Kaikki joutuvat helvettiin

Ainakin mikäli raamattuun on uskominen.

Sillä raamatussahan lukee että jumalia on monia. Eikä raamattu anna noiden muiden jumalien voimille mitään rajoitteita. Tästä puolestaan loogisesti seuraa se ettemme voi MILLÄÄN loogiselle syyllä sulkea pois vain osaa noista jumalista, emmekä sitä että joku muukin jumala olisi voinut universumin luoda.

Tässä pääsemme siis siihen hauskaan tilanteeseen että KAIKKI luomiskertomukset ovat totta, koska meillä ei ole mitään parametreja joilla voimme nostaa yhden luomiskertomuksen toisten yläpuolelle. Jos hyväksymme yhden, ei ole syytä kieltää jotain toista. Jos taas hylkäämme yhden, joudumme siihen tilanteeseen että myös se luomiskertomus jota itse kannatamme voidaan kumota samoin argumentein kuin se aiemmin kumoamamme. Mikään peruste ei voi karata näiltä kahdelta ehdolta.

Tästä puolestaan seuraa se, ettemme voi sanoa mikä jumalista olisi oikea, koska ne ovat kaikki samaan aikaan (ainakin luojajumalien osalta) sekä oikeita että vääriä.

Näin pääsemme siihen tilanteeseen että tulisi palvoa KAIKKIA jumalia, ei vain yhtä, koska jos ei näin tee, joutuu helvettiin.

TOISAALTA raamatun kertomuksen kannalta se pääosissa oleva jumala jahve tuomitsee meidät helvettiin jos palvomme muita jumalia.

JA VIELÄ, tämä sama pätee myös monien muiden jumalien kohdalla.

Olemme siis täysin mahdottomassa tilanteessa. Tällaista tilannetta kutsutaan myös nimellä catch-22-tilanne.

Joten tässä teille hauska joululahja arvon kretupellet: joudutte kuitenkin helvettiin, vaikka miten palvotte sitä jahvea. Mahtaisi ottaa päähän...


Tämä looginen paradoksihan koskee ainoastaan heitä jotka luomiseen ja jumalaan sekä jumaliseen tuomioon uskovat. Koska jos ei, tavallani, usko jumaliin, helvettiin ja lopulliseen tuomioon, ei ole mitään paradoksiakaan, vaan se muuttuu ainoastaan filosofiseksi pohdinnaksi, tarkemmin sanottuna metafysiikan osaksi.