Miksi lapsi voi olla täysin erilainen ihminen kuin vanhempansa kun jätetään huomioimatta geneettiset periytymisen ominaisuudet joita heiltä saa? Eläimillä vastaava eroavaisuus ei ole läheskään yhtä merkittävä kuin ihmisillä. Mikä on se tekijä millä tätä voi selittää?
Miten evoluutio selittää tämän
24839423843
26268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Et ole näköjään käynyt kouluja niin pitkään, että Biologia olisi ollut oppiaineena.
Et ole näköjään oppinut ymmärtämään asioita ilman koulunkäymistä omilla aivoilla kun et ymmärrä ettei ihmistä voi täysin selittää biologian kautta.
Joo, siihen tarvitaan enemmänkin maantietoa ja äidinkieltä.
No miten tietoisuus ja biologia kohtaavat ihmisessö evoluutioteorian mukaan?
"Et ole näköjään oppinut ymmärtämään asioita ilman koulunkäymistä omilla aivoilla kun et ymmärrä ettei ihmistä voi täysin selittää biologian kautta."
Olisiko sinun kannattanut käydä ihan oikeaa koulua, taitaa olla piste vieras merkki sinulle vielä?
Yritätkö selittää, että tietoisuus olisi jotain mystistä, ei biologista. Useat kehittyneet eläimet ovat tietoisia itsestään. Ei tietoisuus sodi mitenkään evoluutioteoriaa vastaa. Se on kehittyneen kognition tuote.
Se mitä tietoisuus on tarkalleen ei ole mitään hajua kenelläkään. Se voi sotia evoluutioteoriaa vastaan tai ei.
Joo en ole oppinut suomen kieltä täysin joten pahoitteluni siitä etten tiedä mihin pilkut ja pisteet kuuluvat:
En ole käynyt oikeaa koulua sillä ne valmistaa tiettyyn muottiin ja toimimaan ennaltamäärätyn opetuksen mukaan. Kun itse oppii voi oppia omaa tietä asioita jotka kiinnostaa.
Elimistö tuottaa/replikoi uusia somaattisia soluja mitoosissa. Päivittäin solunjakautumisen seurauksena uusia soluja syntyy n. 200 grammaa. Kuolleet solut poistuvat esim. ulosteessa tai iholta.
Sukupuolisolut, eli siittiöt ja munasolut, syntyvät monivaiheisessa meioosissa. Yksi meioosin vaiheista on metafaasi I, joka sekoittaa "kromosomipakkaa". Sukusoluun kopioidaan 23 sattumanvaraisesti valikoitua kromosomia yksilön 46 kromosomista. Tämä ns. haploidi kromosomisto siis sisältää puolet perimäsi sisältävistä kromosomeistasi. Metafaasi I:ssä kromosomit voivat järjestyä 2^23 tavalla, eli hieman yli 8 miljoonalla tavalla. Kun haploidin kromosomiston sisältävä siittiön tuma hedelmöittää haploidin kromosomiston sisältävän munasolun, uusi yksilö saa puolet perimästään äidiltään ja puolet isältään. Näin syntyy uuden yksilön täysin uniikki diploidi kromosomisto. Sukupuoli määräytyy aina isän perimäaineksen mukaan. Tämä takaa geenien riittävän vaihtelun. Sinä siis muistutat monin tavoin molempia vanhempiasi, mutta olet täysin uniikki. Niin myös sinun lapsesi perivät ominaisuuksia sekä sinulta, että puolisoltasi.
Minustakin tuli meduusa, vaikka isäni oli rauduskoivu ja äiti lehtopöllö.
Kommentistasi päätellen isäsi geenit olivat voimakkaampia kuin äitisi. Sait niistä huonoimman kombinaation. Paska onni sulla, yleensä käy paremmin.
Jos lapsi on isänsä näköinen, niin se johtuu perintötekijöistä. Jos lapsi on talonmiehen näköinen, niin se johtuu ympäristötekijöistä.
Erilaisuus tietysti johtuu siitä, että isälle ja pojalle on luettu raamatunlauseita eri kohdasta raamattua. Vanhaa testamenttia kuunnelleet kasvavat aivan eri tavalla kieroon kuin uutta testamenttia kuulleet.
Olisi kiva kuulla aloittajan tarkempi mielipide miten hänen mielestään ihmislapsilla on enemmän eroavaisuuksia vanhempiinsa kuin eläimillä.
Osittain eroavaisuus saattaa ilmetä niin, että me ihmiset ollaan totuttu huomaamaan juuri ihmisten eroavaisuuksi ja eläimet esim. kissat kissojen eroavaisuuksia. Näin ollen kissat omasta mielestään ovat hyvin erillaisia keskenään ja ihmiset yhtä samaa massaa. Kuten suomalaiset erottaa paremmin toiset suomalaiset toisistaan ja esim. aasialaiset saattavat vaikuttaa tasaisemmalta massalta, vaikka olemmekin samaa lajia.
Heh, kun oppimaton kysyy evokilta kiusallisen kysymyksen niin evokki ei vastaa kun ei osaa vaan haukkuu kysyjää oppimattomaksi, hehe.
Suurin osa eroavuuksista kyllä johtuu geeneistä. Vanhemmillahan on kaksinkertainen määrä geenejä, joista lapsi saa puolet, ja valikoima on satunnainen.
Jos kuitenkin tarkastellaan vain ei-geneettisiä eroavuuksia, ne selittyvät plastisilla aivoilla. Kaikilla imettäväisillä on muokkautuvat eli plastiset aivot. Karkeasti voidaan sanoa, että mitä suorituskykyisemmät (suuremmat, poimuttuneemmat, evoluution myöhemmässä vaiheessa lisää kehittyneet) aivot ovat, sitä plastisemmat ne ovat.
Vaikka meillä on savanni-ihmisen perintöaivot, ne voi tarpeen mukaan ohjelmoida hyvin erilaisten ympärstöjen ja kulttuurien mukaan. Ihmisen aivot ovat kehittyneimmät ja myös kaikkein plastisimmat.
Varottaisin kuitenkin luulemasta geneettisiä eroja ei-geneettisiksi. Niitä kun ei ole helppo erottaa, ja ero menee siten väärään laariin.
Tuohon voisi lisätä vielä sen, että geenien eiomentyminen on laajan säätelyketjun tulos ja sekin saattaa muuttaa lapsen fenotyyppiä. On myös funktioita, jotka vaativat molemmilta vanhemmilta saman geenin ja silloin kyseinen funktio ei välttämättä vanhemmissa näy. Vertailu eläimiin ontuu myös siinä, että ihminen tunnistaa lajitoverissaan eroavaisuudet paljon paremmin kuin eläimissä.
Tämä vain pienenä lisänä edelliseen. Genomi on kuitenkin kaiken pohja. Ilman oikeaa genomia ei ole haluttua funktiota.
...tai saa vanhemmiltaan monigeenisessä periytymisessä sellaisen geenikoktailin, että se aiheutta jonkin ominaisuuden, jota kummallakaan vanhemmalla ei ole, koska molemmilla on vain osa koktailista.
Näinhän periytyy esimerkiksi alkoholismi. Ihmiset jatkuvasti luulevat, että alkoholismi on "hankittu paha tapa", kun vanhemmilla ei sitä ole. Varmaan ei koskaan tule sitä aikaa, että suuri yleisö tuntisi periytyvyyttä, kun monet lääkäritkään eivät tunne. Sitten onkin tilaa kaikenlaisille kyökkipsykologisille jutuille. :)
"Näinhän periytyy esimerkiksi alkoholismi."
Jos tuo olisi totta, niin olisin kuollut jo kymmeniä vuosia sitten.
Toistanen, mitä sanoin:
"Varmaan ei koskaan tule sitä aikaa, että suuri yleisö tuntisi periytyvyyttä, kun monet lääkäritkään eivät tunne. Sitten onkin tilaa kaikenlaisille kyökkipsykologisille jutuille. :)
On melko yleinen uskomus, että geenit saattavat "hypätä yhden sukupolven yli". Jos se pitää paikkaansa, kyse on geenien ilmentymisestä eikä suinkaan siitä, että välissä olevalta sukupolvelta kyseiset geenit puuttuisivat.
Uskomuksen oikeellisudesta en osaa sanoa, mutta itse olen ruumiinrakenteeltani kuin ilmetty isoisäni, kun taas isoveljeni oli selvästi tullut isäänsä.
Pojastani on sanottu, ettei hän ainakaan minulta ole ulkonäköään perinyt (postimiessyndroomaako epäilevät ;-), mutta kun katsoo isäni sota-aikaista valokuvaa ja poikani kuvaa suunnilleen saman ikäisenä, sukulaisuudesta ei voi erehtyä.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä en kuitenkaan näin löyhin perustein vetäisi.
Joo, olen minäkin kuullut moneen kertaan, että geenit voivat "hypätä yhden sukupolven yli". Eiköhän ole kaupunkitarinoita.
Tietysti jos ominaisuus periytyy monigeenisesti, on saanut isovanhemmiltaan perintögeenin, mutta sekä isovanhemmat että kolmas polvi on saanut muut geenit/muun geenin muualta.
Olen minäkin nähnyt isäni äidin isän kuvan. Hän oli niin samannäköinen kuin isäni, että itsekin erehtyisin, jos en tietäisi kumpi on kumpi. Tällaisistahan ne kupunkijutut perimästä syntyvät, kun on vain aavistuksen verran tietoa perinnöllisyydestä, eikä monigeenisestä perimästä ollenkaan, saati sitten epigeenisestä muutoksesta geenin vaikuttavuuteen.
"Joo, olen minäkin kuullut moneen kertaan, että geenit voivat "hypätä yhden sukupolven yli". Eiköhän ole kaupunkitarinoita. "
Tavallaan. Ne kertovat itse asiassa sinusta, vaikka et onneksi käsitä sitä.
Kondomissa reikä.
Koska kaikki ihmisen toiminta ja käytös ei ole biologista jolloin emme voi ymmärtää tätä asiaa evoluutioteorian kautta vaan emme oikeasti tiedä.
Verrattuna moniin muihin eläinpienokaisiin, ihmislapsi syntyy ikäänkuin keskeneräisenpänä ja kehittyy hitaammin. Siksi ympäristö muokannee ihmislapsen kehitystä enemmän kuin monella muulla lajilla. Väittävät, että ihmisen ainutlaatuinen kyky oppia olisi sekin osin tämän ansiota.
Ihmislapsi on keskeneräinen, koska hänellä on kehon kokoon nähden valtavan kokoiset aivot. Ne eivät mahtuisi tulemaan synnytyskanavasta lähellekään täysikokoisina. Jo nyt ihmisnaiselle synnytys luonnonoloissa on paljon suurempi riski kuin serkuillemme simpansseille tai muille isoille ihmisapinoille.
Poikkeuksellisen hidas pentukehitys on osa älykkyytemme hintaa.