56v nainen on jo isoisoäiti

Mikä on liian aikaisin? Naiselle sopiva ikä hankkia lapsia on 17-20v, ei ole mitään liian aikaisin ja täällähän väitetään jatkuvasti, että lapset pitää tehdä mahdollisimman nuorina ja 35v mies on kurppien mielestä jo liian vanha isäksi.

Nainen on fyysiesti valmis synnyttämään jo 15 vuotiaana, jotkut ovat synnyttäneet nuorempinakin. Yli 35v nainen on mummo joka voi jo keskittyä lastenlasten kaitsemiseen ikänsä edellyttämällä tavalla. On todella noloa jos yli 35 nainen yrittää olla nuori ja vapaa bileprinsessa.

35 vuotiaana on hyvä hommata ensimmäinen lapsi. Silloin on malttia jäädä vaikka kotiin hoitamaan sitä vuosiksi, kun opiskelut on opiskeltu ja ammatti ja työpaikka hommattu. Lapsella on turvallinen hyvä elintaso taattu ja kärsivällinen äiti hoitamassa. Jos isä sattuu olemaan vielä vanhempi, hänkin ymmärtää paremmin lastenhoidon päälle ja arvostaa perhe-elämää, kun on "juoksunsa juossut".

Naisasialooser110 kirjoitti:

Nainen on fyysiesti valmis synnyttämään jo 15 vuotiaana, jotkut ovat synnyttäneet nuorempinakin. Yli 35v nainen on mummo joka voi jo keskittyä lastenlasten kaitsemiseen ikänsä edellyttämällä tavalla. On todella noloa jos yli 35 nainen yrittää olla nuori ja vapaa bileprinsessa.

Yleensä ne teiniäidit vammautuu tai kuolevat synnytyksissä, tai se vauva vammautuu tai kuolee...

elämäkuluttaa kirjoitti:

35 vuotiaana on hyvä hommata ensimmäinen lapsi. Silloin on malttia jäädä vaikka kotiin hoitamaan sitä vuosiksi, kun opiskelut on opiskeltu ja ammatti ja työpaikka hommattu. Lapsella on turvallinen hyvä elintaso taattu ja kärsivällinen äiti hoitamassa. Jos isä sattuu olemaan vielä vanhempi, hänkin ymmärtää paremmin lastenhoidon päälle ja arvostaa perhe-elämää, kun on "juoksunsa juossut".

Nojaa toi kärsivällisyys lienee temperamenttiin pohjautuvaa. Ei se aina ole helppoa ollut, vaikka on vanhempana vasta äidiksi tullut. Tietyllä tapaa on sitten taas tottunut tiettyyn elämän rytmiin ja sen vapauksiin, joista sitten saakin tinkiä aika huolella kun lapsi siunaantuu. Se osaa olla kasvukipujen paikka, vaikka kuinka on asennoitunut että jumankekka minusta tulee hyvä ja omistautunut äiti. On se silti joskus semmosta pään seinään takomista, että ehkä nuorempana olis ollut helpompaa jossain määrin. Kun ei ole niin paljon opeteltavaa ulos omista maneereistaan. :)

Ei pidä ottaa noin vakavasti mieleltään lapsen tasolla olevan tyypin lohkaisuja jotka ovat paaaljon tyhjempiä kuin oikeat lapsen ikäiset ikinä suustaan ja mielestään päästävät. Tai sitten aloittaja on jo seniili iästään huolimatta.