Meillä vaimo on alkanut jostakin syystä nukkumaan enemmän ja enemmän. Itse nukun vuorokaudessa 6-6.5 tuntia. Joskus viikonloppuna saattaa sitten vähän enemmän työviikon päätteeksi olla väsynyt ja saatan nukahtaa pariksi tunniksi keskellä päivää. Mutta tuo vaimo on ihan omaa luokkaansa. Työpäivän päätteeksi monesti rojahtaa sohvalle telkkarin eteen ja nukahtaa. Siinä sitten vetelee sikeitä puoli yhdeksään asti. Vähän iltapalaa naamariin ja taas nukkumaan. Tuollainen 12 -13 tuntia vuorokaudessa on ihan perus. Itse tulen töistä vähän myöhemmin, kuorsaus kuuluu ja lapset telkkarin tai tietokoneen ääressä. Siitä kun iltatoimien jälkeen saan lapset nukahtamaan, olisi hyvä hetki koittaa jotain puhasteluja vällyjen välissä. Mutta ei, kuorsaus kuuluu. Koitappa herättää kesken unien, parempi unohtaa, helpompi kesyttää leijona. Aamulla herään oven kolahdukseen, vaimo lähtee töihin. Monesti yhteistä hereilläoloaikaa on tuo iltapalahetki, silloinkin vasta muutaman tunnin nukkuneena vaimo on aika kärttyinen. Monesti menee pari kuukautta kun jotain k-18 toimintaa saadaan aikaan. Tuntuu, etää siitäkin vaimo syyllistää minua, vaikkei sitä ääneen sanokkaan. Kun olisi kelvannut muna yöllä kahden aikaan, mutta kun minä nukuin niin sikeästi.
Oikeesti alkaa rassaamaan aika rankasti. Kiva elämä...!?
Jos jollain olisi hyviä ideoita, voisin olla kiinnostunut...
Oikeesti alkaa rassaamaan aika rankasti. Kiva elämä...!?
Jos jollain olisi hyviä ideoita, voisin olla kiinnostunut...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hoputa vaimosi lääkäriin tutkituttamaan itsensä, sillä tuo kuulostaa kuin hänellä olisi joku sairaus taustalla. Aikuistyypin hoitamaton diabetes, kilpirauhasvaivaa, veriarvot huonot tms.
Kilpirauhasta itsekin mietin heti.
Keskitalvellahan suomalaisen on normaalia nukkua enemmän kuin tavallisesti, kun on koko ajan pimeää, mutta nukkuuko kesälläkin noin paljon?
Noh meilläkin ukko. Kun en saa nukuttua
minäkin olen ollut noin väsynyt kuin vaimosi.
Olin ennen hyvin energinen, kävin 2 krt päivässä koiran kanssa 6 km lenkin, kävin salilla, tein kotityöt ja jaksoin vaikka ja mitä. Nukuin normaalit yöunet klo 22-06.
Vaihdoin työpaikkaa ja siitä se alkoi pikkuhiljaa se väsymys. Puolen vuoden päästä töistä kotiin tultua oli kuin lyijyä lihaksissa, 3 km lenkkikin koiran kanssa teki tuskaa, ei jaksanut mitään, väsytti niin että ei sohvalta jaksanut peffaa ylös nostaa. Viikonloppuisin meni paremmin, mutta sitten alkoivat pikkuhiljaa päänsäryt, kaulan rauhasia kolotti, ääni lähti vähän väliä, tuntui kuin kurkussa olisi ollut joku karheus koko ajan, silmät olivat oudot, niska oli kuin olisi ollut juntturassa vaikka lihakset olivat ok hierojan mielestä. Kävin monta kertaa työterveyslääkärillä seuraavan vuoden aikana, ei mitään vikaa. Lopulta en jaksanut illalla tehdä enää yhtään mitään, päässä surisi kuin mehiläispesässä, töissä en saanut mitään aikaan.
Lopulta, kiitos samoissa tiloissa vuokralla olevan viereisen yrityksen, työpaikallani tehtiin sisäilmamittaukset ja tila joutui heti käyttökieltoon. Siellä oli monta miljoonaa kertaa raja-arvot ylittäviä haitallisia kertymiä.
Siitä on nyt muutama vuosi, olo parani pikkuhiljaa ns. kohtuulliseksi, mutta täydellisesti entiselleni en ole palannut, enkä luultavasti palaa enää koskaan. En kestä enää esim. kovaa rasitusta, ei vaan kestä.
Minkäänlaisia korvauksia en ole saanut terveyden menettämisestä keneltäkään.
Vaimosi tilanne ei ole normaali, kyllä terveen alle 70-80 vuotiaan pitää jaksaa pysyä valveilla koko päivä ja puuhastella tavallisia askareita. Suosittelen mitä pikimmin selvittämään mikä vaiva hänellä on.
Uniapnea?
Masennus?
Parisuhdet-/työturhauma?
Säpinän puute?
Arjen toistuvat kuviot väsyttävät?
Ikäkriisi?
Vaihdevuodet?
Hormonihäiriö?
Sairaus?
Normaali talviajan nukkumistarpeen pidentyminen?
Minäkin tarvitsen talvella enemmän unta, en mitenkään selviäisi tuollaisella 6,5 tunnin unilla.
Nyt vinkkaat vaimollesi, että käy lääkärissä. Tuossahan menee elämä nukkumiseksi, ei ole kivaa. Voi olla masennusta, anemiaa, kilpirauhasta, diabetesta, uniapneaa, yms. tai näiden eri yhdistelmiä.
Enemmän kuin tuosta K-18 toiminnan puutteesta olisin huolissani siitä, missä vaiheessa vaimosi ulkoilee ja viettää aikaa lasten kanssa? Jos ei koskaan niin sitten lekuriin ja vähän äkkiä!
Tätä minäkin mietin. Asiaa kannattaa miettiä aluksi ihan muiden näkökulmien kautta, kuin seksiä ajatellen. Uskomatonta että kun vaimo voi syystä tai toisesta näin heikosti, niin mies pohtii vain seksin vähyyttä...
Kannattaa ottaa selvää eroon liittyvistä asioista, kuten huoltajuudesta. Voi kuulostaa pahalta, mutta fyysinen psyykkinen sairaus saattaa jättää sinut paljain jaloin hankeen housut kintuissa, vaikka kuinka rakastaisit. Ja lapset sairaan armoille.
Tietysti keskustelu ja lääkäriehdotukset ovat hyviä, mutta ajattele lapsiasi ensisijaisesti.