Heippa!
Olen pyrkimässä Tampereelle psykologiaan tänä keväänä ja olen tehnyt paljon vanhojen valintakokeiden tilastomatematiikan osuuksia. Haluaisinkin joltain matematiikasta enemmän ymmärtävältä kysyä, että mistä tietää, milloin käytetään mitäkin laskukaavaa?
Yleisimmin vastaan tulevat kaavat ovat binomijakauman kaava, normaalijakauman kaava ja X2-testin kaava. Kirjassa on annettu hyvin suppeat esimerkit kyseisten kaavojen käyttöön eikä tällaisia tapauksia kovin usein tule vastaan vanhoissa pääsykoetehtävissä. Onko siis olemassa jonkinlaista sääntöä, millainen tehtävänannon tulee olla, jotta tietää mitä kaavaa pitäisi alkaa käyttää? Yhdessäkin tehtävässä käytettiin kahta eri kaavaa riippuen siitä oliko otoskoko pieni vai suuri... Olisin todennäköisesti itse käyttänyt kummassakin samaa kaavaa, jos olisin ylipäätään osannut tehtävän ratkaista.
Olen pyrkimässä Tampereelle psykologiaan tänä keväänä ja olen tehnyt paljon vanhojen valintakokeiden tilastomatematiikan osuuksia. Haluaisinkin joltain matematiikasta enemmän ymmärtävältä kysyä, että mistä tietää, milloin käytetään mitäkin laskukaavaa?
Yleisimmin vastaan tulevat kaavat ovat binomijakauman kaava, normaalijakauman kaava ja X2-testin kaava. Kirjassa on annettu hyvin suppeat esimerkit kyseisten kaavojen käyttöön eikä tällaisia tapauksia kovin usein tule vastaan vanhoissa pääsykoetehtävissä. Onko siis olemassa jonkinlaista sääntöä, millainen tehtävänannon tulee olla, jotta tietää mitä kaavaa pitäisi alkaa käyttää? Yhdessäkin tehtävässä käytettiin kahta eri kaavaa riippuen siitä oliko otoskoko pieni vai suuri... Olisin todennäköisesti itse käyttänyt kummassakin samaa kaavaa, jos olisin ylipäätään osannut tehtävän ratkaista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Psykologia ei ole erikoisalaani, enkä tiedä, mitä pääsykokeisssa vaaditaan. Tilastolliseen testaamiseen nuo kaikki liittyvät. Binomijakaumaa käytetään melkein yksinomaan todennäköisyyksien laskemiseen, joten on epätodennäköistä, että siitä tulisi ainakaan soveltavaa kysymystä, ellei kenkku tenttaaja ala laskettamaan jotainlantinheiton kuunuja ja klaavoja.
Normaalijakaumaan kaavaa (eli tiheysfuntiota) ei käytetä käytännössä missään, mutta mutta ehdottomasti kannattaa opetella kertymäfunktion taukoiden käyttö. Pienillä otoksilla (n < 30) käytetään normaalijakauman sijasta t-jakaumaa.
χ²-jakauman avulla testataan riippuvuuden merkitsevyyttä luokitellussa aineistossa, esim. konservatiivisuuden riippuvuutta iästä, kun otos on luokiteltu ikä- ja konservatiivisuusryhmiin. 2 x 2 -taulukon kaava poikkeaa isomissa taulukoista käytettävästä.
En osaa antamiesi tiertojen perusteella paremmin vastata. Kannattaa katsoa, mitä Wikipediasta löytyy noiden jakaumien/testien kohdalta.