Kaikki Te olette älykkäitä

Ja kaikki ovat yhtä pitkiä ja painavia. Heillä on yhtä suuret tissit ja penikset. Ja samanlainen luonne. Ovat yhtä nopeita ja vahvoja.

Äly ei kerro muuta kuin tietyn asian aivojen laadusta. Älykäs ei läheskään aina menesty elämässä ja maailmassa. Antiikin Rooman rakensivat luonteet, joiden äly oli alle 100, mutta sen tuhosivat ne, joiden älykkyys oli yli 120. Näin erään filosofin mukaan. Rationaalisesti ajattelevat eivät välttämättä kykene luomaan paljon mitään suurta.

Rationaalinen älykkyys ja siihen painottaminen tuo mukanaan yleensä tuhon kulttuurille. Mielikuvitus on yhtä tärkeää kuin rationalismi, mutta myös pelkkä mielikuvitus tuo tuhon kultuurille.

Alle sadan älykkyyden omaavat ovat tavallaan vain peilikuva älykkäämpinä pidetyistä.
Yleensä ajatellaan näin:

150
130
110
100
90
80
70
60

Mutta eräs alle 100 älykkyyden omaava kehotti minua ajattelemaan peilikuvaa rinnakkaisena.



150 - 90
130 - 80
110- 70
100 - 60

Eli tavallaan monissa asioissa vähemmän älykkyysosamäärän saanut voikin olla älykkäämmän rinnalla. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että sosiaalisempi henkilö voi käyttää helpommin myös muiden älyä hyväkseen. Nerot ovat yksinäisiä, eikä he ajattele muuta kuin omilla aivoillaan toki kirjoja hyväksi käyttäen ja enkeleitä sekä jumalia luultavasti joskus.

Esim. kun tarkastellaan KALENTERISYSTEEMEJÄ

Rooma, Kreikka ja Juutalaiset RATIONALISTEJA kalenteri tarkkuus tuhansia vuosia.
Maya intiaanit MIELIKUVITUKSELLISIA kalenteri tarkkuus miljoonia vuosia.
Intialaiset RATIONALISTI PLUS MIELIKUVITUS kalenteri tarkkuus triljoonia vuosia.

Yksipuolisen rationalistiset ja yksipuolisen mielikuvituksen omaavat kulttuurit tuhoutuivat monin tavoin.
Sen sijaan Intia, jossa molemmat ovat yhdistyneet menestyy kulttuurina paremmin.

No jaa tarkoitan menestymisellä sitä, että ei käy samoin kuin juutalaisten Holocaustissa, Maya intiaanien conquistatorien käsissä tai Rooman hunnien käsissä.

Että on yhtenäinen katkeamaton ketju kultuurilla taaksepäin ja eteenpäin. Että sen kirjallisuus on yhä ajankohtaista ja kieli, joka on kulttuurin perusta, ei ole kuollutta, vaan toimivaa.

Älykkyysosamäärä testi on viihdettä siinä missä horoskoopit ja korteista ennustaminen. Ihmiset ovat itse luoneet mittareita joilla päästää kehumaan omaa paremmuuttaan.

Suurempi "älykkyysosamäärä" kertoo vain se, että olet enemmän opiskellut ja tiedät enemmän. Olet silti yhtä älykäs kuin se Afrikassa oleva aikuinen joka ei saanut samoja kouluja käydä kun sinä. Luku ja kirjoitustaidoton on siis yhtä älykäs kuin sinä. Jos et tiedä jotain tai ymmärrä, niin et ole "tyhmä". Jos et osaa mandariinikiinaa, et ole siis tyhmä.

Vastasyntynyt lapsi on yhtä älykäs kuin ylioppilas, tai kaiken tietävä insinööri.

Se että jollain on lahjoja kuten laulutaitoja, matemaattisia, tai urheilullisia lahjoja ei tarkoita että hän olisi älykkäämpi kuin Te. Joku ominaisuus ihmisessä, kuten pituus, nopeus tai hyvät hoksottimet ei tee ihmisestä älykkäämpää kuin toisesta. Blondi on siis yhtä älykäs kuin Sinä. Monelle tulee siis järkytyksenä se tosiasia että on yhtä älykäs kuin se kouluja käymätön musliminainen.

Ihminen on maapallon älykkäin olento.

Älykkyys on vakio ja se saadaan jo heti syntymästä, jos olet terve yksilö. Kehitysvammaisia, tummaihoisia, alkuasukkaita on yleisesti pidetty vähä-älyisinä vaikka heillä on samat älykkyyden osa-alueet kuin terveillä ja sivistyneillä valkoihoisilla. Rotuoppi on aikansa elänyt.

Ihmisillä on eri osaamista ja tietomäärä, joka ei ole älykkyyttä. Kaikilla on sama älykkyys kävit koulut tai et.

Harhakäsitys on se että mitä enemmän tiedät ja osaat, sen älykkäämpi olet.

"Älykkyystestit" vain kertovat oman osaamisesi ja oppimasi asiat sekä tietyt lahjakkuusalueesi.

Ihmisiä on aivopesty vuosisatoja "älyykkyysopeissa" jotka ovat nykypäivänä viihdettä kuin todellista tiedettä.

Yli 120 "älykkyyden" omaavat vain tietävät enemmän kuin alle 100 "älykkyyden omaavat. Yliopiston käyneiden ja kansakoulutodistuksen saaneiden ei kannata lähteä vertailemaan omaa keskinäistä tietämystään. Ihmisillä on myös eri yleissivistys ja se ei ole mikään älykkyyden mittari.

Molemmat ovat silti yhtä älykkäitä. Tieto ja osaaminen vain on eri tasoa eri ihmisillä.

Korkeakoulut käyneet luulevat olevansa kapitalisteja ja kokoomuslaisia ja älykkäämpiä, vaikka he ovat tavallisia ihmisiä kuten ovat duunarit. Varallisuus ja tulotasot ovat vain eri. Älykkyydeltään ovat ihan samaa tasoa. Perinteet, perintö ja kasvatus määrävät pääsääntöisesti koulutason ja varallisuusasteen.

Jotenkin jää sellainen kuva, että osa kirjoittajista on vähä-älyisiä, osa normaaleja, osa jopa älykkäitä. Eikös se ole juuri päinvastoin, kuin aloittaja yritti väittää?

Minä olen mielestäni varsinkin älykäs.

Minä saatan joskun esittää tyhmempää kuin olisin . Kivaa vaihtelua joskus.

Ihmiset sekoittavat älykkyyden viisauteen. Olet siis viisaampi kuin toinen.

Viisas ihminen on opiskellut niin kouluissa, työpaikoilla, sekä oppii jatkuvasti koko elämänsä aikana yleissivistystä.

Mitä enemmän opiskelet sen viisaampi ole, mutta älykkyydeltään olet samaa tasoa kuin ei oppineet.

esim. astronautiksi ei valita sitä "älykkäintä", hakijoiden joukossa on eri tason viisautta, ja ihmisen hermosolut (ei aivosolut) ja anatomiset ominaisuudet ovat ne vaikuttava tekijä kuka pääsee avaruuteen ja kuka ei. Kaikki he ovat yhtä älykkäitä.

Valitettavasti joudutte palaamaan maan pinnalle koska ette ole sen älykkäämpiä kuin toverinnekaan. Voitte vain olla viisaampia kuin muuta. Tieto lisää tuskaa ja viisutta.

Jotkut naiset haluavat spermaa korkeasti koulutetuilta. Vähän sama kun joku nainen haluaisi Jumalaan uskovan spermaa. Molemmat ovat utopiaa ja jolla ei ole mitää superälyllistä vaikutusta. Vain anatomiset ominaisuudet, perinnölliset sairaudet, ihon väri ym ovat vaikuttava tekijä kenen spermaa kehoosi otat. Myös "varakkuus" (tuleva tai oleva) on vaikuttava tekijä kun naiset lapsia hankkii. Älykkyydellä ja varallisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Facebookin "keksijä" ei ole sen älykkäämpi kuin kukaan teistä. Varakkaat ihmiset usein nostetaan (tai nostavat itsensä) "superälykkäiden" joukkoon.

Matemaattisesti lahjakas, musikaalisesti lahjakas saavuttaa lahjakkuutensa kovan työn ja puurtamisen kautta. Mitään ei saada lahjaksi, koska olen niin "älykäs". Ihmiset on aivopesty niin Jumalaan kuin "superälyihin" uskoviin. Vanhemmat kehuvat omia lapsiansa muita älykkäimmiksi, että voivat itse nostaa itsensä "superälykkäiden" joukkoon koska "superälykkyys" on periytyvää.

Voitte verrata omaa älyänne vain apinoiden kanssa. Toisiin ihmisiin sitä on turha lähteä vertailemaan.

Köyhyys on periytyvää sanoo tutkimukset ja se on totta. Perinteet ja kasvatusympäristö sanelevat aika pitkälti sen mikä sinusta tulee. Totta, aina löytyy poikkeuksia että kouluttamattomasta köyhästä ympäristöstä nousee menestystarina, koska arvot ja tavoittet on saatu kodin ulkopuolelta.
Se että valitaan "älykäs" sperma ei takaa etä lapsesta tulee menestyjä, jos sperman saajan omat arvot, kasvatusmetodit ja perinteet ovat toiset.

Älykkyys on myös kyky hankkia ominaisuuksia, joita kansankielessä sanotaan älykkyydeksi. Tämä kyky noudattaa yksilöillä normaalijakaumaa eli Gaussin käyrää. Kyky on perinnöllinen, siis geneettinen.

Älykkyystestit pyrkivät mittaamaan tämän kyvyn suuruutta, eivätkä tällä kyvyllä hankittuja myöhempiä ominaisuuksia, ja ovatkin siinä jossakin määrin onnistuneetkin.

Täsmällisesti älykkyyttä ei voi määritellä, sillä luonnossa ei ole mitään ilmiötä, joka täsmälleen vastaisi ihmisten käyttämää sanaa älykkyys. Sen sijaan älykkyystestit sangen hyvin mittaavat ominaisuuksia, joita epätarkasti nimitetään älykkyydeksi. Siksi älykkyyden paras määritelmä lieneekin, että se on sitä, mitä mitataan älykkyystestillä.

Yleisälykkyyttä luonnehditaan usein kahdella tekijällä. Ensiksikin, se mittaa kykyä käsitellä monimutkaista informaatiota: kykyä nähdä yhtäläisyyksiä erilaisten asioiden välillä, kykyä ryhmitellä samanlaisia asioita yhteen, syyseuraus-suhteiden ymmärtämistä ja abstraktien käsitteiden hahmottaminen.
Toiseksi, yleisälykkyys heijastaa kykyä omaksua ja oppia uusia asioita. Korkea älykkyys auttaa esimerkiksi ymmärtämään annettuja ohjeita, oppimaan nopeasti ennestään tuntemattomia asioita ja vähällä harjoittelulla sekä suhteuttamaan uutta tietoa aiempaan tietämykseen.

Älykkyystestit mittavat erityisesti noita ensin mainittuja ominaisuuksia.