"Olin yhteisön vuoksi, mutta uskoin tosissani. Muutos ei tapahtunut siinä että yhteisö vaihtunut (se oli vielä sama) mutta kun aloin oppimaan ja lukemaan lisää maailmasta"
Niin se turvallinen perhe kupla alkoi rakoilla, kun itsenäistyminen alkoi lähestyä ja sinun piti mukautua sitten isomman yhteisön vuoksi, vaihtamalla roolia.
Jos olisit ollut Kristuksessa Jeesuksessa, Jumalan Sanassa, olisit myös pysynyt Hänessä.
Niin kuin on Kirjoitettu:
Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme. Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto. En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta. Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan.
1. Johanneksen kirje 2:18-22
"Ei ihan. Oma tarinani on juuri päinvastainen kuin sinun. Elin rauhallisen ja uskovaisen lapsuuden ja uskoin todella, vaikka nykyisin vaikuttaakin oudolta lisää oppineena että olisin ikinä pystynyt uskomaan asiaan josta ei ole todisteita."
Usko ei ole sitä, että uskot Jumalan olemassaoloon, usko on lujaa luottamista Jumalaan ja ojentautumista Jumalan Sanan mukaan.
"Lopuissa jutuissa myös täysin päinvastainen tapahtui koska mitä enemmän luin sekä uskonnollisia tekstejä että muita, sitä enemmän aloin näkemään ongelmia uskonnon kanssa ja sitä enemmän alkoi näkymään miten vähän tekemistä uskonnolla on todellisuuden"
Oletko koskaan lukenut itse Raamattua?
Onko evankeliumi sinulle hyvin tuttu ja ojennauduitko täysin sen mukaan mitä Jeesus opetti?
Jeesus sanoi, että te eksytte sillä, ette tunne Kirjoituksia, ettekä Jumalan Voimaa.
Jeesus sanoi myös, että joka Häntä rakastaa se pitää Hänen käskynsä ja joka ei rakasta se ei pidä.
Tunnetko itse hyvin Kirjoitukset ja piditkö Hänen Sanansa silloin?
Entäs uskovaiset perheenjäsenesi? Ovatko he omistautuneet Kristukselle ja erottautuneet maailmasta. Eroavatko he oikeasti mitenkään muista vai elävätkö todellisuudessa ulkokultaisesti, sanoen toista ja tehden toista.
Jeesus Kristus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan, ei saata huono puu tehdä, hyvää hedelmää, eikä hyvä puu huonoa hedelmää. Hedelmistään puu tunnetaan.
Vastaus nim.Oudoksuva
24
231
Vastaukset
Raamatun siteeraamisella ei ole merkitystä uskonnottomille. Voisit vaikka siteerata Koraania tai Vedakirjoja ja merkitys olisi sama. Jos taas olisit innovatiivinen niin siteeraisit Taru Sormusten Herraa tai Tähtialus Enterprisen 1.tuotantokauden repliikkejä.
Katsomme samaa asiaa eri perspektiivistä.
Sinusta se on yliluonnollista tietoa, meistä se on ihmisten keksimää epäonnistunutta tiedettä, jolla on yritetty selittää tuntematonta.
Jeesuskin on monille ateisteille varsin huono esimerkki. Ensinnäkin ne jotka ajattelevat Jeesuksen olleen historiallinen henkilö eivät pidä häntä yliluonnollisena olentona vaan jonain opettajana, jolla oli radikaaleja ajatuksia ja josta lähti eri vaiheiden ja sattumuksien jälkeen jotain minkä tunnemme kristinuskona.
Lisäksi on vielä meitä, johon itsekin kuulun, jotka emme pidä Jeesusta edes historiallisena henkilönä. Historiallisesti tutkittuna, tieteen antamia työkaluja käyttäen on todennäköisin vaihtoehto historiallisesti myyttinen Jeesus.
Jeesus on yksinkertaisesti keksitty sankarijumaluus, joita oli monia tuohon maailman aikaan.Olisit voinut ihan vain vastata samassa ketjussa kuin missä oli puhe.
Ei ollut kyse mistään perheen tai yhteisön rakoilusta. Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi :)
Tulen vieläkin toimeen ihmisen kanssa olivat he uskovaisia (mistä tahansa uskonnosta) tai ateisteja. Uskonto ei vain ole asia joka vaikuttaa elämään niin paljoa. Tämä on eräs asia jonka olen pystynyt oppimaan elämäni aikana.
Ja kyllä, olin lukenut uskonnolliset kirjani ja käyttäydyin niiden mukaan ihan niin hyvin kuin ikäiseni pystyi. Valitettavasti johtopäätöksesi "Jos oikeasti uskoo ei voisi myöhemmin menettää uskoaan" on väärä eikä liity todellisuuteen :)
"Usko ei ole sitä, että uskot Jumalan olemassaoloon, usko on lujaa luottamista Jumalaan ja ojentautumista Jumalan Sanan mukaan."
Ja tämä usko paljastautui vääräksi :)
Toisin kuin eräät en ole liian ylpeä myöntääkseni että saatan olla joskus väärässä.
"Oletko koskaan lukenut itse Raamattua? "
Lukemattomia kertoja :) Uskoin siihen ja uskoin myös saavani sieltä jotain. Mutta aikuiseksi kasvaessani aloin huomaamaan enemmän ja enemmän epäkohtia
"Onko evankeliumi sinulle hyvin tuttu ja ojennauduitko täysin sen mukaan mitä Jeesus opetti?"
Kuten mainitsin jo aiemmin, evankeliumit ovat myös tuttuja ja uskoin eläväni niiden mukaan samoin kuin sinä nyt ;)
"Jeesus sanoi, että te eksytte sillä, ette tunne Kirjoituksia, ettekä Jumalan Voimaa."
Raamattu taisi olla tässä sitten väärässä :)
"Jeesus sanoi myös, että joka Häntä rakastaa se pitää Hänen käskynsä ja joka ei rakasta se ei pidä.
Tunnetko itse hyvin Kirjoitukset ja piditkö Hänen Sanansa silloin?"
Toistat vieläkin sanaa. Tunsin kirjoitukset (pienellä k:lla) todella hyvin ja opin vasta myöhemmin että niissä ei ole mitään erityistä maailmaa varten mitä ei löytyisi muualtakin tuhannesta paikasta elämää varten relevantimmin.
E"ntäs uskovaiset perheenjäsenesi? Ovatko he omistautuneet Kristukselle ja erottautuneet maailmasta. Eroavatko he oikeasti mitenkään muista vai elävätkö todellisuudessa ulkokultaisesti, sanoen toista ja tehden toista."
Eivät ole ulkokultaisia vaikka se joskus aiheuttaisi ongelmia. Samalla tavalla kuin en minäkään valehtelisi uskovani jos en oikeasti usko.- Näin.on
Se ketju poistettiin.
"Ei ollut kyse mistään perheen tai yhteisön rakoilusta. Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
En tarkoittanutkaan sitä, vaan sitä, että aikuistuessasi ymmärrät, että sinun tulee "lentää pesästä"
Jolloin valitset itsellesi sen roolin millä oletat pärjääväsi parhaiten maailmassa, välittämättä siitä onko se oikein.
Mukaudut siis maailman ajan mukaan, niin kuin 100 vuotta sitten olisit laulanut virsiä kirkossa, nyt toistat samanlailla sitä mitä maailma haluaa sinun tänäpäivänä toistavan "En usko Jumalaan"
"Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
Silti Jeesus sanoo näin:
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
Matteus 10:34-36
Tämän olen saanut todistaa omassa elämässäni.
"kyllä, olin lukenut uskonnolliset kirjani ja käyttäydyin niiden mukaan ihan niin hyvin kuin ikäiseni pystyi."
Tämä jo itsessään todistaa, ettet ole ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut.
Ihminen ei voi omassa voimassaan toimia Jumalan Sanan mukaan.
"Valitettavasti johtopäätöksesi "Jos oikeasti uskoo ei voisi myöhemmin menettää uskoaan" on väärä eikä liity todellisuuteen"
Ei se ole minun johtopäätökseni, vaan se on totta.
Todellinen usko on kuin polttomerkki, sen vain tietää, että tästä ei enää ole paluuta.
"Uskonto ei vain ole asia joka vaikuttaa elämään niin paljoa. Tämä on eräs asia jonka olen pystynyt oppimaan elämäni aikana."
Usko mikä ei näy eikä kuulu, ei ole elävää uskoa.
"Ja tämä usko paljastautui vääräksi :)
Toisin kuin eräät en ole liian ylpeä myöntääkseni että saatan olla joskus väärässä."
Missä kohtaa olen sanonut, jotain mikä ei ole totta?
"aikuiseksi kasvaessani aloin huomaamaan enemmän ja enemmän epäkohtia"
Kertoisitko mitkä olivat ne epäkohdat, mitkä sinut loppujen lopuksi sai luopumaan tästä uskostasi?
"Kuten mainitsin jo aiemmin, evankeliumit ovat myös tuttuja ja uskoin eläväni niiden mukaan samoin kuin sinä nyt"
Olit siis lakannut synnistä?
"Tunsin kirjoitukset (pienellä k:lla) todella hyvin ja opin vasta myöhemmin että niissä ei ole mitään erityistä maailmaa varten mitä ei löytyisi muualtakin tuhannesta paikasta elämää varten relevantimmin."
Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta.
"Eivät ole ulkokultaisia vaikka se joskus aiheuttaisi ongelmia."
Mitä tällä tarkoitat?
"Samalla tavalla kuin en minäkään valehtelisi uskovani jos en oikeasti usko."
Sinä et siis ole tietoinen Jumalan olemassaolosta? Et esitä tietoisesti tietämätöntä? Vaan olet täysin vilpitön? Näin.on kirjoitti:
Se ketju poistettiin.
"Ei ollut kyse mistään perheen tai yhteisön rakoilusta. Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
En tarkoittanutkaan sitä, vaan sitä, että aikuistuessasi ymmärrät, että sinun tulee "lentää pesästä"
Jolloin valitset itsellesi sen roolin millä oletat pärjääväsi parhaiten maailmassa, välittämättä siitä onko se oikein.
Mukaudut siis maailman ajan mukaan, niin kuin 100 vuotta sitten olisit laulanut virsiä kirkossa, nyt toistat samanlailla sitä mitä maailma haluaa sinun tänäpäivänä toistavan "En usko Jumalaan"
"Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
Silti Jeesus sanoo näin:
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
Matteus 10:34-36
Tämän olen saanut todistaa omassa elämässäni.
"kyllä, olin lukenut uskonnolliset kirjani ja käyttäydyin niiden mukaan ihan niin hyvin kuin ikäiseni pystyi."
Tämä jo itsessään todistaa, ettet ole ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut.
Ihminen ei voi omassa voimassaan toimia Jumalan Sanan mukaan.
"Valitettavasti johtopäätöksesi "Jos oikeasti uskoo ei voisi myöhemmin menettää uskoaan" on väärä eikä liity todellisuuteen"
Ei se ole minun johtopäätökseni, vaan se on totta.
Todellinen usko on kuin polttomerkki, sen vain tietää, että tästä ei enää ole paluuta.
"Uskonto ei vain ole asia joka vaikuttaa elämään niin paljoa. Tämä on eräs asia jonka olen pystynyt oppimaan elämäni aikana."
Usko mikä ei näy eikä kuulu, ei ole elävää uskoa.
"Ja tämä usko paljastautui vääräksi :)
Toisin kuin eräät en ole liian ylpeä myöntääkseni että saatan olla joskus väärässä."
Missä kohtaa olen sanonut, jotain mikä ei ole totta?
"aikuiseksi kasvaessani aloin huomaamaan enemmän ja enemmän epäkohtia"
Kertoisitko mitkä olivat ne epäkohdat, mitkä sinut loppujen lopuksi sai luopumaan tästä uskostasi?
"Kuten mainitsin jo aiemmin, evankeliumit ovat myös tuttuja ja uskoin eläväni niiden mukaan samoin kuin sinä nyt"
Olit siis lakannut synnistä?
"Tunsin kirjoitukset (pienellä k:lla) todella hyvin ja opin vasta myöhemmin että niissä ei ole mitään erityistä maailmaa varten mitä ei löytyisi muualtakin tuhannesta paikasta elämää varten relevantimmin."
Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta.
"Eivät ole ulkokultaisia vaikka se joskus aiheuttaisi ongelmia."
Mitä tällä tarkoitat?
"Samalla tavalla kuin en minäkään valehtelisi uskovani jos en oikeasti usko."
Sinä et siis ole tietoinen Jumalan olemassaolosta? Et esitä tietoisesti tietämätöntä? Vaan olet täysin vilpitön?" No True Scotsman" nargumentti on nähty moneen kertaan. Itse pidän sitä defenssinä, kun pidempään uskossa olleet joutuvat huomaamaan joidenkin uskovien luopuvan uskostaan.
Omasta uskostani voin sanoa, että ensimmäisinä vuosina minulla ei ollut epäilyksen häivääkään uskoni kohteesta eikä siitä, ettenkö olisi uskova loppu ikäni. Toisin kävi vaan kaikesta rukoilustani ja Raamatunluvustani huolimatta.agnoskepo kirjoitti:
" No True Scotsman" nargumentti on nähty moneen kertaan. Itse pidän sitä defenssinä, kun pidempään uskossa olleet joutuvat huomaamaan joidenkin uskovien luopuvan uskostaan.
Omasta uskostani voin sanoa, että ensimmäisinä vuosina minulla ei ollut epäilyksen häivääkään uskoni kohteesta eikä siitä, ettenkö olisi uskova loppu ikäni. Toisin kävi vaan kaikesta rukoilustani ja Raamatunluvustani huolimatta.Henkilökohtainen kysymys jos sallit. Olen yrittänyt tiedustella "tosiuskovilta" seuraavaa seikkaa.
Miten eri krist. suunnat/lahkot suhtautuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen. Onko vallalla vain "yhden kirjan taktiikka" vai suhtautuuko usk.yhteisö nuivasti kaunokirjallisuuteen ja kuvaamataiteisiin?agnoskepo kirjoitti:
" No True Scotsman" nargumentti on nähty moneen kertaan. Itse pidän sitä defenssinä, kun pidempään uskossa olleet joutuvat huomaamaan joidenkin uskovien luopuvan uskostaan.
Omasta uskostani voin sanoa, että ensimmäisinä vuosina minulla ei ollut epäilyksen häivääkään uskoni kohteesta eikä siitä, ettenkö olisi uskova loppu ikäni. Toisin kävi vaan kaikesta rukoilustani ja Raamatunluvustani huolimatta."Omasta uskostani voin sanoa, että ensimmäisinä vuosina minulla ei ollut epäilyksen häivääkään uskoni kohteesta eikä siitä, ettenkö olisi uskova loppu ikäni. Toisin kävi vaan kaikesta rukoilustani ja Raamatunluvustani huolimatta."
Mikä tarkalleen ottaen oli uskosi kohde?
Toinen kysymys, jos sallit, tapahtuiko sinulle jotain pettymystä, traumaattista tms? Siis tosielämässä tai hengessä?epikuros kirjoitti:
Henkilökohtainen kysymys jos sallit. Olen yrittänyt tiedustella "tosiuskovilta" seuraavaa seikkaa.
Miten eri krist. suunnat/lahkot suhtautuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen. Onko vallalla vain "yhden kirjan taktiikka" vai suhtautuuko usk.yhteisö nuivasti kaunokirjallisuuteen ja kuvaamataiteisiin?"Miten eri krist. suunnat/lahkot suhtautuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen. Onko vallalla vain "yhden kirjan taktiikka" vai suhtautuuko usk.yhteisö nuivasti kaunokirjallisuuteen ja kuvaamataiteisiin?"
Mitä sinä niistä hörhölahkoista välität? Vai oletko jostain syystä erityisesti kiinnostunut äärihölmöistä ja väärinymmärtäjistä?Bebebebe kirjoitti:
"Miten eri krist. suunnat/lahkot suhtautuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen. Onko vallalla vain "yhden kirjan taktiikka" vai suhtautuuko usk.yhteisö nuivasti kaunokirjallisuuteen ja kuvaamataiteisiin?"
Mitä sinä niistä hörhölahkoista välität? Vai oletko jostain syystä erityisesti kiinnostunut äärihölmöistä ja väärinymmärtäjistä?"Dialogi puoliälykkään kanssa muistuttaa vajaaälyisen monologia" (S.J. Lec)
epikuros kirjoitti:
Henkilökohtainen kysymys jos sallit. Olen yrittänyt tiedustella "tosiuskovilta" seuraavaa seikkaa.
Miten eri krist. suunnat/lahkot suhtautuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen. Onko vallalla vain "yhden kirjan taktiikka" vai suhtautuuko usk.yhteisö nuivasti kaunokirjallisuuteen ja kuvaamataiteisiin?Voin ottaa kantaa vain siihen viidesläisyyden haaraan, jossa itse vaikutin. Se tuskin edusti keskivertoa.
Muistan vieneeni joitain uskovia kavereitani Sara Hidenin taidemuseoon ennen Lucianon pitsalle menoa heidän vieraillessaan Tampereella.
Klassista musiikkia harrastivat monet, osa jopa soitti ammatikseen. Esimerkiksi kapelimestari Osmo Vänskä vaikutti jonkin verran samassa liikkeessä ollessaan nuorempi.
Itse olen ollut kirjafriikki niin kauan kuin muistan. Jossain vaiheessa varmasti valtaosa lukemastani oli uskonnollista kirjallisuutta, mutta en muista aikaa, ettenkö olisi lukenut muutakin.
Porukka, jossa uskovaisena vaikutin, olisi kai nykynäkemysken mukaan korkeakulttuurin harrastajia. Ainakin osalla heistä se oli myös kodin perua. Joillain oli harrasteena lapsesta asti baletti, viulun-, sellon-, huilun- tai pianon soitto, hyviä (oikeasti hyviä) kitaransoittajiakin oli muutamia.
Tiesin kyllä uskonnollisia yhteisöjä, jotka eivät sen suuntaisia "maallisia harrastuksia" hyvällä katsoneet ja tunsin niissä vaikuttavaa porukkaakin. Raamattu, virsikirja, katekismus ja Lestadiuksen postilla olivat kodissa riittävät kirjat.agnoskepo kirjoitti:
Voin ottaa kantaa vain siihen viidesläisyyden haaraan, jossa itse vaikutin. Se tuskin edusti keskivertoa.
Muistan vieneeni joitain uskovia kavereitani Sara Hidenin taidemuseoon ennen Lucianon pitsalle menoa heidän vieraillessaan Tampereella.
Klassista musiikkia harrastivat monet, osa jopa soitti ammatikseen. Esimerkiksi kapelimestari Osmo Vänskä vaikutti jonkin verran samassa liikkeessä ollessaan nuorempi.
Itse olen ollut kirjafriikki niin kauan kuin muistan. Jossain vaiheessa varmasti valtaosa lukemastani oli uskonnollista kirjallisuutta, mutta en muista aikaa, ettenkö olisi lukenut muutakin.
Porukka, jossa uskovaisena vaikutin, olisi kai nykynäkemysken mukaan korkeakulttuurin harrastajia. Ainakin osalla heistä se oli myös kodin perua. Joillain oli harrasteena lapsesta asti baletti, viulun-, sellon-, huilun- tai pianon soitto, hyviä (oikeasti hyviä) kitaransoittajiakin oli muutamia.
Tiesin kyllä uskonnollisia yhteisöjä, jotka eivät sen suuntaisia "maallisia harrastuksia" hyvällä katsoneet ja tunsin niissä vaikuttavaa porukkaakin. Raamattu, virsikirja, katekismus ja Lestadiuksen postilla olivat kodissa riittävät kirjat.Kun asia tuli mieleen, niin laitan tähän pienen anekdootin lähes neljänkymmenen vuoden takaa:
Olin vahvasti uskossa, kun ostin ensimmäisen stereosoittimeni (Salora Stereomaster). Ostin samalla Sibiksen viidennen sinfonian. Kuuntelin sitä taustalla lukiessani Asmovin säätiö-trilogiaa. Vielä parikymmentä vuotta myöhemmin kuunnellessani Sibeliuksen viidettä, näin silmieni edessä universumin.agnoskepo kirjoitti:
Voin ottaa kantaa vain siihen viidesläisyyden haaraan, jossa itse vaikutin. Se tuskin edusti keskivertoa.
Muistan vieneeni joitain uskovia kavereitani Sara Hidenin taidemuseoon ennen Lucianon pitsalle menoa heidän vieraillessaan Tampereella.
Klassista musiikkia harrastivat monet, osa jopa soitti ammatikseen. Esimerkiksi kapelimestari Osmo Vänskä vaikutti jonkin verran samassa liikkeessä ollessaan nuorempi.
Itse olen ollut kirjafriikki niin kauan kuin muistan. Jossain vaiheessa varmasti valtaosa lukemastani oli uskonnollista kirjallisuutta, mutta en muista aikaa, ettenkö olisi lukenut muutakin.
Porukka, jossa uskovaisena vaikutin, olisi kai nykynäkemysken mukaan korkeakulttuurin harrastajia. Ainakin osalla heistä se oli myös kodin perua. Joillain oli harrasteena lapsesta asti baletti, viulun-, sellon-, huilun- tai pianon soitto, hyviä (oikeasti hyviä) kitaransoittajiakin oli muutamia.
Tiesin kyllä uskonnollisia yhteisöjä, jotka eivät sen suuntaisia "maallisia harrastuksia" hyvällä katsoneet ja tunsin niissä vaikuttavaa porukkaakin. Raamattu, virsikirja, katekismus ja Lestadiuksen postilla olivat kodissa riittävät kirjat.Kiitos vastauksesta. Niin varmaan usein on kyseessä lahkon keulakuvan linjanveto mikä on oikein ja mikä tuomittavaa. Itselläni :) on vielä lukematon määrä lukemattomia kirjoja. Nyt on menossa kiintoisa kirja "Hirmuinen mies, Raija Oranen ja päähenkilöt ovat Oy Suomi Ab ja Juho Kusti ja Alli. Kiintoisa.
Näin.on kirjoitti:
Se ketju poistettiin.
"Ei ollut kyse mistään perheen tai yhteisön rakoilusta. Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
En tarkoittanutkaan sitä, vaan sitä, että aikuistuessasi ymmärrät, että sinun tulee "lentää pesästä"
Jolloin valitset itsellesi sen roolin millä oletat pärjääväsi parhaiten maailmassa, välittämättä siitä onko se oikein.
Mukaudut siis maailman ajan mukaan, niin kuin 100 vuotta sitten olisit laulanut virsiä kirkossa, nyt toistat samanlailla sitä mitä maailma haluaa sinun tänäpäivänä toistavan "En usko Jumalaan"
"Olen vieläkin läheinen jokaisen kanssa, myös niiden kanssa jotka jostain syystä ovat päätyneet jäämään uskovaisiksi"
Silti Jeesus sanoo näin:
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
Matteus 10:34-36
Tämän olen saanut todistaa omassa elämässäni.
"kyllä, olin lukenut uskonnolliset kirjani ja käyttäydyin niiden mukaan ihan niin hyvin kuin ikäiseni pystyi."
Tämä jo itsessään todistaa, ettet ole ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut.
Ihminen ei voi omassa voimassaan toimia Jumalan Sanan mukaan.
"Valitettavasti johtopäätöksesi "Jos oikeasti uskoo ei voisi myöhemmin menettää uskoaan" on väärä eikä liity todellisuuteen"
Ei se ole minun johtopäätökseni, vaan se on totta.
Todellinen usko on kuin polttomerkki, sen vain tietää, että tästä ei enää ole paluuta.
"Uskonto ei vain ole asia joka vaikuttaa elämään niin paljoa. Tämä on eräs asia jonka olen pystynyt oppimaan elämäni aikana."
Usko mikä ei näy eikä kuulu, ei ole elävää uskoa.
"Ja tämä usko paljastautui vääräksi :)
Toisin kuin eräät en ole liian ylpeä myöntääkseni että saatan olla joskus väärässä."
Missä kohtaa olen sanonut, jotain mikä ei ole totta?
"aikuiseksi kasvaessani aloin huomaamaan enemmän ja enemmän epäkohtia"
Kertoisitko mitkä olivat ne epäkohdat, mitkä sinut loppujen lopuksi sai luopumaan tästä uskostasi?
"Kuten mainitsin jo aiemmin, evankeliumit ovat myös tuttuja ja uskoin eläväni niiden mukaan samoin kuin sinä nyt"
Olit siis lakannut synnistä?
"Tunsin kirjoitukset (pienellä k:lla) todella hyvin ja opin vasta myöhemmin että niissä ei ole mitään erityistä maailmaa varten mitä ei löytyisi muualtakin tuhannesta paikasta elämää varten relevantimmin."
Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta.
"Eivät ole ulkokultaisia vaikka se joskus aiheuttaisi ongelmia."
Mitä tällä tarkoitat?
"Samalla tavalla kuin en minäkään valehtelisi uskovani jos en oikeasti usko."
Sinä et siis ole tietoinen Jumalan olemassaolosta? Et esitä tietoisesti tietämätöntä? Vaan olet täysin vilpitön?"En tarkoittanutkaan sitä, vaan sitä, että aikuistuessasi ymmärrät, että sinun tulee "lentää pesästä"
Jolloin valitset itsellesi sen roolin millä oletat pärjääväsi parhaiten maailmassa, välittämättä siitä onko se oikein.
Mukaudut siis maailman ajan mukaan, niin kuin 100 vuotta sitten olisit laulanut virsiä kirkossa, nyt toistat samanlailla sitä mitä maailma haluaa sinun tänäpäivänä toistavan "En usko Jumalaan""
Ei tostakaan ole kyse. Sekä maailma ei ole ikinä vaatinut uskomattomuutta, tiettyjä etuja saa vielä valtioilta jos väittää olevansa uskovainen. Mutta moraalikäsitykseni vuoksi en väitä uskovani asiaan johon en usko vain sen takia että voisin saada mitään etua.
Eikä kertaakaan työelämässä ole tullut puhe uskonnosta vaikka tiedän että osa työtovereistani on uskovaisia. En tee siis työtä kirkolle joten uskonto ei liity asiaan. :)
"Tämän olen saanut todistaa omassa elämässäni."
Pahoitteluni, mutta onneksi omaan elämääni uskonto ei ole aiheuttanut konflikteja. Ihmisten mielipiteet voivat erota, mutta se ei välttämättä tarkoita että pitäisi inhota henkilöä tai julistaa hänet pannaan.
"Tämä jo itsessään todistaa, ettet ole ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut.
Ihminen ei voi omassa voimassaan toimia Jumalan Sanan mukaan."
Kerro tämä sadalle uskovaiselle, ja 99 heistä tulee olemaan eri mieltä kanssasi. Miksi katsot että sinun uskomuksesi on oikeampi kuin heidän?
"Ei se ole minun johtopäätökseni, vaan se on totta.
Todellinen usko on kuin polttomerkki, sen vain tietää, että tästä ei enää ole paluuta."
Se on sinun johtopäätöksesi :)
Vuoretkin murenevat ajan myötä, ihmisten uskomukset ja ajatukset muuttuvat paljon helpommin elämän myötä. Tämän takia on tärkeää että on objektiivisia kaikille avoimia todisteita todistamassa väitteistä.
"Usko mikä ei näy eikä kuulu, ei ole elävää uskoa."
Toisaalta oman uskonsa tyrkyttäminen ihmisille jotka eivät ole siitä kiinnostuneita on jonkintasoista kusipäisyyttä. Pahoitteluni että käytän raavaampaa sanaa, mutta...
"Missä kohtaa olen sanonut, jotain mikä ei ole totta?"
Olet puhunut pääasiallisesti mielipiteistäsi, joten useimmiten vaikka asia ei oikeasti olisi näin, se on silti totta että uskot itse sen olevan totta.
Mutta jos tahdot nähdä kohdan missä sanoit asian mikä on absoluuttisesti todistettavissa epätodeksi on se että uskosta ei voi palata jos se on todellista. Tämä kuten myöhemmin muut mainitsevat on "No true scotsman"-virhepäätelmä ja saisi väittelykisassa tiimisi nopeasti häviämään :)
"Kertoisitko mitkä olivat ne epäkohdat, mitkä sinut loppujen lopuksi sai luopumaan tästä uskostasi?"
Se, ettei Jumalan olemassaolosta ole objektiivisia todisteita, maailmankaikkeus näyttää toimivan tarpeeksi hyvin ilmankin ja myös koska en ole samaa mieltä uskonnon moraalifilosofian kanssa.
"Olit siis lakannut synnistä?
Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta."
...?
"Mitä tällä tarkoitat?"
Tarkoitan että perheessäni rehellisyys on aina ollut tärkeää. Joten vaikka henkilö olisi eri mieltä jostain, silti on kunnioitettavampaa että uskaltaa myöntää oman kantansa kuin teeskennellä jotain muuta.
"Sinä et siis ole tietoinen Jumalan olemassaolosta? Et esitä tietoisesti tietämätöntä? Vaan olet täysin vilpitön?"
VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :)- q.v
"VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :) "
Tuntuu, että monille uskovaisille -varsinkin täällä saarnaaville- on täysin mahdotonta ajatella ateisteilla olevan uskonpuute heidän Jumalaansa kohtaan.
Samalla lailla kun heillä luulisi olevan uskonpuute Kikujuheimon toteemihenkeä kohtaan niin samalla lailla ateisteilla on uskonpuute Jahvea ja Jeesusta kohtaan.
-Oliko tuo huono vertaus? Ajattelevatko he, että Kikujuheimo palvoo Saatanaa valepuvussa? Olisiko uskonpuute Joulupukkia kohtaan yhtään selventävämpi?
Niin kuin Joulupukki on ihmisten keksimä hahmo niin samalla lailla ajattelen Jahven tai Jeesuksen olevan ihmisten luomia konsepteja. Ne eivät ole totta. - Näin.on
Oudoksuva kirjoitti:
"En tarkoittanutkaan sitä, vaan sitä, että aikuistuessasi ymmärrät, että sinun tulee "lentää pesästä"
Jolloin valitset itsellesi sen roolin millä oletat pärjääväsi parhaiten maailmassa, välittämättä siitä onko se oikein.
Mukaudut siis maailman ajan mukaan, niin kuin 100 vuotta sitten olisit laulanut virsiä kirkossa, nyt toistat samanlailla sitä mitä maailma haluaa sinun tänäpäivänä toistavan "En usko Jumalaan""
Ei tostakaan ole kyse. Sekä maailma ei ole ikinä vaatinut uskomattomuutta, tiettyjä etuja saa vielä valtioilta jos väittää olevansa uskovainen. Mutta moraalikäsitykseni vuoksi en väitä uskovani asiaan johon en usko vain sen takia että voisin saada mitään etua.
Eikä kertaakaan työelämässä ole tullut puhe uskonnosta vaikka tiedän että osa työtovereistani on uskovaisia. En tee siis työtä kirkolle joten uskonto ei liity asiaan. :)
"Tämän olen saanut todistaa omassa elämässäni."
Pahoitteluni, mutta onneksi omaan elämääni uskonto ei ole aiheuttanut konflikteja. Ihmisten mielipiteet voivat erota, mutta se ei välttämättä tarkoita että pitäisi inhota henkilöä tai julistaa hänet pannaan.
"Tämä jo itsessään todistaa, ettet ole ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut.
Ihminen ei voi omassa voimassaan toimia Jumalan Sanan mukaan."
Kerro tämä sadalle uskovaiselle, ja 99 heistä tulee olemaan eri mieltä kanssasi. Miksi katsot että sinun uskomuksesi on oikeampi kuin heidän?
"Ei se ole minun johtopäätökseni, vaan se on totta.
Todellinen usko on kuin polttomerkki, sen vain tietää, että tästä ei enää ole paluuta."
Se on sinun johtopäätöksesi :)
Vuoretkin murenevat ajan myötä, ihmisten uskomukset ja ajatukset muuttuvat paljon helpommin elämän myötä. Tämän takia on tärkeää että on objektiivisia kaikille avoimia todisteita todistamassa väitteistä.
"Usko mikä ei näy eikä kuulu, ei ole elävää uskoa."
Toisaalta oman uskonsa tyrkyttäminen ihmisille jotka eivät ole siitä kiinnostuneita on jonkintasoista kusipäisyyttä. Pahoitteluni että käytän raavaampaa sanaa, mutta...
"Missä kohtaa olen sanonut, jotain mikä ei ole totta?"
Olet puhunut pääasiallisesti mielipiteistäsi, joten useimmiten vaikka asia ei oikeasti olisi näin, se on silti totta että uskot itse sen olevan totta.
Mutta jos tahdot nähdä kohdan missä sanoit asian mikä on absoluuttisesti todistettavissa epätodeksi on se että uskosta ei voi palata jos se on todellista. Tämä kuten myöhemmin muut mainitsevat on "No true scotsman"-virhepäätelmä ja saisi väittelykisassa tiimisi nopeasti häviämään :)
"Kertoisitko mitkä olivat ne epäkohdat, mitkä sinut loppujen lopuksi sai luopumaan tästä uskostasi?"
Se, ettei Jumalan olemassaolosta ole objektiivisia todisteita, maailmankaikkeus näyttää toimivan tarpeeksi hyvin ilmankin ja myös koska en ole samaa mieltä uskonnon moraalifilosofian kanssa.
"Olit siis lakannut synnistä?
Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta."
...?
"Mitä tällä tarkoitat?"
Tarkoitan että perheessäni rehellisyys on aina ollut tärkeää. Joten vaikka henkilö olisi eri mieltä jostain, silti on kunnioitettavampaa että uskaltaa myöntää oman kantansa kuin teeskennellä jotain muuta.
"Sinä et siis ole tietoinen Jumalan olemassaolosta? Et esitä tietoisesti tietämätöntä? Vaan olet täysin vilpitön?"
VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :)"Mutta moraalikäsitykseni vuoksi en väitä uskovani asiaan johon en usko vain sen takia että voisin saada mitään etua"
Moraalikäsityksesi mukaan valehtelu on siis väärin?
"Eikä kertaakaan työelämässä ole tullut puhe uskonnosta vaikka tiedän että osa työtovereistani on uskovaisia. En tee siis työtä kirkolle joten uskonto ei liity asiaan"
Mistä sitten tiedät, että he ovat uskovia?
"Pahoitteluni, mutta onneksi omaan elämääni uskonto ei ole aiheuttanut konflikteja. Ihmisten mielipiteet voivat erota, mutta se ei välttämättä tarkoita että pitäisi inhota henkilöä tai julistaa hänet pannaan."
Mitäs sitä pahoittelemaan, ei se tullut yllätyksenä, koska se on juuri sitä mitä Jeesus Kristus seuraajilleen lupasikin.
"Kerro tämä sadalle uskovaiselle, ja 99 heistä tulee olemaan eri mieltä kanssasi."
Niin siinä on käynytkin.
"Miksi katsot että sinun uskomuksesi on oikeampi kuin heidän?"
Koska uskoni perusta on Totuus.
"Toisaalta oman uskonsa tyrkyttäminen ihmisille jotka eivät ole siitä kiinnostuneita on jonkintasoista kusipäisyyttä. Pahoitteluni että käytän raavaampaa sanaa, mutta..."
Jos oikeasti luottaa Jumalan Sanaan, jonka mukaan ihmiset jotka eivät tee valheistaan ja muista pahoista teoistaan todellista parannusta, hukutetaan helvetin tuleen lopussa.
Siitä varoittamatta jättäminen olisi erittäin välinpitämätöntä, eikö sinusta?
Tai jos olet löytänyt avun asioihin mitkä sinua oli pitänyt sidottuna, niin eikö olisi välinpitämätöntä jättää auttamatta muita, jotka olisi samassa tilanteessa?
"Mutta jos tahdot nähdä kohdan missä sanoit asian mikä on absoluuttisesti todistettavissa epätodeksi on se että uskosta ei voi palata jos se on todellista."
Miten se sitten on todistettavissa epätodeksi?
"myös koska en ole samaa mieltä uskonnon moraalifilosofian kanssa."
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Roomalaiskirje 13:9-10
Miten omasi eroaa tästä?
"Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta."
...? "
Mitä kysyt?
"Tarkoitan että perheessäni rehellisyys on aina ollut tärkeää. Joten vaikka henkilö olisi eri mieltä jostain, silti on kunnioitettavampaa että uskaltaa myöntää oman kantansa kuin teeskennellä jotain muuta."
Mutta onko se rakennettu totuudelle?
"VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :)"
Mutta entä sinä itse? Puhutko sinä totta, vai esitätkö sinä tietoisesti tietämätöntä? Oletko sinä itse täysin vilpitön? - on.tämä.nähty
Näin.on kirjoitti:
"Mutta moraalikäsitykseni vuoksi en väitä uskovani asiaan johon en usko vain sen takia että voisin saada mitään etua"
Moraalikäsityksesi mukaan valehtelu on siis väärin?
"Eikä kertaakaan työelämässä ole tullut puhe uskonnosta vaikka tiedän että osa työtovereistani on uskovaisia. En tee siis työtä kirkolle joten uskonto ei liity asiaan"
Mistä sitten tiedät, että he ovat uskovia?
"Pahoitteluni, mutta onneksi omaan elämääni uskonto ei ole aiheuttanut konflikteja. Ihmisten mielipiteet voivat erota, mutta se ei välttämättä tarkoita että pitäisi inhota henkilöä tai julistaa hänet pannaan."
Mitäs sitä pahoittelemaan, ei se tullut yllätyksenä, koska se on juuri sitä mitä Jeesus Kristus seuraajilleen lupasikin.
"Kerro tämä sadalle uskovaiselle, ja 99 heistä tulee olemaan eri mieltä kanssasi."
Niin siinä on käynytkin.
"Miksi katsot että sinun uskomuksesi on oikeampi kuin heidän?"
Koska uskoni perusta on Totuus.
"Toisaalta oman uskonsa tyrkyttäminen ihmisille jotka eivät ole siitä kiinnostuneita on jonkintasoista kusipäisyyttä. Pahoitteluni että käytän raavaampaa sanaa, mutta..."
Jos oikeasti luottaa Jumalan Sanaan, jonka mukaan ihmiset jotka eivät tee valheistaan ja muista pahoista teoistaan todellista parannusta, hukutetaan helvetin tuleen lopussa.
Siitä varoittamatta jättäminen olisi erittäin välinpitämätöntä, eikö sinusta?
Tai jos olet löytänyt avun asioihin mitkä sinua oli pitänyt sidottuna, niin eikö olisi välinpitämätöntä jättää auttamatta muita, jotka olisi samassa tilanteessa?
"Mutta jos tahdot nähdä kohdan missä sanoit asian mikä on absoluuttisesti todistettavissa epätodeksi on se että uskosta ei voi palata jos se on todellista."
Miten se sitten on todistettavissa epätodeksi?
"myös koska en ole samaa mieltä uskonnon moraalifilosofian kanssa."
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Roomalaiskirje 13:9-10
Miten omasi eroaa tästä?
"Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta."
...? "
Mitä kysyt?
"Tarkoitan että perheessäni rehellisyys on aina ollut tärkeää. Joten vaikka henkilö olisi eri mieltä jostain, silti on kunnioitettavampaa että uskaltaa myöntää oman kantansa kuin teeskennellä jotain muuta."
Mutta onko se rakennettu totuudelle?
"VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :)"
Mutta entä sinä itse? Puhutko sinä totta, vai esitätkö sinä tietoisesti tietämätöntä? Oletko sinä itse täysin vilpitön?"Oletko sinä itse täysin vilpitön?"
Se, joka on täysin ateisti, heittäköön ensimmäisen kiven.
Ja niinhän he kyllä tekevätkin. Juuri siitä tunnistaa hardcore-ateistin. Näin.on kirjoitti:
"Mutta moraalikäsitykseni vuoksi en väitä uskovani asiaan johon en usko vain sen takia että voisin saada mitään etua"
Moraalikäsityksesi mukaan valehtelu on siis väärin?
"Eikä kertaakaan työelämässä ole tullut puhe uskonnosta vaikka tiedän että osa työtovereistani on uskovaisia. En tee siis työtä kirkolle joten uskonto ei liity asiaan"
Mistä sitten tiedät, että he ovat uskovia?
"Pahoitteluni, mutta onneksi omaan elämääni uskonto ei ole aiheuttanut konflikteja. Ihmisten mielipiteet voivat erota, mutta se ei välttämättä tarkoita että pitäisi inhota henkilöä tai julistaa hänet pannaan."
Mitäs sitä pahoittelemaan, ei se tullut yllätyksenä, koska se on juuri sitä mitä Jeesus Kristus seuraajilleen lupasikin.
"Kerro tämä sadalle uskovaiselle, ja 99 heistä tulee olemaan eri mieltä kanssasi."
Niin siinä on käynytkin.
"Miksi katsot että sinun uskomuksesi on oikeampi kuin heidän?"
Koska uskoni perusta on Totuus.
"Toisaalta oman uskonsa tyrkyttäminen ihmisille jotka eivät ole siitä kiinnostuneita on jonkintasoista kusipäisyyttä. Pahoitteluni että käytän raavaampaa sanaa, mutta..."
Jos oikeasti luottaa Jumalan Sanaan, jonka mukaan ihmiset jotka eivät tee valheistaan ja muista pahoista teoistaan todellista parannusta, hukutetaan helvetin tuleen lopussa.
Siitä varoittamatta jättäminen olisi erittäin välinpitämätöntä, eikö sinusta?
Tai jos olet löytänyt avun asioihin mitkä sinua oli pitänyt sidottuna, niin eikö olisi välinpitämätöntä jättää auttamatta muita, jotka olisi samassa tilanteessa?
"Mutta jos tahdot nähdä kohdan missä sanoit asian mikä on absoluuttisesti todistettavissa epätodeksi on se että uskosta ei voi palata jos se on todellista."
Miten se sitten on todistettavissa epätodeksi?
"myös koska en ole samaa mieltä uskonnon moraalifilosofian kanssa."
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Roomalaiskirje 13:9-10
Miten omasi eroaa tästä?
"Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ilman Pyhää Henkeä usko on kuollutta."
...? "
Mitä kysyt?
"Tarkoitan että perheessäni rehellisyys on aina ollut tärkeää. Joten vaikka henkilö olisi eri mieltä jostain, silti on kunnioitettavampaa että uskaltaa myöntää oman kantansa kuin teeskennellä jotain muuta."
Mutta onko se rakennettu totuudelle?
"VIHDOINKIN TAJUSIT!
Taidat olla ensimmäinen uskovainen joka on ymmärtänyt tämän ateisteista :)"
Mutta entä sinä itse? Puhutko sinä totta, vai esitätkö sinä tietoisesti tietämätöntä? Oletko sinä itse täysin vilpitön?"Moraalikäsityksesi mukaan valehtelu on siis väärin?"
Valehtelu on mielestäni väärin, paitsi:
*Tilanteissa joissa on velvoitettu, esimerkiksi mikäli joku kysyy salassapitosopimuksen alaista tietoa niin tässä tapauksessa
*Niissä tilanteissa missä raa-an totuuden sanominen ei auttaisi ketään ja sen kertominen huonontaa tilannetta kaikille
"Mistä sitten tiedät, että he ovat uskovia?"
Joko ohimennen joku on maininnut tai sitten esim. ristin kantamisesta.
"Koska uskoni perusta on Totuus."
Miten tämä eroaa niistä 99:stä muusta uskovasta joiden mielestä heidän totuutensa on totuudellisempi?
"Siitä varoittamatta jättäminen olisi erittäin välinpitämätöntä, eikö sinusta?
Tai jos olet löytänyt avun asioihin mitkä sinua oli pitänyt sidottuna, niin eikö olisi välinpitämätöntä jättää auttamatta muita, jotka olisi samassa tilanteessa?"
Ensiksi, asioista on sallittua mainita tietyissä tilanteissa. Mutta jos toinen ihminen ei ole kiinnostunut, tällöin hyviin käytöstapoihin kuuluu antaa asian olla.
Mikäli toinen henkilö jo aloituksessa ei usko sinun uskontoosi ja aloitat vain ärsyttämään tätä puhumalla helvetistä ja muusta joka ei kiinnosta ja johon henkilö ei usko, et tee maailmaa yhtään paremmaksi paikaksi. Teet vain sekä itsesi että toisen henkilön turhautuneeksi.
Toisin sanoen, kertomalla henkilölle joka ei usko, itseasiassa teit maailmasta ylipäätään huonomman paikan elää. Tämän takia mielestäni uskovien käyttäytyminen on usein hyvin vastuutonta. :)
"Miten se sitten on todistettavissa epätodeksi?"
Sillä että kaikki ihmiset eivät usko samaan Jumalaan ja samalla tavalla. Myös moni on menettänyt uskonsa ja suuri osa ateisteista on joskus nuorempana vielä vilpittömästä uskoneet, ennen kuin oppivat lisää maailmasta.
Tämä todistaa absoluuttia vastaan.
"Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Roomalaiskirje 13:9-10
Mennään näitä vaikka yksi kerrallaan:
"Älä tee huorin" riippuu siitä mikä määritelmä "huorin" tekemisellä on. Mikäli määritelmä on se, että on seksuaalisessa suhteessa henkilön kanssa vaikka on luvannut toiselle henkilölle ettei olisi, niin silloin se mielestäni olisi väärin. Mutta se taas menee "Älä valehtele"-säännön alle.
Mikäli taas "älä tee huorin" tarkoittaa kaikkea seksuaalista kanssakäymistä avioliiton ulkopuolella, ei tässä ole järkeä niin kauan kuin ihmiset osaavat mm. ehkäisyn tarpeeksi hyvin.
"Älä tapa" on oikeampi, mutta silloinkin vastaavan säännön kanssa on vaikeaa kun tulee moraalitilanteita esimerkiksi "Jos tappamalla yhden ihmisen voisi säästää kuusi miljoonaa ihmistä tulevaisuudessa, olisiko se ok?" Itse olen sitä mieltä että mikäli Hitler olisi hukkunut nuorempana olisi se ollut ihan ok asia ihmiskunnalle kokonaisuutena, vaikkakin toisaalta on hankala tietää miten muuten Saksan kansakunnan jännitteet ensimmäisen maailmansodan jälkeen olisivat purkautuneet ilman häntä.
"Älä varasta" On myös tavallaan oikea, mutta miten määritellään varastaminen? Jos esimerkiksi kysyt kaverilta jotain kun hän on keskellä keskustelua, oletko silloin varastanut huomion? Mutta olen sitä mieltä että toisen henkilön omaisuuden luvatta ottaminen tai käyttäminen on pääosin väärin. Vaikkakin ei haittaa jos esimerkiksi joku on tullut toimistooni lainaamaan kynää ilman että etukäteen kysyi lupaa. Tätä en laske itse varastamiseksi.
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" on ihan ok perussääntö, mutta ääritapauksissa sitä on vaikea soveltaa. Myöskin se on TODELLA paljon vanhempi kuin Kristinusko, ja ensimmäisen kerran se mainittiin muinaisten egyptilaisten tarinoissa. Eli ei liity Kristinuskoon mitenkään erityisesti.
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Roomalaiskirje 13:9-10" On teoriassa ihan ok, mutta entä tapauksissa missä pitää valita esimerkiksi kahdesta pahasta pienempi? Näihin tämä ei vaikuta. Myöskin raamattu on joskus eri mieltä kuten esim. Matteuksen 10. evankeliumissa Jeesus sanoo:
"35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'. "
"Miten omasi eroaa tästä?"
Eli lyhyesti, en perusta moraalifilosofiaani yleistetyille latteuksille vaan oikeasti mietin tilannekohtaisesti miten voin tehdä parhaani jotta maailmasta tulisi jonkin verran parempi paikka sekä itselleni että muille ihmisille ja eläimille :)
"Mutta onko se rakennettu totuudelle?"
Mikäli tarkoitat totuudella sitä että ihmiset kertovat rehellisesti sitä mitä tuntevat ja ajattelevat sisällään, vastaus on yksiselitteisesti kyllä. :)
"Mutta entä sinä itse? Puhutko sinä totta, vai esitätkö sinä tietoisesti tietämätöntä? Oletko sinä itse täysin vilpitön?"
Kun puhun omasta mielipiteestäni olen täysin vilpitön ja netissä random
- iupuuy
Jumalaa ei ole olemassa. Mitä sitten? Hylkääkö uskovaiset kaverinsa joka ei enää usko?
- malakiaaa
kuule iummy ne hylkää nekin jotka ovat löytäneet Jeesuksen Armon!
"Mikä tarkalleen ottaen oli uskosi kohde?"
Syntieni puolesta kuollut ja ylösnoussut Jeesus Kristus.Kiitos vastauksesta, mutta en ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla. Miten niin Jeesus kuoli sinun syntiesi puolesta? Saitko kaikki syntisi anteeksi ja uskoitko niin? Jeesus on todella ylösnoussut, olitko sinä tietoinen siitä että henkenä hän on? Muistelen vaan, kun ihmettelit mitä henki tarkoittaa. Onko käsite henki sinulle edelleen epäselvä ja jos, niin onko myös käsite synti sinulle epäselvä? Oliko synnin käsite silloin sinulle selvä, kun olit fundamentalisti?
Bebebebe kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, mutta en ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla. Miten niin Jeesus kuoli sinun syntiesi puolesta? Saitko kaikki syntisi anteeksi ja uskoitko niin? Jeesus on todella ylösnoussut, olitko sinä tietoinen siitä että henkenä hän on? Muistelen vaan, kun ihmettelit mitä henki tarkoittaa. Onko käsite henki sinulle edelleen epäselvä ja jos, niin onko myös käsite synti sinulle epäselvä? Oliko synnin käsite silloin sinulle selvä, kun olit fundamentalisti?
"Saitko kaikki syntisi anteeksi ja uskoitko niin?"
Tietenkin. Olinhan herätyskristillinen uskova.
Kyllä minulle kaanaankieli vieläkin on niin tuttu, että ymmärrän termin henki uskonnollisessa kontekstissa. Mitä kyseinen termi tarkoittaa reaalimaailmassa, on minulle epäselvä ja ilmeisesti se on sitä lähes kaikille kristityillekin.
Synnin suhteen tilanne on sama. Nykyään sana on minulle merkityksetön, vaikka aikanaan se tarkoitti ajatuksia, sanoja ja tekoja, jotka eivät olleet Jumalan mielen mukaisia. Samalla se tarkoitti myös perisyntiä, jota ihmiskunta on kantanut Adamin ja Eevan ajoista lähtien.
Nykyään minulle lähin vastine synnille on, jos toimin omaa moraalikoodiani vastaan.agnoskepo kirjoitti:
"Saitko kaikki syntisi anteeksi ja uskoitko niin?"
Tietenkin. Olinhan herätyskristillinen uskova.
Kyllä minulle kaanaankieli vieläkin on niin tuttu, että ymmärrän termin henki uskonnollisessa kontekstissa. Mitä kyseinen termi tarkoittaa reaalimaailmassa, on minulle epäselvä ja ilmeisesti se on sitä lähes kaikille kristityillekin.
Synnin suhteen tilanne on sama. Nykyään sana on minulle merkityksetön, vaikka aikanaan se tarkoitti ajatuksia, sanoja ja tekoja, jotka eivät olleet Jumalan mielen mukaisia. Samalla se tarkoitti myös perisyntiä, jota ihmiskunta on kantanut Adamin ja Eevan ajoista lähtien.
Nykyään minulle lähin vastine synnille on, jos toimin omaa moraalikoodiani vastaan.Kiitos vastauksesta. Itse en ole koskaan ollut missään uskonnollisessa ryhmässä tai yhteisössä, joten minä en voi ihan tarkalleen ymmärtää näitä asioita joista sinäkin puhut. Ryhmissä on oma ryhmähenki, eihän se hengen käsite välttämättä sen kummoisempaa tarkoita. Ryhmähenki ja sen laatu voi kuitenkin olla aistittavissa ja sillä voi olla ihan reaalisia seurauksia. Hengestä kaikki lähtee, ryhmässä tai ilman.
Oma moraalikoodi jos on oikea, ei siinä silloin ole mitään väärää. Mehän saamme kaikki ikään kuin syntymälahjana moraalin ja sen tajun, sisäisen sellaisen. Sitten me unohdamme siitä osia vähintäänkin, kun yhteiskunta sosiaalistaa meidät omiin vaatimuksiinsa, alamme mukauttaa synnynnäistä hyvyyttämme ja moraaliamme yhteiskunnan vaatimuksiin. Tämä näkyy lapsilla tietyssä iässä.
Siitä johtuen pienet lapset voivat opettaa aikuisia.
"Toinen kysymys, jos sallit, tapahtuiko sinulle jotain pettymystä, traumaattista tms? Siis tosielämässä tai hengessä?"
Pettymyksen tuotti uskovien älyllinen epärehellisyys. Vaikka "saarnamies" tai muu arvostettu auktoriteetti olisi väittänyt miten hulluja tahansa, niille vain hymisteltiin. Kun ihminen väittää julistavansa Jumalan tahdon ja puhuu aivan pehmoisia, pitäisi jokaisella kellojen soida.
Toinen syy ja ehkä vielä tärkeämpi uskosta vieraantumiseen oli se, että näin fundamentalistisen Raamatun tiukkaan tulkintaan perustavan opin vääräksi. Maailma ei toiminut siten kuin se oppi väitti. Olisin tietenkin voinut jatkaa liberaalina kristittynä, mutta sekään ei ollut minua varten. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta uskon voivani toteuttaa kirkon ulkopuolella paremmin kuin kirkon piirissä.Kiitos vastauksesta. Hyvinhän sinulle on käynyt, kun fundamentalistista olet muuttunut agnoskepoksi.
Uskovat, saarnamiehet jne ovat vain ihmisiä, alttiita erehtymään ja erityisesti hengellisinä ollessaan alttiita Saatanan harhauttamaksi. Yhteisöissä on yleistä se, että muut kuin Jumala (Totuus) nousevat korkeimmalle pallille. Hyvä vaan, että huomasit valheet ja valheellisuuden.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1058747
- 936710
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon636479Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345261Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo634457- 553501
- 503355
- 513082
- 562912
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512886