Ernst Lindelöfin kuolemasta on kulunut 70 vuotta eli 1.1.2017 alkaen voi julkaista tekijänoikeus vapaasti hänen tekemiään kirjojaan eli jos teiltä löytyy niin skannatkaa ja jakakaa internetissä kaikkien saataville
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lindelöf
Hänen kirjojaan mm.
johdatus korkeampaan analyysiin
johdatus funktioteoriaan
differentiaali- ja integraalilaskenta ja sen sovellukset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lindelöf
Hänen kirjojaan mm.
johdatus korkeampaan analyysiin
johdatus funktioteoriaan
differentiaali- ja integraalilaskenta ja sen sovellukset
Vastaukset 30
Vanhimmat
Eka löytyy hyllystä, painos vuodelta 1912. On niin hauras, että en rupea skannaamaan.
Ei se kirja skannauksesta kulu, kai osaat käännellä sivuja hellävaroen pinseteillä. Nyt olisi korkea aika säilyttää vanhan sukupolven tietotaito ja saattaa se kaikkien saataville. Nyt se on mahdollista laillisesti.
Lindelöfin kirjasarja on todellinen saavutus, kun ottaa huomioon senaikuisen painotekniikan. Herää kysymys miksi enää ei synny mitään vastaavaa suomenkielistä esitysta yliopistomatematiikan alkeista. Sekalaisia prujuja kyllä tehdään.
Varttuneemmat matematiikan professorit voisivat lyödä viisaat kallonsa yhteen ja kirjoittaa pari kirjaa aiheesta. Akatemia tai vastaava voisi rahoittaa hanketta Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Se lisäisi myös nerokkaimpien koululaisten innostusta matematiikkaan.
Netti on nykyaikaa. On helpompaa kirjoittaa nettiin tai PDF-lukijan etsi-toimintoon hakusana kuin selata sisällysluetteloa. Ja sähköistä kirjaa on helpompi muokata jos joku löytäää virheen.
Aineistoon on myös mahdollista generoida virheitä paljon helpommin, kuin hyllystä löytyvään aarreaittaan..
Netistä voi kyllä saada nopeasti yleiskäsityksen jostain aiheesta, mutta kun opiskellaan matematiikan kaltaista vaikeaa alaa, niin näytön tuijottelu ei oikein riitä.
Vaikean matemaattisen tekstin ymmärtämiseen menee aikaa noin tunti/sivu. Lisäksi tarvitaan suttupaperia, jolle yritetään hahmottaa ajatuksia. Näytön ja näppäimistön kanssa tämä ei oikein suju. Lisäksi matematiikan opiskelussa täytyy aina palauttaa mieleen aikaisempia määritelmiä ja lauseita. Tällöin kirja on paras käyttöliittymä.
Tässä yhteydessä voi hieman epäillä miten matematiikan ylioppilaskoe onnistuu tietokoneella. Oppilaiden pitäisi hallita jokin LaTeXin kaltainan kaavaeditori tai vastaava wysiwyg-editori sujuvasti. Sen opettelu vie aikaa. Lisäksi kiire aiheuttaa helposti virheitä kaavojen muotoilussa. Kuvien piirtäminen on vielä lisäongelmana. Niinpä matematiikan ylioppilaskokeen tietokoneistaminen olisi kokeiltava hyvin perustellisesti ennen kuin se otetaan yleiseen käyttöön.
Geogebralla tehdään kuvat ja LaTeX tyyppinen kirjoittaminen tuli sitten ylioppilaskirjoituksiin. Mutta se itse Abitti järjestelmä on kankea ja rumaa jälkeähän se tuottaa.
Kuka panttaa näitä Lindelöfin kirjoja? Kuvitteleeko saavansa hyvinkin massia joltain keräilijältä?
Missä kirjat viipyy? Linkkiä kehiin!
Eihän niistä malta luopua, niin hyviä ovat vieläkin.
Ei se digitaalinen kopiointi mitään luopumista edellytä. Nyt skannaamaan hop, hop!
Hyvin vanhan kirjan skannaaminen varsin usein tekee kirjasta irtolehtipainoksen eli rikkoo sen mekaanisen lujuuden. Näin siis mikäli skannausta ei tehdä valokuvaamalla pakottamatta sivuja auki lasia vasten.
Kenellä kirja on sen tulisi se viipymättä skannata ja jakaa suomalaisille. Kuka tätä panttaa?
Voisi lukijoita kiinnostaa myös tämä vapaasti ladattavissa oleva suomenkielinen uudempi teos analyysistä (calculus):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Calculus_Fennicus
Latauslinkki löytyy sivun alareunasta.
Lindelöf menee syvemmälle tuotoksissaan. Todistaa mm. Neperin luvun e transcendenttisuuden.
Eikö matematiikkaa harrastavat tahdo jakaa kirjaa. Se olisi ekoteko.
En tahdo jakaa kirjaa. Paloiteltuna siitä ei ole paljon iloa jos palaset jaetaan eri henkilöille.
Miksi kansallisarkisto digitoi jotain jeesuspamfletteja kun voisi digitoida oikeita asioita?
Hihhuleita on pesiytynyt valtion hallintoon.
Joneet ei tiedä kuka oli Lindelöf
Onko muita vanhoja edesmenneitä matemaatikkoja joiden kirjallisuus on vapaata?
Kaikki yliopiston opettajat saisivat julkaista opetusmateriaalinsa kaikkien saataville viimeistään sitten kun ovat jääneet eläkkeelle.
Tarvittaisiin hyviä suomenkielisiä kirjoja internetiin. Tuo Lindelöfin kirja on tekijänoikeusvapaita ja olisi hyvä jos kansallisarkisto sen digitoisi, mutta siellä on tärkeämpää digitoida millaisia virsiä soitettiin sata vuotta sitten.
On surullista, että suomalaista matematiikan kirjallisuutta ei ole kovinkaan paljoa.
(kun ei lasketa peruskoulun, ammattikoulun ja lukion oppikirjoja)
Jussi Väisäkän Topologia 1 & 2 on parhaimpia suomenkielisiä matematiikan kirjoja ja suosittelen niitä jokaiselle matematiikasta kiinostuneelle. Myös Lauri Mybergin Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 & 2 on ihan suositeltavia. Tauno Metsäkylän Algebra on kanssa OK.
Noi Lindelöfin kirjat on niin hepposia, ettei niitä kannata erikseen hankkia, vaikka mies onkin kuuluisa. Olli Lehdon kirjat taas on jotain vanhoja luentotiivistelmiä, joista ei opi yhtään mitään.
Lindelöfin kirjat ovat kylläkin syvälle perusteisiin meneviä. Lindelöf todistaa lauseet eikä viittaa jokaisen teoreeman kohdalla, että "voidaan osoittaa, että" tai VOE, VOE. Lindelöf todistaa mm. neperin luvun transcendenttisyyden. Tällaista tasoa voisi odottaa matematiikoilta.
Mainitsemasi henkilöt ovat elossa tai kuolemasta ei ole kulunut vielä nimeksikään aikaa. Eli voi tulla tekijänoikeusongelmia, jos heidän tuotantoaan vapaasti jakelee. Lindelöfin tuotanto on lain mukaan tekijänoikeusvapaata.
Myös Felix Iversenin pallotringonometrian helmen joku voisi jakaa.
Paljonko tuollainen kirja maksaa antikvariaatissa?
Liikaa.
Tärkeintä olisi että kansallisarkisto kopioisi tieteelliset tekstit eikä mitään vitun virsiä.
Orpon hallitus poisti rahoituksen tieteellsen kirjallisuuden digitoimiselta.
Orpon hallitus on muutenkin koulutuksen vastainen.
Nyt he poistivat aikuiskoulutustuen eli ainoa tapa lähteä opiskelemaan on jäädä työttömäksi ja saada lupa omaehtoiseen opiskeluun.
Tämän lisäksi Orpo aikoo vaikeuttaa täydennyskoulutusta sillä että kolminkertaistavat Avoimen yliopiston kurssimaksut (nyt 15e/op ja jatkossa 45e/op) joka tarkoittaa, että jos esim. jos opettaja haluaa pätevöityä erityisopettajaksi (60 op) niin hänen täytyisi maksaa 2 700e + ei saisi opiskeluajalta mitään tukia.