi äitinsä kanssa elävä otus.
Voin ryhtyä bonusäidiksi lapsukaisille, mutta aikuisen miehen mammankorvikkeeksi en pysty venymään.
No, varmaan jossain vaiheessa tuokin juttu alkaa naurattaa oikein kunnolla. Toistaiseksi vasta tuhahduttaa aika ajoin. - Ikis..M
"oli sellainen äitinsä kanssa asuva nelikymppinen handy-andy...hmm...eihän tässä voi kuin mennä itseensä. Että näkeekö ystäväni minut niin isona kanaemona, että haluan ryhtyä mammaksi mamman paikalle aikuiselle ukolle... voi voi.."
Mistäs tiedät jos vaikka tuo aikamiespoika on hyvinkin tekevä ja tomera kaveri, sattuu vain asumaan äitinsä kanssa kun haluaa pitää huolta hänestä? ymmärrän toki että voi olla ennakkoluuloa mutta tiedän maalta ainakin yhden tuommoisen kaverin joka asui reilusti yli kolmekymppiseksi, ainakin kolmevitoseksi vanhusten kanssa. Sitäkin pidettiin yleisesti siellä peräkammarinpoikana mutta sitten kun muutti omilleen aika pian hommasi vaimon (muualta kuin Suomesta, suuri kaupunki, varakkaat appivanhemmat) ja nyt on perheenlisäystäkin tulossa että ei se aina sitä tarkoita että ihan nahjus olisi kuitenkaan vaikka mamman kanssa asuisikin. erika-täti kirjoitti:
Niin, saattaa olla noin.
Taidan olla jotenkin irrallaan tästä ihastumis/parisuhde-verkostoitumisesta. Taidan olla liian tyytyväinen olotilaani näinkin? Tai ehkä tyytyväinen ei ole hyvä sana, koska olisihan se toisaalta suuri onni, jos kohtaisi jonkun jonka kanssa elellä.
Pienesti ahdistaa myös kavereiden paritusyritykset. On jo kaksi ystävää valinnut minulle tarjokkaita, ihan helvetin nolostuttavaa. Yksi näistä tarjokkaista (sokkotreffit tavallaan, eli menin kutsuttuna kylään ja sitten "yllättäen" myös tämä ukkeli oli kutsuttu) oli sellainen äitinsä kanssa asuva nelikymppinen handy-andy...hmm...eihän tässä voi kuin mennä itseensä. Että näkeekö ystäväni minut niin isona kanaemona, että haluan ryhtyä mammaksi mamman paikalle aikuiselle ukolle... voi voi..
Minulla on hyvin vähän mitään vaatimuksia. Mutta jos jotain saisi vaatia, niin mieluusti miehellä pitäisi olla oma talous. Eli että ei olisi äitinsä kanssa elävä otus.
Voin ryhtyä bonusäidiksi lapsukaisille, mutta aikuisen miehen mammankorvikkeeksi en pysty venymään.
No, varmaan jossain vaiheessa tuokin juttu alkaa naurattaa oikein kunnolla. Toistaiseksi vasta tuhahduttaa aika ajoin.Mä olen huolissani susta jos sun frendit ovat ruvenneet "jeesaamaan" sua miehelään, eikös se ole merkki siitä että sua pidetään epätoivoisena tapauksena...? Ei vaineskaan, naiset on tommosia ja ne luulee oikeasti jeesaavansa.
Aika yllättävää että joku sanoo tällä palstalla että olisi suuri onni löytää joku jonka kanssa elellä, yleensähän täällä sanotaan ettei voisi vähempää kiinnostaa. Mielestäni sulla on kypsä ajatusmaailma ja osaat arvostaa aitoja asioita.
Jos handy-andy ei hurmannut sua, niin ehkä joku vielä onnistuu siinä ja susta tulisi vaikka bonusäiti.- erika-täti
Ikis..M kirjoitti:
"oli sellainen äitinsä kanssa asuva nelikymppinen handy-andy...hmm...eihän tässä voi kuin mennä itseensä. Että näkeekö ystäväni minut niin isona kanaemona, että haluan ryhtyä mammaksi mamman paikalle aikuiselle ukolle... voi voi.."
Mistäs tiedät jos vaikka tuo aikamiespoika on hyvinkin tekevä ja tomera kaveri, sattuu vain asumaan äitinsä kanssa kun haluaa pitää huolta hänestä? ymmärrän toki että voi olla ennakkoluuloa mutta tiedän maalta ainakin yhden tuommoisen kaverin joka asui reilusti yli kolmekymppiseksi, ainakin kolmevitoseksi vanhusten kanssa. Sitäkin pidettiin yleisesti siellä peräkammarinpoikana mutta sitten kun muutti omilleen aika pian hommasi vaimon (muualta kuin Suomesta, suuri kaupunki, varakkaat appivanhemmat) ja nyt on perheenlisäystäkin tulossa että ei se aina sitä tarkoita että ihan nahjus olisi kuitenkaan vaikka mamman kanssa asuisikin.Siis tiedän, että se kaveri on ainakin tekevä. Mutta tomeraksi en sanoisi. Sellainen hiljainen joo-joo-mies. Eikä siinäkään ole mitään pahaa. Asuu äitinsä kanssa, koska ei halua vaihtaa paikkakuntaa ja koska mamman kanssa toistaiseksi arki sujuu (terve vanhus).
Mutta eihän meillä ollut mitään yhteistä lankaa oikein mihinkään. Sinkkuja ollaan, se siinä.
- Ikis..M
Joo en, olen siihen ihan liian varautunut ja ajattelen helposti jo etukäteen mitä kaikkea negatiivista lieveilmiötä mahdollisesti naiseen liittyy. Toisaalta saatan ajatella kyllä sitäkin että en olisi sille naiselle hyväksi jos hän vaikka vaikuttaa sellaiselta joka tarvitsee hirveän kiinteän, nopeasti etenevän suhteen ja minä taas lievässä sitoutumiskammossani olen sellainen vetkuttelija että se söisi sitä naista kuitenkin pidemmän päälle niin parempi että hän löytää enemmän itseään vastaavan salamarakastujan joka on valmis isoihin liikkeisiin nopeasti.
Olen kuullut paljon selityksiä sille miksi on pysytty poikamiehenä, mutta sun selitys on jo omaa luokkaansa.
Et kiinnostu naisista koska pelkäät heitä salamarakastujiksi joilla on hetimiten hämähäkinverkot kudottuna sun pääsi menoksi...ennen kuin sinä kerkeät kissaa sanomaan.- Ikis..M
Pertti-setä kirjoitti:
Olen kuullut paljon selityksiä sille miksi on pysytty poikamiehenä, mutta sun selitys on jo omaa luokkaansa.
Et kiinnostu naisista koska pelkäät heitä salamarakastujiksi joilla on hetimiten hämähäkinverkot kudottuna sun pääsi menoksi...ennen kuin sinä kerkeät kissaa sanomaan.Joo ja vaikkei olisi saloamarakastujakaan niin ennepitkää saattaa jokatapauksessa tulla tilanne jossa nainen alkaa haluamaan erilaisia asioita. Saattaa alkaa suunnittelemaan vaikka yhteenmuuttoa ja viimeistään sitten tulee sanomista kun minä en kykene ymmärtämään että miksi pitäisi muuttaa mitään kun menee niin hyvin, kumpaisellakin oma omat asunnot, oma tila ja rauha tarvittaessa ja molemmissa voidaan viettää aikaa niin miksi sitä venettä pitäisi ihan väkisin alkaa keikuttamaan? Nainen saattaa olla sitten niin käsittämätönkin että kuvittelee jotenkin sen liittyvän rakkauden määrään jos allekirjoittanut ei halua väkisin työntää lusikoita samaan laatikkoon.
Ikis..M kirjoitti:
Joo ja vaikkei olisi saloamarakastujakaan niin ennepitkää saattaa jokatapauksessa tulla tilanne jossa nainen alkaa haluamaan erilaisia asioita. Saattaa alkaa suunnittelemaan vaikka yhteenmuuttoa ja viimeistään sitten tulee sanomista kun minä en kykene ymmärtämään että miksi pitäisi muuttaa mitään kun menee niin hyvin, kumpaisellakin oma omat asunnot, oma tila ja rauha tarvittaessa ja molemmissa voidaan viettää aikaa niin miksi sitä venettä pitäisi ihan väkisin alkaa keikuttamaan? Nainen saattaa olla sitten niin käsittämätönkin että kuvittelee jotenkin sen liittyvän rakkauden määrään jos allekirjoittanut ei halua väkisin työntää lusikoita samaan laatikkoon.
Nyt oli kyse vain ihastumisesta, ei edes rakastumisesta puhumattakaan elinkautistuomiosta...
- Ikis..M
Pertti-setä kirjoitti:
Nyt oli kyse vain ihastumisesta, ei edes rakastumisesta puhumattakaan elinkautistuomiosta...
Aika moni ihastuminen on johtanut niihin elinkautisiin :D Kun ennakoi asioita ja tunnistaa vaarat niin ei joudu hankaluuksiin. Naisethan noudattaa tätä vanhaa viisautta:
"Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen"
Sun Tzu, Sodankäynnin taito n.2500 vuotta sitten. Ikis..M kirjoitti:
Aika moni ihastuminen on johtanut niihin elinkautisiin :D Kun ennakoi asioita ja tunnistaa vaarat niin ei joudu hankaluuksiin. Naisethan noudattaa tätä vanhaa viisautta:
"Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen"
Sun Tzu, Sodankäynnin taito n.2500 vuotta sitten.Sä oot kyllä varautunut kaikkeen, sua ei hurmaa kukkeinkaan seireeni.
- Ikis..M
Pertti-setä kirjoitti:
Sä oot kyllä varautunut kaikkeen, sua ei hurmaa kukkeinkaan seireeni.
Kedon kukkasilta tuoksuva 50-lukulaistyyppinen hoikka mutta kurvikas neitsyt joka käyttää korsettia ja leipoo pullaa saattaisi kyllä onnistuakin :)
Ikis..M kirjoitti:
Kedon kukkasilta tuoksuva 50-lukulaistyyppinen hoikka mutta kurvikas neitsyt joka käyttää korsettia ja leipoo pullaa saattaisi kyllä onnistuakin :)
Luulen että sä oot peruuttamattomasti myöhässä, nuo naiset alkavat olla elämänsä ehtoopuolella.
- Ikis..M
Pertti-setä kirjoitti:
Luulen että sä oot peruuttamattomasti myöhässä, nuo naiset alkavat olla elämänsä ehtoopuolella.
Siksipä minunkin olisi pitänyt saada elkää parempina aikoina, ei tämä 2000-luku ole oikein minua ja kaltaisiani varten.
Ikis..M kirjoitti:
Siksipä minunkin olisi pitänyt saada elkää parempina aikoina, ei tämä 2000-luku ole oikein minua ja kaltaisiani varten.
Näin voidaan todeta. Toivotaan että aikamatkailu lyö itsensä läpi sun elämäsi aikana...
Olisi varmaan siistiä lähteä 50-luvulle kun frendit lähtee ravintolaan vonkaamaan pillua.- erika-täti
Ikis..M kirjoitti:
Kedon kukkasilta tuoksuva 50-lukulaistyyppinen hoikka mutta kurvikas neitsyt joka käyttää korsettia ja leipoo pullaa saattaisi kyllä onnistuakin :)
Uuh, ihana 50-luku:
https://www.youtube.com/watch?v=STnwVtvuQX8
Ja muistapa sekin, että ehkäisyä ei ollut. Eli jossain vaiheessa tuli bingo, ja se oli sitten siinä. - Ikis..M
erika-täti kirjoitti:
Uuh, ihana 50-luku:
https://www.youtube.com/watch?v=STnwVtvuQX8
Ja muistapa sekin, että ehkäisyä ei ollut. Eli jossain vaiheessa tuli bingo, ja se oli sitten siinä.Tuo kuva nyt 60-luvulta mutta en ole niin turhan tarkka:
http://cdn.vintagedancer.com/wp-content/uploads/fall-1960-dress-cute.jpg
Jos tuommoisen liltin & kunnollisen kanssa vahinko tapahtuisikin niin ei kai se kovin iso vahinko olisi, varsinkaan kun eläisi ajassa jossa on hyvä ja varma tulevaisuus kun vain vähän töitä tekee.
Kaikenlaista nähneenä ja kuulleena se ensivaikutelma ei aina ole se tosivaikutelma. Eli se kiva ja mukava ei aina olekaan niin mukava ja kiva. Ihmisen todellinen luonne paljastuu sitten pikkuhiljaa.
En kyllä niin hirveän helposti enää ihastu mitä ennen. Jarrut toimii joskus liiankin hyvin. ;))Andropaussimies kirjoitti:
Eihän kaikki aina jaksa olla niin kauhean kivoja.
Niin, en minäkään mikään täydellinen ole. :))
Pertti-setä kirjoitti:
Epäluuloisuus estää ihastumisen? Kaipaatko elämänkumppania vai onko yksin parempi?
Sepä se, epäluuloisuudesta varovaisuus. En tiedä onko se hyvä vai paha ominaisuus, mutta ehkä sopivasti kumpaakin.
Toisinaan kaipaan ja toisinaan en kumppania. ;)
Tällä hetkellä on tälläinen "hapenottovaihe" meneillään. Työtkin vievät paljon aikaa ikävä kyllä. :(( Tammikuussa varmaan jo tasoittuu vauhti onneksi. :))
No sama kysymys sinulle: Kaipaatko elämänkumppania vai onko yksin parempi?pilulilu kirjoitti:
Sepä se, epäluuloisuudesta varovaisuus. En tiedä onko se hyvä vai paha ominaisuus, mutta ehkä sopivasti kumpaakin.
Toisinaan kaipaan ja toisinaan en kumppania. ;)
Tällä hetkellä on tälläinen "hapenottovaihe" meneillään. Työtkin vievät paljon aikaa ikävä kyllä. :(( Tammikuussa varmaan jo tasoittuu vauhti onneksi. :))
No sama kysymys sinulle: Kaipaatko elämänkumppania vai onko yksin parempi?Mun on kyllä ihan pakko myöntää että vähän kutittaisi ajatus jostakin kivasta naisesta, ajatus houkuttelee.
En usko että haluan pitkään olla yksinäni, onhan tätä tullut katseltua jo kolme vuotta.Pertti-setä kirjoitti:
Mun on kyllä ihan pakko myöntää että vähän kutittaisi ajatus jostakin kivasta naisesta, ajatus houkuttelee.
En usko että haluan pitkään olla yksinäni, onhan tätä tullut katseltua jo kolme vuotta.Se onkin tärkeää tietää haluaako suhdetta vai ei itsellensä ja muille, meinaan jos seuraa lähtee etsimään, löytämään.
Sillä fiiliksellä onkin sitten helpompi lähestyä toista. :)))
Törmäillään taas, ciao!!pilulilu kirjoitti:
Se onkin tärkeää tietää haluaako suhdetta vai ei itsellensä ja muille, meinaan jos seuraa lähtee etsimään, löytämään.
Sillä fiiliksellä onkin sitten helpompi lähestyä toista. :)))
Törmäillään taas, ciao!!Törmäillään
- Tahvo52
Ihastun kyllä,,,mutta se on vaan läheisyyden kaipuuta. Menee ohi parissa tunnissa ja taas mennään pää pensaassa. Hah, ihan hyvä minulla on näin olla, en kaipaa elämääni mitää mitä ei voi hallita, loukkaantua tai loukata jotain toista.
Luulen että arviosi läheisyydenkaipuusta on oikea, tuo olisi melko loogista.
Ihminen joka ei ihastu, ei kaipaa elämäänsä mitään sutinoita.
Joskus 4 vuotiaana olin tarhassa, ja yks tyttö mua siellä hali ja pussaili. Mutta itse olin tykästynyt toiseen tyttöön.
- hiljaahyräilee
En. Enää. Asenteet elämään ja elämiseen muuttuneet sen verran, että se on...hieman kuin varkain vaikuttanut myös ihastumiseen tai ennemminkin ihastumattomuuteen kehenkään enää. Tämä koskee siis ihmisiä, kuten tietysti tarkoititkin. Sen sijaan ihastun moneen muuhun asiaan, vaikkapa luontoon liittyvään.
Saako vastata, vaikka ei virallisesti ole sinkku?
Olen pitkässä parisuhteessa ja olemme eroamassa, suhde on nyt lopullisesti tapulteltu.
Ihastun melko helposti. En koskaan tee mitään, enkä usko kenenkään ihastuvan minuun. Huomaan, että kaipaan hyväksyntää ja ehkä joskus kehujakin. Niitä kun ei parisuhteesta ole saanut, tuntuu joskus saadut pienetkin huomionosoitukset ja kohteliaisuudet liian hyviltä.
Noloa, mutta totta. 😏Minusta jokaisella on oikeus tuntea olevansa rakastamisen arvoinen, ikävää että pitkässä parisuhteessa tuo katoaa joskus.
En enää. Tiedän ettei ihastumiseni johda yhtään mihinkään, koska naiset eivät ihastu rumaan mieheen. Hyvä vaan etten ihastu, joten säästyn pettymyksiltä.
Nykyisin voin melko hyvin kontrolloida ihastumisen tunnetta. Kun järki sanoo että mahdollisuudet ovat noin 0,0000001 % että nainen olisi minusta kiinnostunut, niin järki lyö tunteen kanveesiin nopeasti.Tuo on surullista, mutta kai sitä jossain vaiheessa luovuttaa kun onnistumisia ei vain tule.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783248
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html2001972Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2251851Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp271538Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1661395Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei881375- 521099
- 971038
- 55844
- 59830