Pallo vaikuttaa pyöreältä. Toisaalta kyseessä on pelkkä aistihavainto. Entä jos kaikki pallo ovatkin neliskulmaisia, mutta rajalliset aistimme likiarvoistavat ne pyöreiksi?
Vai onko palloja edes olemassa? Vai koostuvatko pallot pienemmistä palloista, atomeista, jotka koostuvat alkeishiukkasista, jotka koostuvat kvarkeista, jotka ovat pelkkiä tiedemiesten keksimiä malleja todellisista pallojen ainesosista.
Vai onko palloja edes olemassa? Vai koostuvatko pallot pienemmistä palloista, atomeista, jotka koostuvat alkeishiukkasista, jotka koostuvat kvarkeista, jotka ovat pelkkiä tiedemiesten keksimiä malleja todellisista pallojen ainesosista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Entä jos kaikki pallo ovatkin neliskulmaisia, mutta rajalliset aistimme likiarvoistavat ne pyöreiksi?"
Ja vastaavasti kaikki oikeasti neliskanttiset esineet havainnoillistamme palloiksi?
Jos se pyörii, se on pyöreä - usko pois. Olennaista siis on, miten se käyttäytyy ja toimii aistihavainnoissamme, siis sen merkitys elämässämme.
Niinhän me kuvittelemme maapallonkin olevan pyöreän,vaikka se todellisuudessa on litteä kuin pannukakku.Tässä tapauksessa näemme pyöreyden ns.optisena harhana.
Onko auton rengas pyöreä, vai neliskulmainen. Sehän voi olla vaikka soikea, tai ellipsi ja joskus todella onkin, minkä tuntee jumputuksesta ajaessa.
Eräs huvipuisto on mainostanut "kivasti hytkyttäviä" soikio polkupyöriä.
Jos ei näe esineen oikeaa muotoa ei sitä voi valmistaa, eikä käyttää.
Meillä on kuitenkin idea pyöreästä pallosta. Se riittäköön.
Kun katselen ympärilleni huoneessa näen, että kaikki ympyrät ovat syvennyksiä tai aukkoja. Lautanen, lampun kupu jne. Tosin osa ympyröistä on painonappeja eli kohoumia tasaisesta pinnasta. Lampun katkaisin etc.
Kaikki sellaiset muodot, jotka voivat olla epätasapainossa tai epäsymmetrisiä esim. seisten yhden kulmansa päällä ovat huoneita, kirjahyllyjä, ovenkahvoja, paperiarkkeja etc. (neliöt, kuutiot, kolmiot, suorakulmiot). Niitä voi käännellä tai ne on asetettu lepäämään tasapainossa toista pintaa vasten.
Ilman ympyrää tai palloa ei olisi niin paljoa syvennyksiä ja kohoumia. Aukkoja yms.
Ympyrän tai pallon tarkoitus on saada ihmiset tekemään syvennyksiä. Ne innoittavat tekemään syvennyksiä, kuoppia, aukkoja sekä kohoumia, nappeja yms.
Ympyrä tai pallo ei itse asiassa olekkaan muoto; sillä muotoja ovat vain epäsymmetriset tai kulmikkaat kappaleet. Pallo on antimuoto eli muodoton eli aukko tai kohouma muotojen pinnalla.
on hanse joo pallo pyöryä saattapi olla tai saattaapi olla että ei ole minä potgkaise jalkaalloa kuitenkin pallona maaliin niinkuin ronaldildo
Tuo toteutuu digitekniikassa. Siinä kaikki esitetään pieninä tiiliskivinä, tai neliöinä.
Kun kuutioita on "pallossa" tarpeeksi paljon ja pieniä ei kuutiomaisuutta nähdä.
On toki olemassa esim. pelimoottoreita, jotka renderöivät tiilimuodossa, tai oikeastaan kaakelimuodossa, ja jopa pallomuodossa, mutta ylivoimaisesti yleisin muotojen kuvausmali edelleen on pintamuodon esittäminen kolmioilla. muodon renderöinnin peruselementti on siis kolmikulmainen polygoni.
Filosofikin ymmärtänee, että tietokoneelle nopein tapa ilmaista monimutkaisia muotoja on piirtää laskenta-avaruuteen kolmikulmaisia vektorikuvioita ja näistä yhdistellä haluttu muoto, vaikka pallo. Periaatteessa polygoni voi kooltaan olla näytön tai tulostimen pikseliä pienempi, jolloin pikkuruisista kolmioista muodostuu vaikka "täydellinen" pallo.
Tämä on aivan totta, ohjelmoin nimittäin paljonkin DirectX ja erityisesti Direct3D -puolta.
Kolmio on yksinkertaisin muoto.
Mutta toisaalta OpenGL-rajapinta käsittelee käyriä ja renderöi niitä, on täysin aivan erilainen.
Tv:ssä Ylellä (ja Areenassa vieläkin) oli doku mittojen maailmasta ja kilon protyypistä. Näin tuosta vain pätkän, jossa työstettiin puhtaimmasta piistä täydellisimmän pyöreitä esineitä maailmassa. Pallon tekoon taisi mennä kolme kuukautta ja rahaa miljoonia... Tavalliset petankki-pallot on tuohon nähden varmaan kovinkin kulmikkaita.
En ole aivan varma että onko protoni tai elektronikaan pyöreän muotoinen, sellaisiksi ne kuitenkin kuvitellaan :)
Protonit ovat pieniä pyöreitä punaisia palloja, ja elektronit ovat niitä pienempiä sinisiä palloja :)
Elektronilla ei alkeishiukkasena ole muotoa, rakennetta tai halkaisijaa vaan se on pistemäinen. Vuorovaikutukset elektronin kanssa ovat sitä todennäköisempiä mitä lähemmäs päästään tuota pistettä.
Protonilla on sisäinen rakenne (kaksi ylös-kvarkkia ja yksi alas-kvarkki) ja siten myös halkaisija.
https://en.wikipedia.org/wiki/Proton
Pallon pinnan ideaali on määritelmänomaisesti pyöreä. Kolmiulotteisessa xyz-koordinaatistossa tuo ideaali on
x^2 y^2 z^2 = R^2
Matemaattinen pallopinta on Platonin idea aistein havaittavista reaalimaailman palloista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaoppi
Miksi annoimme tietyt nimet tietyille muodoille? Ja nyt sitten ihmetellään, miksi jokin on sellainen, onko se mahdollisesti aistiharha tms. Ajattelussa logiikka on paikallaan, jotta ymmärtää asiat sellaisina, kuin niiden on päätetty syystä tai toisesta olevan. Pallo ei ole pallo, koska se on pallo, tai aistittu palloksi, vaan siksi, että olemme päättäneet, että tiettyä muotoa kuvaa tietty verbaalinen käsite, eli tässä tapauksessa olemme päättäneet, että pallo on pyöreän kolmiulotteinen muoto.