Tuulivoiman ultraäänestä kun spekuloidaan, niin tiedetäänkö kuitenkin kuinka ääni syntyy ilmavirran ja kappaleen kohdatessa?
Esimerkiksi jos huitoo ilmaa notkealla pajukepillä, niin syntyy melko voimakas ääni. Syntyykö ääni ilman törmätessä keppiin, vai vasta kepin jälkeen esim. alipaineen vaikutuksesta?
Pitääkö lentokoneen siipi ääntä lennon aikana? Liitävässä purjelentokoneessa sen varmaan kuulee, jos näin on.
Esimerkiksi jos huitoo ilmaa notkealla pajukepillä, niin syntyy melko voimakas ääni. Syntyykö ääni ilman törmätessä keppiin, vai vasta kepin jälkeen esim. alipaineen vaikutuksesta?
Pitääkö lentokoneen siipi ääntä lennon aikana? Liitävässä purjelentokoneessa sen varmaan kuulee, jos näin on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ääniaistimus syntyy vasta aivoissa. ilman tätä aistimusta on vain ilman värähtelyjä ja tietenkin jotain mekaanista toimintaa joka saa ilman liikkeeseen.
Infraääni myös aistitaan vasta aivoissa, vaikka ärsykkeen kulkeutuminen aivoihin voi poiketa kuuloalueen äänistä.
Ääni on ilmamolekyylien värähtelyä. Kuuntelulla on oikeassa äänen loppupään suhteen. mutta ei ottanut kantaa alkupäähän.
Ilman liike ei ole ääntä. ellei siihen liikkeen rajapintaan muodostu turbulessia. lentokoneessa kuuluu suhinaa, mutta ei siivestä, vaan kaikista pienistä yksityiskohdista jotka aiheuttaa pieniä pyörteitä, kuuluu suhinaa ja vinkunaa.
Esineillä on taipumus alkaa värähtelemään (päristä) ilmavirrassa.
Lentokoneen siipi laskussa pitää ääntä kun laipoista lähtee voimakas pyörre. Myös jälkiäänestä huhutaan kun kone jo mennyt kentälle..
Tuulimyllyn siipi suhisee koska ilmaa poikkeutetaan saadakseen energiaa. Masto aiheuttaa nopeueron tuuleen ja saa sen vuoksi erilaisen äänen aikaan.
Lapojen kärki kulkee nopeasti ja siinä ilman poikkeutus osuu tasaiseen ilmaan joka taas aiheuttaa ääni ilmiöitä.
Pajukeppi muodostaa pyörteitä ja se kuullaan,, toisinaan vuoropyörre, jollakin oli sille oma termi, en muista sitä.. Vuoropyörre alkaa ohjaamaan kappaleen liiketta ja se taas vaikuttaa pyörteeseen. Asiat kumuloituvat siihen malliin että kuullaan pärinää tai esim lippu paukkuu tuulessa. Myös savupiiput voi kärsiä tästä ilmiöstä alkaen huojua. Siksi savupiipuissa on usein kierre osa latvassa, estäen samanvaiheisen vuoropyörteen pitkälle matkaa piippuun. Alempana piipussa siitä ei saa hyötyä koska momentti ei riittäisi huojuttamaan piippua ja tuulen nopeus putoaa alempana.
Savupiipun huojumista ei kuule, koska sen ilman värähtely taajuus ei ole ihmiskorvin kuultavaa. ihminen voi myös tuntea äänen esim kasvoillaan painevaihteluna vaikka ääntä ei kuulisikaan.
"Myös savupiiput voi kärsiä tästä ilmiöstä alkaen huojua. Siksi savupiipuissa on usein kierre osa latvassa, estäen samanvaiheisen vuoropyörteen pitkälle matkaa piippuun."
Tuohan on ilmeisesti ongelma viimeistään silloin, jos piippu alkaa resonoimaan. Teräspiipuissahan noita spiraaleita näkyy toisinaan olevan. Teräsbetoninen Näsinneula pysyy pystyssä ilmankin, vaikka sekin heiluu ääneti tuulessa.
Kuormaliinatkin saattavat alkaa pärisemään, jos niitä ei laita kierteelle.
"Vuoropyörre"? Sanoisiko von Karman mitään?
Molekyylien liike liittyy varmasti äänen kulkuun ja sen aistimiseen, mutta normaalisti puhutaan ilmanpaineen vaihteluista. Toki kaikissa kaasuissa ja nesteissä etenee samanlainen pitkittäinen aaltoliike. Väliaine ratkaisee nopeuden.
Sinä varmasti tiesit asian, mutta on syytä pyrkiä yksinkertaisuuteen.
>Tuulivoiman ultraäänestä kun spekuloidaan...
Pikemminkin infraäänestä eli äänestä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella. Ultraääni puolestaan on niin korkeataajuista, ettei ihminen kuule sitäkään.
Ihmisen kuuloalueeksi mainitaan noin 20–20 000 hertsiä (yläraja alenee ihmisen ikääntyessä). Eläinkunnasta kerrotaan maamyyrien kuulevan jopa infraääniä, joiden taajuus on luokkaa 1 Hz, kun taas lepakot saattavat kuulla peräti 150 kHz:n taajuisia ääniä.