Maapallo on pyöreä ja jos raketilla männöö vain hieman ylöspäin kallistaen kuten lentokoneet niin millaisella vauhdilla sitä pääsisi avaruuteen. Onko maapallon pyörimissuunta vaikuttava tekijä. Eli helpommin pääsee jos lähtee vastakkaiseen suuntaan?
Raketilla pois maapallolta vaakatasossa
VonSir
37381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kuten olet huomannut niin kaikki ammutut raketit asettuvat vaakatasoon kunnes putoavat vaiheittain koko paska mereen.
Taivaankansi estää pääsyn korkeammalle.
Maailmankaikkeuden rakennekuva
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_cosmology#/media/File:Early_Hebrew_Conception_of_the_Universe.png
Muistelen että peruskoulussa opetettiin että tarvitaan joku tiettyä suurempi nopeus avaruuteen pääsemiseksi. Oikeasti avaruusalusta ei ammuta tykillä, jossa tapauksessa tarvittaisiin lähtönopeus.
Olikohan se nimeltään ensimmäinen kosminen nopeus? Sillä perusteella niitä lienee sitten useampikin. Avaruushommissa voisi kuvitella että yhteensä on ääretön määrä eri nopeuksia.
Eiköhän se ole se sama 8 km/s joka kulmassa. Mutta ilmakehän jarruttava vaikutus on huomioitava.
Raketit ammutaan yleensä idän suuntaan eli maapallon pyörimissuuntaan. Siitä sanovat saavansa ilmaista vauhtia muutaman sata metriä sekunnissa.
https://qph.ec.quoracdn.net/main-qimg-cea212bd8106dea0211646087e95052b?convert_to_webp=true
https://spaceflightsystems.grc.nasa.gov/education/rocket/Images/rktrflght.gif
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_turn
tossa kuvataan hyvin normaali lentorata...
Aivan kuten liikennelentokoneillakin, on avaruusraketeille ensiarvoisen tärkeätä päästä äkkiä pois paksusta alailmakehästä, jonka läpäistyään käännytään lähemmäs vaakalentoa keräämään matkanopeutta eli varsinaisesti tehokkaasti etääntymään lähtöpisteestä. Maan kiertoradalle ei päästä ilman kiertoratanopeutta, jota ei kerry pelkällä pystysuoralla nousulla.
Polttoaineen mahdollisimman taloudellinen käyttö on näissä kaiken takana. Jos energiaa olisi halvalla lähes rajattomasti tarjolla pienessä paketissa, voisi Maasta poistua ihan miten itseä sattuisi milloinkin huvittamaan.
Milläs nostat raketin jossa on yli viiden metrin paksuinen lyijysuojus?
ja sama mies joka kerta missä säteily olosuhteissa avaruudessa tarvitse 5m lyijysuojaa..tutkimus tulokset kiitos
Mikset nytkin etsisi itse netistä vai kaikkiko pitää valmiiksi pöytään tuoda?
Tässä teille rakettien lentoratoja livenä ettei tarvitse lukea tyhmää wikipediaa:
https://www.youtube.com/watch?v=spSedU5qO7M
Äskeisessä oli todellisia rakettien lentoja.
Tässä NASAn feikkivideo. Herää kysymyksiä että miksi helvetissä sen näitä pitää julkituoda?
https://www.youtube.com/watch?v=HymhGInJ22Y
Tuolta pääsee alkuun, jos Kuuhun haluaa päästä:
https://en.wikipedia.org/wiki/From_the_Earth_to_the_Moon
https://en.wikipedia.org/wiki/Around_the_Moon
02.09.2015 laukaistiin Atlas V- raketti joka oli NASAn mukaan menestys.
Tässä tuo jymymenestys, tosin amatöörin kuvaamana:
https://www.youtube.com/watch?v=YqEw1yz7aFs
Mutta jokaisessa noissa mennään kuitenkin pystysuoraan aluksi. Tarkoitin vaakatasossa lähtöä. Sehän on kiinni maan pyörimisnopeudesta silloin?
Jos ihan vaakasuoraan yrittää lähteä, niin sitten tulee kiitoradasta perunapeltoa.
Kerroin jo, että tarkoituksenmukaisinta on lähteä kovalla kiihdytyksellä aluksi pystysuoraan, jotta alailmakehän jarruttava vaikutus jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Jos energiaa olisi vapaasti saatavilla, voisi tietysti lähteä "hitaasti" vaakasuoraan Maapallon pintaa sivuavan tangentin suuntaisesti tämän kaareutuen vähitellen pois alta.
Päiväntasaajalta itään lähtiessä saisi tällöinkin maksimaalisen hyödyn Maapallon pyörimisestä, eli mitattaessa Maapallon keskipisteen suhteen satoja metrejä sekunnissa ylimääräistä hyvää avaruudessa.
Ei välttämättä. Ilmanvastus on nimittäin suhteessa nopeuteen, suurilla nopeuksilla pikemminkin nopeuden neliöön. Energeettisesti olisi siis fiksuinta edetä ensin miniminopeudella ja kiihdyttää vasta kun ilmanvastus on hävinnyt. Se, onko tämä muuten järkevää, on toinen asia. Raketin muotoilulla pyritään joka tapauksessa minimoimaan ilmanvastus eikä se luultavasti näyttele kovin suurta roolia isossa kuvassda.
Raketin kannattelemiseen ilmassa tarvitaan energiaa, vaikka raketti olisi paikallaan. Jos oikein hitaasti lennetään, niin ei ikinä päästä Kuuun tai minnekään muuallekaan kun polttoaine loppuu kesken.
Vittu. Mitään avaruutta ei ole edes olemassa.
Ja vielä vähemmän näin typeriä kirjoittajia...
Huhhuh... Amerikassa elää 60 kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa ja vastaavasti enemmän sekopäitä videontekijöitä. Ei voi muuhun tulokseen tulla.
Amerikassa saa olla typerä ja ylpeä siitä.
https://www.youtube.com/watch?v=BaHc-aZZBo0&t=110s
In America you have the right to be stupid!
Kaikkialla maailmassa valistuneet ihmiset ovat heränneet näihin saatanan avaruuskusetuksiin.
Siinäkin luulo vain. Valistuneelta ihmiseltä vaaditaan, että hän pystyy perustelemaan kantansa. Valitettavasti silloin ei riitä, että vastaa "Kyllä Youtubessa sanottiin niin." Tekään ette pysty parempaan, mutta yrittäkää edes. Toistaiseksi ei ole tullut muuta kuin kirouksia.
>Muistelen+että+peruskoulussa+opetettiin+että+tarvitaan+joku+tiettyä+
Olet nähdäkseni oikeassa, avaruuteen pääsee vaikka kävelyvauhdilla. Kiertoradallakin vaikka paikallaan pysyy, kunhan käyttää jatkuvasti rakettimoottoria vastustamaan Maan vetovoimaa ja mahdollisesti liikkuakseen. Lähtökiihdytyksen vaatima energiamäärä riittänee tällöin melkoiseksi ajaksi.
Kuinka kauas tahansa Maasta pääsee samalla menetelmällä eli rakettimoottorien jatkuvalla vähittäisellä käytöllä. Tyhjenevät polttoainesäiliöt voi silloinkin irrottaa pois turhana painolastina.
Periaate on sama kuin esimerkiksi autolla ajamisessa. Siinäkin täytyy voittaa erisuuntaisia voimia, ja se onnistuu, vaikka pitäisi yllä vain vähäistä vauhtia eli käyttäisi eteenpäinmenoon vain vähän energiaa aikayksikköä kohti.
Tuollainen nykyistä joustavampi ja turvallisempi avaruusmatkustus on mahdollista tai ainakin kannattavaa sitten, kun voidaan käyttää nykyisiä polttoaineita energiasisällön suhteen kevyempää ja vähemmän tilaa vaativaa energialähdettä. Tai parhaassa tapauksessa tarvittava energia voidaan ottaa Maasta mukana viemisen sijasta suoraan avaruudesta itsestään.
Jos minulle pystytetään tarpeeksi korkeat tikkaat, sinne lepotasoja,evästä ja varusteita niin kiipeän saatana miten korkealle tahansa.
Ihme höpinöitä pakonopeuksista.
Nimim. HohooSanoJoulupukki kyseenalaisti meille syötetyn pakonopeusväittämän.
Hän lienee oikeassa yksinkertaisella esimerkillään.
Pakonopeus 11,2 km/s niin pääsee pois Maan kiertoradalta ja Maan kiertoradalle tarvitaan min. 8,2 km/s.......:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus
What a fuck !!!!!!!!!!!!
Esimerkkisi on liiankin yksinkertainen...
"Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa)."
Huomataanpa tuo virkkeen loppu. Kyseinen nopeus siis todella tarvitaan sillä hetkellä kun työntövoima loppuu. Mutta jos työntöä on jatkuvasti tarpeeksi, niin mitätönkin nopeus riittää pääsemiseen kuinka kauas tahansa. Tässähän on kysymys energiasta eikä nopeudesta. Nopeus on potentiaalienergiaa. Jos sitä ei ole tarpeeksi päämäärään pääsemiseksi, tarvitaan lisäksi työntövoimaa (tai vetovoimaa).
No niin. Otetaan siis kerran vielä.
Olen tikkaan lepotasanteella ja lähden jatkamaan matkaani. Se jatkuu vuorenvarmasti samanlaisena huolimatta pysähdyksestä.
Uskoakseni nousuni tulee jopa kevenemään huomattavasti Maan vetovoiman heikentyessä oleellisesti.
Keveneminen on hidasta. Painosi on puolessa vasta 2 640 kilometrin korkeudessa. Ota vielä huomioon, että avaruuspuvussa on hankalaa ja raskasta kiivetä tikkaita.
Kukapa muu sinulle tuollaiset tikkaat tekisi kuin sinä itse. Käytännössä tuskin koskaan tulisi onnistumaan.
Niin tosiaan: tikapuita pitkin kiivetessään sitä saavuttaisi Maapallon suhteen satelliitin ratanopeuden vasta geostationaarisella radalla noin 36 000 km korkeudella.
Silloin vasta voisi päästää tikkaista irti ja jäädä lillumaan kiertoradalle, koska tätä matalammalla olisi aina lähtenyt putoamaan takaisin kohti Maapalloa, enemmän tai vähemmän kiihtyvällä nopeudella.
Enpä muuten osaa sanoa lentäisikö sitä suoraan Maahan tähdenlentona vai jonkin tietyn korkeuden jälkeen putoaisi ohi, jääden ainakin joksikin aikaa Maapalloa kiertävälle elliptiselle radalle.
P.S.:
Siis jos tikkaat Päiväntasaajalla. Jos navalla, ei ratanopeutta Maapallon suhteen kerry lainkaan.
Jos raketilla meinaa täräyttää yläilmoihin vaakatasossa maahan nähden niin saapi varoo jos on korkeita kuusia lähellä mutta jos ei ole ja lähtö sujuu ongelmitta niin kuinka korkealla raketti suurin piirtein on jos edennyt lähtöalustalta suoraan 500 kilometriä?
Raketin korkeus 500 km:n päässä olisi noin 300- 400 metriä.
Tarkka matikkamalli löytyy kyllä netistä, itse en nyt jaksa sitä kaivaa.
20 kilometriä.