Jos Larsen C irtoaa Etelämantereesta ja sulaa, niin mistä johtuisi merenpinnan nouseminen sen seurauksena kymmenellä sentillä, koska onhan jäävuori jo jäätyneenäkin lähes kokonaan meressä veden alla? Eikös vesi vielä laajenekin jäätyessään, joten sulaessaan se veisi entistä vähemmän tilaa meressä?
Uutislinkki:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2017010622774965_ul.shtml
Uutislinkki:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2017010622774965_ul.shtml
Vastaukset 31
Vanhimmat
Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ilmastonmuutoshörhöt kirjoittelevat lehtiin paljon paskaa. Kun tuo kaikki paska lopulta valuu meriin,niin merenpinta kohoaa kuplivan paskan vuoksi täsmälleen 10 cm. Ei enempää eikä vähempää.
Tuossahan se oli uutisessa, jos luetun ymmärtämien olisi kohillaan.
"On arvioitu, että jos Larsen C hajoaa ja sen seurauksena jään virtaus pois Etelämantereelta kiihtyy, merenpinta voisi nousta jopa 10 senttimetriä. "
Jään virtaus mantereelta kiihtyy ja se nostaa merenpintaa.
ARTIKKELISTA: "On arvioitu, että jos Larsen C hajoaa ja sen seurauksena jään virtaus pois Etelämantereelta kiihtyy, merenpinta voisi nousta jopa 10 senttimetriä. "
Siis kun mantereen päällä olevia jäämassoja liukuu vateen, merenpinta nousee. Itse c-hyllyhän on meressä eikä se siis aiheuta nuosua, mutta toimii tulppana mannerjäälle.
Jos vuorenrinnettä pitkin valuu jäätä mereen, niin ei meressä kelluva jää vaikuta yhtään mitään kun se kerran kelluu vapaana ja liikkuu vapaasti.
Huuhaata koko "uutinen".
Kyllä sen kokoinen massa vaikuttaa jäätikön virtaukseen. On aivan eri asia, valuuko jäätikkö sulaan veteen, vai pitääkö sen samalla työntää edellään valtavaa jäälauttaa vettä syrjäyttäen.
Lähdepä keväällä soutuveneellä järvelle, kun jäälauttoja on vielä liikkeellä. Laita kokka kovaan varjon puolelta irronneeseen jäälauttaan kiinni ja yritä säilyttää soutuvauhti. Vaikka käyttäisi päivän lautan kiihdyttämiseksi, olisi loppunopeus varsin hidas.
Vai että oikein soutuveneellä Eteläiselle jäämerelle.
Ei se jäälautta mihinkään irtoa, jos Eteläinen jäämeri on täynnä jäälauttoja. Se, että jäälautta irtoaa ihan itsestään ja lähtee kuljeskelemaan merivirtojen mukana niinkuin jäälautoilla ja jäävuorilla on tapana, osoittaa että Eteläinen jäämeri ei ole täynnä jäälauttoja estämässä liikkumista.
Hyvin mahtui Ernest Shackleton venellä purjehtimaan jäiden seassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Voyage_of_the_James_Caird
Jäälautat kulkivat ihan omia aikojaan ihan niinkuin sekin jäävuori, johon Titanic törmäsi. Eikä sitäkään jäävuorta ollut kukaan soutuveneellä Titanicin kulkureitille työntänyt.
Taisi olla palstapeelolle liian vaikea analogia. No sellaista sattuu. Kipaise kyselemään vaikka äidiltäsi, kuinka tuo pitäisi ymmärtää.
Tietenkin jos vettä lisätään, astian vedenpinta (meri) nousee.
"Lopulta seurauksena voi olla, että Larsen C hajoaa kokonaan tulevina vuosina tai vuosikymmeninä, sanoi Swansean yliopiston professori Adrian Luckman."
Larsen C ei ole nyt hajoamassa, siitä irtosi vain palanen. Ehkä se hajoaa lisää, sitä emme tiedä. Nykyinen irronnut palanen ei vaikuta juuri mihinkään, Etelämantereesta on irronnut vuosien varrella paljon isompiakin palasia.
Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, tuhannessa vuodessa veden pinta voi olla todellinen ongelma ylikansoittuneessa Maassa. Muut ongelmat kyllä ehtivät ensin...
Jos jäälautta lähtee ajelehtimaan, niin se sulaa aikanaan niinkuin jäälautoilla on tapana tehdä. Siitä tulee vettä. Sitten se höyrystyy, niinkuin vedellä on tapana tehdä. Sitten höyry muodostaa pilviä ja vesi tulee sateena alas. Yllätys, yllätys, myös etelämantereelle.
Ainoastaan se osa jäästä joka on merenpinnan yläpuolella voi sulatessaan nostaa merenpinnan korkeutta. Etelämannerta ympäröivän merijään kerrotaan olevan keskimäärin 6-7m paksua, ja senhän täytyy meressä kelluvana olla valmiiksi jo lähes kokonaan veden alla. Etelämantereen maan päällä olevan jään keskikorkeus merenpinnasta on 2300m, oletan että jään paino on lististänyt maanpinnan siellä tasaiseksi koska jään painon kerrotaan painaneen maan keskimäärin lähes kilometrin alaspäin ja Ilman jääpeitettä Etelämanner nousisi keskimäärin 450 metriä merenpinnan ylle, mutta jostain merkillisestä syystä Länsi-Antarktiksella ei kuitenkaan ole jääkuormaa ja siellä on paljasta vuoristoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etelämanner
Jos kaikki jää sulaisi Etelämantereelta ja kilometrien korkuisen jäävuoriston painosta vapautuessaan maanpinta nousisi siellä 450m merenpinnan yläpuolelle, niin nostaisihan se merepintaa, mutta kompensoituisiko tuo maanpinnan kohoamisen aiheuttama merenpinnan nousu siten että lisääntyneen veden paino vastaavasti painaisi merenpohjia muualla hiukan alaspäin, maailmanlaajuisesti?
Minkä perusteella navalla sijaitsevan mantereen länsiosa määritellään?
Se on tietysti idempänä kuin länsiosa ja siellä on kylmempääkin ihan niinkuin Siperiassa.
Korjaan. Länsiosa on tietysti lännempänä kuin itäosa.
Kun pyörittelen karttapalloani ja katselen sitä alhaalta ylös, niin Etelä-Amerikan kärkeä lähimpänä oleva Etelämantereen osa on välillä Etelämantereen länsipuolta ja välillä itäpuolta, ei se voi olla kumpaakin.
Tietääkö kukaan täällä minkä perusteella määritetään läntinen Etelämantere, koska akselinsa ympäri pyörivässä Maapallossa mikä reuna vaan Etelämantereesta voi olla lännessä?
Tuolla on tarkkaan määritelty se, mikä on länttä ja mikä itää.
https://www.youtube.com/watch?v=nbmC93fjjZc&t=3206s
Tuo ei anna yhtään mitään tietoa, sitäpaitsi tuo linkkisi saa puujalkahölmön lännenleffasi alkamaan puolivälistä.
Toisella puolella on länsi, toisella itä.
Olet yhtä tyhmä, turha ja tietämätön kuin linkkisikin.
Helpointa on piirtää Maan kartta tasolle niinkuin se on luonnossakin. Silloin ei tarvita mitää erikoisia projektioita ja WGS84 selvenee samantien.
Tasolle piirretyn kartan vastakaisissa päissä on Maapallon vuorokausiraja. Etelämantereen lounais- ja kaakkoisosat ovat Maapallolla vierekkäin eikä eteläosa ole niiden välissä. Etelämantereen eteläosaa on napa-alue mantereen keskivaiheilla, ja pohjoisosaa ovat kaikki rannikot ympäri koko mantereen. Pohjoisosien siis pitäisi samalla olla myös luoteis- ja koillisosia. Eihän pohjoisosa voi olla samalla myös koillisosa tai luoteisosa?
Tuosta voit aloittaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gnomonic_projection#/media/File:Gnomonic_projection_SW.jpg
Jos hankit riittävän ison paperin, niin pystyt helposti piirtämään koko Maalätyn kattavan kartan.
Määrittele sitten tästä lätistetystä kuvasta että mikä on pohjoista Etelämannerta ja mikä on luoteista ja kaakoista Etelämannerta, ja päällekkäin samassa paikassa luoteinen tai kaakkoinen alue eivät voi sijaita pohjoisen alueen kanssa:
http://www.odt.org/Pictures/vansant.jpg
Kun olet hankkinut sen riittävän ison paperiarkin ja piirtänyt siihen lättymaan, niin kaikki projektioharhat katoavat ja huomaat ihan itse vastauksen kysymykseesi.
Aloita piirtäminen niin, että Maalätyn napa on keskellä paperia niinkuin aikaisemmassa esimerkissä esitettiin.
Etelämanner asettuu loppujen lopuksi aivan automaattisesti oikeaan paikkaan ja asentoon.
Kun Nibiru viimeksi ohitti maa, sen kuulemma saattoi nähdä syyspäivän tasauksen aikana, jos seisoi tarkasti Etelänavalla ja katsoi kaakkoon. ;-)
Maalätyn etelänapa on alla olevasta linkistä avautuvan kuvan keskellä, ja kuvassa on merkittynä myös pituus- ja leveysasteet. Kuten näet, niiden mukaan Falklandin saaria lähimpänä oleva alue Etelämannerta on mantereen luoteisosaa, ja Madagaskaria lähinnä oleva alue on Etelämantereen koillisosaa, mutta samalla kaikki Etelämantereen reunat ympäri koko mantereen ovat sen pohjoisosaa. Väitätkö että Etelämantereen luoteis- ja kolíllisosat ovat myös sen pohjoisosia?
http://www.worldatlas.com/img/areamap/continent/antartica_map.gif
Erään parin vuoden vanhan NASAn tutkimuksen mukaan Etelämantereen jäätikön massa lisääntyy lumisateiden vuoksi:
https://www.nasa.gov/feature/goddard/nasa-study-mass-gains-of-antarctic-ice-sheet-greater-than-losses
Jotenkin tuntuu, että NASAkin on irtisanoutunut noista tuloksista, vaikkei kukaan ole virhettä löytänytkään.
Todellisuus voi siis olla toisenlainen kuin uhkakuva.
Kuten tiedät, 180 astetta on etelän suunta. Kun lähdet etelänavalta kulkemaan suuntaan 180 astetta ja pidät kurssisi, niin onko suuntasi 180 astetta vai nolla astetta ja miksi on?
Tässä on hiukan hörhö edudokumentti mutta kohdassa 24:43 kerrotaan ohjeet sitä kuinka karttoja oikeasti kuuluu käyttää.
https://www.youtube.com/watch?v=PBJ99bIhAVk&t=1548s
Älä linkittele, vaan kerro jo ihan itse miksi ja missä Etelämantereen luoteis- ja koillis-, sekä pohjoiset osat ovat, mikäli mitään tiedät.