Sanotaan että fotoni ei koe aikaa ollenkaan. Eikö tästä seuraa se että fotonin näkökulmasta kaikki mitä sille ikinä tapahtuu tapahtuu samanaikaisesti, eli valon nopeus valon itsensä kannalta tarkasteltuna olisikin ääretön? Miten valon subjektiivinen ääretön nopeus ja muiden havaitsema "objektiivinen nopeus" on sovitettavissa yhteen?
Valon subjektiivinen nopeus ääretön?
moimilesa
9188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Samoin voidaan ajatella fotonin maailmankaikkeuden olevan äärimmäisen pieni fotonin sijaitessa omasta näkökulmastaan katsottuna joka paikassa yht'aikaa.
Miten silloin suhteellisen nopeuden käy? ;)
Jopa on keksittykin! Valon subjektiivinen nopeus!Fotonin oma näkökuma!
Voidaan myös ajatella että nyt todella höpötetään!
Nähdäkseni tarvitaan uutta fysiikkaa selittämään ilmiö. Tiedämmehän jo varmuudella että suhteellisuusteoria on vain approksimaatio jostain syvemmästä teoriasta joka käsittää myös kvanttifysiikan. Ei lienisi suurikaan ponnistus lisätä suhteellisuusteoriaan ehto, jonka mukaan kappaleella on oltava aina jokin minimi nopeus ajan halki riippumatta sen liikkeestä avaruuden halki. onhan esitetty sellaisiakin teorioita joiden mukaan aika ja avaruus ovat itse asiassa kvantittuneita.
Nähdäkseni voit työntää uuden fysiikasi sinne, mihin päivä ei paista.
Jos lisäät yleiseen suhtikseen minkä tahansa tuollaisen ehdon, teoria sortuu.
Sinnepä joutaa. Ja mikähän se on se "nopeus ajan halki"? Olen tähän saakka luullut, että nopeus on avaruudellinen matka /siihen kulutettu aika.
Nähdäkseni ei ole suurikaan ponnistus pitää 131326:n kommenttia tyhjänpäiväisenä.
Kukaan ei osaa vastata aloittajan kysymykseen, mutta heti jos joku yrittää vastata kyseenalaistaen siinä dogmaattisen uskon nykyisiin teorioihin, aletaan haukkumaan ja pilkkaamaan. Tämän palstan ilmapiiri on suoraan sanoen myrkyllinen.
Eikös ne säieteoriat jotenkin tähän liity? Fotonin kohdalla säie on lähettävän atomin eletroniorbitaalin muutosenergian siirtyminen kohteeseen - eli sinne missä fotoni törmää toiseen hiukkaseen. Periaatteessa kai voisi ajatella, että siirtymä on fotonin kannalta tosiaan ajaton ja tapahtuu hetimiten. Yhtä hyvin voi ajatella, että siirtymässä syy-seuraus suhde onkin sekaisin: Voisi ajatella että kohteessa olevassa elektronissa on energiakolo, johon sopisi elektroni ja elektroni pyöriessään atomin ympäri skannaa koko ajan universumia ympäriinsä. Sitten jos kohdalle osuu sopiva fotoni, niin se ikäänkuin imaistaan tyhjään paikkaan. Mutta miksi? Oliko lähdepäässä jotenkin ylijäämää fotonienergiasta josta piti päästä eroon? Haiskahtaa yhtäkkiä lämpösäteilyltä. Toisaalta pohdinta on mitä turhinta, koska ikinä ei sitä päästä näkemään miten asiat ovat - hyviä arvauksia toki on. Järkevintä pitää fotonin nopeus c:ssä eli häiriön etenemisnopeutena sähkömagneettisessa Maxwellin kentässä, jonka rata vieläpä on neliulotteisessa Minkowski-avaruudessa täysin suora!
Toden totta, jos Einstein olisi ollut yhtä umpimielinen kuin tämän palstan käyttäjät, olisi jääneet suhteellisuusteoriat keksimättä. Hänhän aloitti nimenomaan kuvittelemalla millaista olisi ratsastaa valonsäteellä jne. Eli tällIasten kysymysten pohtiminen on kaukana jonninjoutavasta huuhaasta.
"Ei lienisi suurikaan". Hienoa. Tässä on onnistuttu tehokkaasti liittämään kaksi potentiaalia samaan sanaan.