Kuinka monilla treffeillä kävisitte tällaisessa tapauksessa? Tapasin netissä mukavantuntuisen ihmisen, kirjoiteltiin muutaman kerran ja käytiin kahvilla. Hän on ilmeisesti ainakin jossain määrin kiinnostunut ja viehättynyt minuun. Itse kyllä tykkään hänestä, meillä on yhdistäviä juttuja ja keskustelu oli ihan syvällistä. Itse vaan ehkä koen hänet kuitenkin enemmän kaverifiiliksellä kuin romanttisessa mielessä. Olemme nyt aikeissa nähdä uudestaan ja ajattelin, että voisinhan pari kertaa katsoa, eteneekö tilanne omalla kohdallani. Hän vaikutti sen verran ujolta, että ehkä sekin alussa vaikuttaa, en tiedä. Mutta kuinka monta tapaamista katsoisitte tältä kannalta ennen kuin toteaisitte, että teistä voi tulla kyllä kaverit, mutta ehkä ei paria?
Kuinka monta kertaa tapaisitte saman ihmisen?
Uusideittailija
45704
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Jos ei ole heti jalat alta, niin monoa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
"Itse vaan ehkä koen hänet kuitenkin enemmän kaverifiiliksellä kuin romanttisessa mielessä."
Ulkonäöstä kiinni siis?
Jos haluat leikkiä hyvää ihmistä, niin käyt parilla treffeillä jonka jälkeen hylkäät todeten vaikka tavanneesi toisen (miehen). Muista kuitenkin ilmaista, että olet todella pahoillasi ja totea lopuksi naama loistaen hänen löytävän vielä kivan naisen.
Vaihtoehtoisesti voit myös olla itsellesi rehellinen ja lähettää nyt viestin ettei pimppi kyllä kostunut, eikä se tee niin hänen kanssaan jatkossakaan. Itselleen valehtelun voi viedä vaikka yhteisen katon alle, mutta ennemmin tai myöhemmin joku ärsyke, esimerkiksi naapurista kantautuva hekumaallinen ulvonta ja pauke, saa sinut hylkäämään tohvelisankarin. Itse en sotkisi ainakaan lapsia tällaiseen teatteriin.
No voi kiesus tätä... :P
Itselleni on kyllä käynyt niin, että vakavammaksi kehittynyt suhde on lähtenyt hitaammin ja varovammin liikkeelle. Kun tapaa tätä toista ihmistä, voi käydä niin, että löytyy yhteisiä kiinnostuksen kohteita, hänen eleensä ja käytöstapansa alkavat viehättää jne. ja hän alkaa kiinnostaa enemmän.
On toki ihmisiä, jotka sytyttävät välittömästi, mutta onko se niin kestävä pohja, jos hirmu roihu heti on päällä, ehkä se sammuukin nopeammin.
Eli minä kyllä antaisin aikaa suhteelle kehittyä, jos on kehittyäkseen...
Komppaan tätä. Joskus itselleen pitää antaa aikaa tutustua toiseen.
Tätä minä ajattelinkin. Nimittäin tämä toinen on sinänsä ihan kivannäköinen ja meillä ON kaikenlaisia yhteisiä kiinnostuksenkohteita! Jos olisimme tavanneet livenä jossain, olisimme joka tapauksessa tulleet kavereiksi/ystäviksi. Itse mietin myös, kannattaisiko katsoa, löytyisikö myös seksuaalista vetovoimaa ja kipinää. Siksi kyselin.
Noh, palstanaiset ei nyt muutenkaan oikein tunnu olevan tästä maailmasta missä itse olen vuoteni viettänyt. Ei löydä yhtään apinaksi osoittautunutta miestä seukkaushistoriasta... Eikä ole muutenkaan suosittu pitkiä, jykeväleukaisia tai statusta yhteissössä omaavia miehiä... Myös kysyntä ja miesten taso se vain nousee päivä päivältä vaikka mittari nakuttaa jo pitkälti yli kolmeakymppiä! Täydellisistä valinnoista huolimatta on päätynyt kirjoittelemaan eläväiselle sinkut-palstalle :)
Onhan meitä erilaisia ja ehkä hissukoille sopii vastahissukka parhaiten. Kunhan nyt mainitsin ilmeisen sudenkuopan mikä aloituksesta oli aistittavissa. Aloittajalle toki tsemppiä miehen valintaan ja kunniamerkki, jos osaa kaukaa viisasti arvostaa niin sanottuja kunnon miehiä, eikä pimppikään räkytä villien poikien perään.
Aloittaja tässä kommentoi taas, että en tapaile miehiä, en sen enempää hissukoita miehiä kuin villejäkään poikia.
Miksi ihmeessä yleiselle sinkkujen keskustelupalstalle eivät saisi kirjoittaa kaikenlaiset sinkut!?! Kun en ole missään nähnyt sellaista rajoitusta, että täällä saisivat jankata päivästä toiseen-viikosta toiseen-vuodesta toiseen samaa tarinaa vain yhdenlaiset ihmiset, joita ei oikea keskustelu edes kiinnosta.
Totta kai saa kirjoittaa, ja mitä monimuotoisemmin niin kai parempi? Enkä muutenkaan oikein ymmärrä että miksi noin kimpaannuit. Hyväntuulisesti yritin siinä johdatella jokanaisen pariutumisongelmien kipupisteisiin. Mutta jokainen mesokoot tyylillään, itseä kun kiinnostaa tätänykyä lähinnä vain nuoret naiset ja huumeet. Toivottavasti molempia riittää kunnes kuolo korjaa.
Noh, kun ap on mies (tai naisia deittaileva nainen), niin "palstanaiset" viittasi ilmeisestikin minuun. Noin viiden-kuuden viestin perusteella muistaakseni kahteen tai kolmeen ketjuun (en muista tämän tarkempaan) olet siis päätellyt tuntevasi minut... Hyväntuulisuutta tuossa viestissäsi oli korkeintaan hymiö.
Ja kuten jossain aiemmassa ketjussa sanoinkin, toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja joku jopa siitä isoäidistäkin, hyvä kun on valinnan varaa.
Voi höpsöä! Jos puhuttelisin sinua, niin huomaisit sen kyllä. En ymmärrä miten termin "palstanaiset" voi ymmärtää muuna kuin yleistyksenä näistä rakentavista ja hersyvistä keskusteluista. Jos aloittaja ei ole ns. lettusuu, niin en kyllä tiedä tästä maailmasta lopulta mitään. Itsekin toki vallan inspiroiduin ensialkuun yhdestä klassisimmista mies-nais-asetelmasta virheellisesti.
Noin muuten olen ollut laittavinani sinut merkille noiden harvojen viestien perusteella raikkaaksi tuulahdukseksi palstalle naisväen keskuudessa!
Hmm, no kiitos siitä, jos se on "lipieläimen" aito mielipide. Tuskinpa ihan hirveästi olen ehtinyt täällä silmiinpistämään, jos jokusen satunnaisen mielipiteen olen heittänyt. Ja taitaapa olla enin höpsöyskin tähän ikään mennessä karissut...
Mutta eipä se yleistäminen juuri mieltä ylennä, etenkin kun yrittää osoittaa, että maailmaan mahtuu niin monta mielipidettä kuin on kulkijaakin.
Joku huomaa vasta 30 vuoden päästä ettei tullutkaan paria.
Ei kannata vedättää toista. Sano vain rehellisesti, ettei hän ole riittävän tasokas sinulle.
Jos et halua sitä seksuaalisesti heti niin ei kannata tavata uudelleen
Samaistun mieheen ja samaistumiseni kautta en suosittelisi sinua itsellenkiään. Etenkään kun tiedän että on olemassa toisenlaisia naisia jotka suhtautuvat rooliinsa tutustujana siten että heitä ei tarvi ns "ottaa" tai "kantaa" suhteeseen emotionaalisesti - vaan he ovat ymmärtäneet tehdä sen itse kun vastapuoli on otollinen.
Ja koko systeemi kuulostaa juuri siltä että sitten kun se mies löytää asiallisen naisen jota alkaa deittailemaan ilman draamoja niin YLLÄTTÄEN se AP:n kiinnostus heräisi samantien kun tajuaisi "millaisen kultakimpaleen onkaan menettämässä".
Juuri siltä tuon perusteella minusta kuulostaa. Raakileelta.
Älä leiki ätmin tunteilla. Sanonta kuuluu
"Leiki leiki vailla millä
Mutta älä koskaan ihmissydämillä."
Ensivaikutelma syntyy 5 sekunnissa.
Tässä juttua mutta ennenkaikkea tämä kohta on tärkeä kaikille ujoille ja estyneille jänistäjille.
2. Keskity muihin
Useimmiten sosiaalisissa tilanteissa pohditaan miten tilanteesta saisi itselleen mielekkäämmän. Kannattaa kuitenkin enemminkin miettiä, miten saisit muut viihtymään sinun seurassasi.
http://m.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/luo-haikaiseva-ensivaikutelma-nain-onnistut-takuulla/4483706
Hei sori, nyt te käsititte nämä sukupuolet väärin. Eli ei ole kyse mitään ätmi-miehestä :D
Enkä ole vedättänyt mitään, ja alunperin lähdettiinkin treffeille sillä ajatuksella että katsotaan halutaanko tutustua kaverina vai tulisko tästä jotain. Kuvat oli vaihdettu eli ulkonäössä ei tullut mikään yllätyksenä.
t. ap
Sukupuolet? Ätmi mies, sinä nainen? Jollet anna on mies ätmi.
Kannattaa suoraan sanoa että "voin pistää sinut kaverisektorille, mutta muuta en voi tehdä". Mitä kauemmin mies kehittää päässään unelmia naisesta, sen pahemmalta pakit tuntuu.
Joo ei ollut mies se kenet tapasin. Eli en deittaile miehiä, okei?
Ja ajatukseni ei ollut pistää suoraan kaverisektorille, vaan mietin voisiko olla mahdollista, että jotain kipinää löytyisi, kun kuitenkin juttu luisti hyvin jne. En ole harrastanut nettideittailua, joten en tiedä. Mutta livemaailmassa on kyllä käynyt niin, että jossain vaiheessa on kiinnostunut jostain tyypistä, josta ei ensinäkemältä ollut kiinnostunut. Sen takia mietin, pitäisikö uudelle tuttavuudelle kuitenkin antaa vielä mahdollisuus. Ja en tarkoita kaverilla sitä etten haluaisi olla ollenkaan tekemisissä. Ajattelen kai, että vaikka lähtökohtaisesti etsii suhdetta, niin joskus niistä kohtaamisista voisi tulla vaikka ystävyyksiä, jos ei seksuaalista kipinää löydy.
Kannatta ehdottomasti tavata uudelleen, jos juttu luistaa. Hyvät jutut syntyy usein hitaammin, mutta eri ihmisillä eri nopeuksilla. Yksi juttu millä voi fyysistä puolta tetata on että teette jotain fyysisempää kuin istutte vaan kahvilla. Jotain sopivan jännää vaikka mikä on molemmista kivaa....
No jos palstalla pysyt niin kyllä sinä vielä homoksi muutut.
Et ole sitten vielä koeajanut?
Turha sitä on roikottaa oli nainen tai mies. Se on henkistä väkivaltaa olla "mukava" toiselle vaikkei haluaisi mitään.
Ei yhden kerran tapaamisesta oikein voi mitään päätellä, ei aina. Katselkaa rauhassa, ei kai mikään kiire ole suhteeseen rynnätä.
Annappa nyt itsellesi mahdollisuus tutustua häneen ensin ennenkuin teet mitään päätöksiä. Jos kerran pidät hänestä niin voit sen varmaan sanoa hänelle suoraan.
Se on yksi lause "pidän sinusta kovasti, miten tunnet minua kohtaan"...ei tämä niin vaikeaa ole.
Olen tapaillut 6-12 kk ennen kun halusin seurustella mutta mies sitten löysi toisen kun kyllästyi. Miehet kyllästyy äkkiä jos ei pääse sängyyn 3 treffien jälkeen ja niitä treffejä onkin pari tusinaa.
No, jos nyt ajattelen niitä ihmisiä, joihin olen elämäni aikana rakastunut, niin yhtäkään heistä en ole heti ensitapaamisella ajatellut romanttisessa mielessä. Jotkut ovat jopa vaikuttaneet tylsiltä tyypeiltä.
Ja ajattelepa, millaisessa ympäristössä romanssit yleensä alkavat. Esim. koulussa tai työpaikalla, missä ihmiset tapaavat toisiaan päivittäin. Siinä tutustuu paremmin kuin yksillä tai kaksilla kahvilatreffeillä.
Joo, näin itsekin ajattelin että voisi olla. Toisaalta sitten mietin, että "pitäisikö" kolahtaa heti - koska sellaisiakin on ollut! - mutta ehkä sitten ei. En myöskään haluaisi vaikuttaa pelurilta tms, että toiselle tulisi sitten vedätetty olo, jos jutusta ei sitten kehitykään mitään sen kummempaa. Mutta mielelläni kyllä tutustun tähän ihmiseen. Olisi vaan rennompaa, jos ei oltais tavattu deittipalstalla, niin ei olisi sellaista "painetta" että pitää äkkiä selvittää, tulisko meistä pari.
Just ton paineen takia deittipalstat ei mulle toimi.
Siis 2 kertaa alkanu työpaikalta pitkä suhde (ei yhtään muuta/lyhyttä) niin on nekin sellasia että ensitapaamisen muistaa lopun elämänsä. Siis vaikka oli niinkin arkinen paikka kuin työpaikka. En tiedä onko mulla poikkeuksellisen hyvä muisti mutta kyllä kaikki parisuhteet mitä mulla on ollu on ensihetkestä ikimuistoisia.
Kyllä minäkin olen aina rakastunut melko nopeasti, mutta en koskaan ensimmäisellä tapaamisella. Jos on jo jonkin aikaa tunnettu ja tiedetään suunnilleen millainen persoona on kyseessä, niin ei sitä rakastumista sitten kannata jäädä pitkäksi aikaa odottelemaan. Ei se tule, jos luonteet eivät ole yhteensopivat.
Minä olen nainen ja mies, jonka kanssa olen ollut koko aikuisikäni ei aluksi varsinaisesti sytyttänyt fyysisesti, mutta vaikutti muuten täysin minulle sopivalta, henkisiltä arvoiltaan jne. Ulkonäkökin oli kiva. Fyysinen vetovoima on kehittynyt omalta puolelta pikkuhiljaa. Nykyään meillä on parempaa seksiä kuin alkuaikoina. Yhtä usein rakastelemme kuin nuorina aikuisina.
Mutta jos olet mies, ja puhut naisesta, en tiedä, onko samoin kuin naisilla: että kemia voi löytyä ajan kanssa. Oma mies oli alusta asti minusta fyysisesti viehättynyt.
" Oma mies oli alusta asti minusta fyysisesti viehättynyt."
Oletko muslimi?
Mieheni tunsi siis alusta asti "kemiaa", minä aloin tuntea vasta ajan kuluessa.
Ujoa miestä päin ei pidä sylkäistäkään, johan kaveritkin siitä alkaa nauramaan ja sulkevat ulkopuolelle. Jos mies ei heti vedä jalkoja alta, tai duudsonmaisesti uskalla ottaa munaa kouraan ekoilla kahvilatreffeillä ja runkata julkisesti niin mäkeen vaan sellanen.
Tää alottaja oli MIES :D eikä oo homo :D
En kyllä tämän palstan idiooteilta kysyisi mitään mielipidettä suhteisiin, tapailuun tai seurusteluun... o_O
Itse olin treffeillä söpön mutta varsin ujon miehen kanssa joka hermostuneisuudessaan höpötteli paljon it-alan työstään, voi haukotus. No mentiin sitten juomaan viiniä ja mieskin rentoutui. Itse heitin jotain kevyttä kaksimielistä läppää ja hetken päästä pussailtiinkin :D mies ekoilla treffeillä suutelikin tosi jäykästi mutta onneksi sen jälkeisillä treffeillä osasi jo pussata paremmin. Miehen mukaan hän ei yleensä ole niin avoin treffeillä mutta minun kanssa on helppo olla avoin :)
Eli... jos keskustelu on liialti suuntautunut arkisiin asioihin kuin työhän tuskin teille muodostuu sen syvempiä tunteita. Ehdota kumppanillesi jotain jännää puuhaa seuraaville treffeille kuten seinäkiipeilyä tai boulderointia. Tutkitusti ihminen ihastuu herkemmin jännittävissä tilanteissa kuten korkealla sillalla. Eli jos ei ihastusta seinäkiipeillessä synny sitä tuskin missään muuallakaan tulee syntymään 😉
Ätmit korkealle sillalle 😭
Meinaatko että kun sille sitten sanoo, että tykkää, niin hädissään se hyppää korkealta sillalta alas?
Tämä. En itse tykkää ollenkaan kahvilla käymisestä, koska se tuntuu itseltäni jotenkin epäluonnolliselta ja jäykältä. Kahvilla käymisen jälkeen ei ole koskaan tullut jatkoja, mutta jos on tavattu vaikkapa jonkun urheilun parissa niin olen aina paljon rennompi, positiivisempi ja lähes aina tullut jatkoa.
Eiku se hyppää kun saa pakit...taaaas 😭
Jättäneenä ja jätettynä rohkenen väittää synnin todeksi tulleen, muttaa minähän olen lähempänä kuolemaa.