Tämän keskustelun aihe on kvaliat. Elikkä vastaukset kysymykseen minkälaista on kokea jotain. Vaikuttaisi siltä etteivät tietokoneet koe mitään. Niillä ei ole hammassärkyä eikä nousuhumalaa. Sen minkälaista on olla Aku Ankka tietää vain Aku itse. Mutta useimmat aikuiset ovat sitä mieltä ettei Akua ole Akun omassa subjektiivisessa mielessä olemassa. Aku on kyllä olemassa yleisön tajunnassa, mutta Akun ontologinen status ja evolutiivinen historia mielletään kyseenalaiseksi. Entä mikä on Akun ja Disney-yhtiön filosofinen suhde? Oliko ensin muna vai kana vaiko ensin kana josta syntyi muna josta kuoriutui Aku vaikkei kuoriutunutkaan koska Akua ei ontologisessa mielessä ole olemassa? Toisaalta Aku on kiistatta ontologisessa mielessä olemassa, hän ajaa autoa 313 ja asuu Ankkalinnassa.
Minkälaista on olla Aku Ankka?
gjkggjjggf
585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älyn on määritellyt eräs brittiedemies havaintojen tai aistimusten nopeudeksi. Jolla on nopea havaintokyky on ilmeisen älykäs. Aku ei voi olla älykäs, koska hänen havainto- tai aistinelimistönsä ei toimi lainkaan; ei hitaasti eikä nopeasti. Melkein joudun väittämään, että Aku on täysin vailla älyä ja älykkyyttä.
Hare Krishna liikkeen kirjat kertovat mielen hienojakoisista toiminnoista: ajattelusta, tuntemisesta ja tahtomisesta. Ajattelukyky syntyy kun tutkii muotoja esim. kuvia ja patsaita. Aku ei siihen kykene. Tunteminen syntyy leikkien seurauksena. Siihen Aku kykenee, mutta hänen tunteensa ovat pelkästään agressiivisia, koska hänellä on lihaksikas keho ja sokeri-rasvapohjainen aivojen limbinen osa. Tahtominen syntyy kun on seurueen mukana tai seurustelee paljon tai on paljon seuraa. Aku on hyvin voimakas tahtoinen.
Aku ei kykene lainkaan älyämään tai ajattelemaan itsenäisesti, mutta hänellä on voimakas tahdonvoima ja tunne-elämä.
"Älyn on määritellyt eräs brittiedemies havaintojen tai aistimusten nopeudeksi. Jolla on nopea havaintokyky on ilmeisen älykäs." Ns. peltipoliisilla on nopea havaintokyky. Siis kameratolpat ovat älykkäitä?
Useiden eläinten "hermostollinen" nopeus on suurempi kuin ihmisellä. Ovatko ne ihmistä älykkäämpiä?
Wikipedia - Älykkyys
Kiinnostus vertailevaan psykologiaan syntyi Charles Darwinin evoluutioteorian myötä 1800-luvun lopulla. Matemaatikko ja luonnontieteilijä Francis Galton oli ensimmäinen, joka alkoi selvittää älykkyyseroja psykologisluonteisilla testeillä (mental tests). Galton uskoi, että älykkyys on perinnöllistä, ja hän käsitti älykkyyden ennen kaikkea hyväksi havaintokyvyksi. Tämän oletuksen mukaisesti hän testasi Lontoossa 1884 yli 9000 näyttelyvierasta, joilta tutkittiin pään kokoa, reaktioaikoja, havaintokynnystä ja visuaalista muistia. Toisin kuin Galton oli olettanut, tieteenharjoittajia ei voinut erottaa tavallisesta näyttelyvieraasta. Galton kuitenkin kehitti korrelaation laskemisen ja loi näin perustaa psykometriikalle.[1]
Älykkyys ja havaintokyky kävelevät käsi kädessä myös intialaisten mukaan. Äly on muodon, kuvien ja patsaiden tarkkailua, mielikuvien tekemistä ja niiden käyttämistä. Äly perustuu muodon tajuamiseen.
Sitä en tiedä millainen eläimen havaintokyky on. Tuskin eläin kykenee tekemään mielikuvia aivoissaan. Ja sen äkilliset liikkeet ovat enemmän ehkä refleksejä kuin havaintoon perustuvia. Ainakin koiralla väitetään olevaan heikko näkökyky ja muilla eläimillä myös. Sen sijaan niiden hajuaisti on kehittynyt.
Kotkilla on tarkat silmät liikkeen suhteen, mutta tuskin tekevät mielikuvia aivoissaan. Lisäksi emme tiedä näkevätkö kotkat muuta kuin saaliseläimen muodon. Ehkä niiden näkökykyä liioitellaan.
Ihmisellä luultavasti on tarkimmat silmät ja aivoissa kyky tuottaa ja käytää kuvia.
Intialaisen uskon filosofian mukaan muoto kehittää ajattelukykyä ja muoto on epäsymmetrinen sekä kulmikas eikä esim. pallo tai ympyrä.
Pallossa tai ympyrässä ajatukset ja äly lepäävät, mutta kulmikas ja epäsymmetrinen muoto saavat silmät liikkumaan nopeasti muotoa pitkin; sen kulmista toisiin kulmiin.
Eli näin ollen nopea havaintokyky olisi eräs tekijä ajattelun ja älyn kehityksessä.
Äly on hienojakoinen elementti. Kaksi muuta on Mieli ja Ego. Ennemmin mitä edellä kirjoitin koskee Mieltä ja mielen liikkeitä kuin Älyä. Sillä tuon Hare Krishna liikkeen kirjan mukaan Mielen hienojakoisia toimintoja ovat AJATTELU, TUNTEMINEN JA TAHTOMINEN.
Samaistin tässä nyt vain ÄLYN JA AJATTELUN ikään kuin ÄLY = AJATUSKYKY. Näin ei tietenkään suoranaisesti ole.
Ankat syövät ehkä pyöreä muotoisia ruokia.
Sinisorsa kuuluu puolisukeltajiin, eli se syö vedestä niin, että ruokaa etsiessään sen ruumiin takaosa jää pinnalle. Ravinto koostuu kasvinosista, kuten siemenistä, jyvistä ja ruohosta, ja erityisesti kesällä myös monenlaisista selkärangattomista. Talvisin sinisorsat syövät myös leivän- ja pullanmuruja.
Siksi niiden äly ei kehity. Linnut, jotka syövät enemmän kulmikkaita ja muodotaan monimutkaisempia ruokia ovat älykkäämpiä. Tämä teoria on vähän synkretistinen, mutta minua jäi vaivaamaan tuo väite, että HAVAINTOJEN NOPEUS EI MUKA VAIKUTA ÄLYYN. BRITTITIEDEMIEHEN MUKAAN VAIKUTTAA JA TÄMÄN SYNKRETISTISEN POHDISKELUN MUKAAN ON AINAKIN PIENI MAHDOLLISUUS, ETTÄ
1. NOPEAA HAVAINNOINTIA SYNNYTTÄÄ KULMIKKAAT JA MONIMUTKAISET MUODOT
2. NOPEA HAVAINNOINTI PUOLESTAAN VOI OLLA YKSI ÄLYN TEKIJÖISTÄ. EI KENTIES RAVINNON TMS. VERTAINEN MUTTA KUITENKIN......