Myönnetään, että suomi on kauniilta kuulostava kieli, ja että sillä on omat faninsa, ja kielet jotka pohjautuvat siihen.
Näin on ehkä kun ulkomaalainen kuuntelee suomea. Mutta entä sitten kun ymmärtää kaiken? Kun ymmärtää esimerkiksi jatkuvat kettuilun, kiroilun ja huonot asenteet joidenkin suomea puhuvien suusta?
Onko se sitten niin kaunista? Suomi24:ssäkin näkee usein näitä ihmisiä, ja joskus kadulla.
Voidaan sanoa että kun ulkosuomalainen näkee kovaäänisen suomalaisturistin jossakin, hän tunnistaa hänet metrien päähän ja tuntee myötähäpeää...
Näin on ehkä kun ulkomaalainen kuuntelee suomea. Mutta entä sitten kun ymmärtää kaiken? Kun ymmärtää esimerkiksi jatkuvat kettuilun, kiroilun ja huonot asenteet joidenkin suomea puhuvien suusta?
Onko se sitten niin kaunista? Suomi24:ssäkin näkee usein näitä ihmisiä, ja joskus kadulla.
Voidaan sanoa että kun ulkosuomalainen näkee kovaäänisen suomalaisturistin jossakin, hän tunnistaa hänet metrien päähän ja tuntee myötähäpeää...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kielen kauneudelle ei taida olla kovin hyviä kriteerejä. Mielestäni suomen kielen kauneuden puolesta puhuvat vokaaliharmonia, konsonanttiyhtymien vähäisyys ja vokaalipitoisuus. Toisaalta esimerkiksi "r" on ikävän terävä, runsaat soinnittomat klusiilit töksäyttelevät ja diftongit panevat vääntelemään suuta.
Samaa mieltä ärrästä...
Onko se nyt niin komea se uvulaari-r?
Mielestäni tämä suomen kielen r rumentaa kylläkin paljon enemmän Suomen ruotsia, kuin omaa kieltämme. Ruotsin kielessä kun on kyseistä vokaalia paljon runsaammin ja suomen kieli on kai muokannut täällä puhutun ruotsin ääntämystä.
Tosin olin kuulevinani Baltian maiden ruotsinkielisten vähemmistöjen ääntävän ruotsia samalla tavoin, kuin Suomessakin on tapana. Olisiko vanha ruotsi ollut sittenkin ääntämykseltään enemmän Suomen ruotsin kaltaista? Säilynyt ehkä puhtaampana irrallaan emämaasta?
Niin on käynyt mm. Kanadassa. Sillä aikaa kun emämaassa on ranska muuttunut, kanadan aksentti on säilynyt enemmän alkuperäisenä. Eli voi tuo teoriasi olla mahdollinen.
Mutta eihän meidän tarrrrrvitse pärrrrristellä kuin moottorrrrripyörää sitä ärrää jotta puheessa saisi siitä selvää. Voimme sen sijaan kehrätä sitä pehmeästi kuin kissat.
Riippuu vähän että kuka puhuu. Nuoret sievät naiset kun puhuu niin ainahan se kauniimmalta kuulostaa oli kieli mikä hyvänsä.
Paitsi jos ne nuoret sievät naiset puhuvat känisten, ikäänkuin pidätellen ilmaa virtaamasta kurkustaan tasaisesti! Sitä kuulee valitettavan usein ainakin helsinkiläisten nuorten naisten suusta.
"Älä rääkkää sitä härkää. En minä sitä härkää rääkkääkkää".
Niin. Kaunista on.
Keinotekoinen esimerkki.
Suomen kielessä on sonni kyseisestä koiraseläimestä härkää yleisempi ilmaisu.
Härkä on kuohittu sonni. Nykyään niitä ei käytännössä ole olemassakaan.