Saturnuksen renkaiden mysteerio
Cassini-Huygens -projekti on tuonut Saturnuksen vahvasti uutisotsikoihin. Korkealaatuiset ja yksityiskohtaiset kuvat planeetan myrskyisistä pilvivyöhykkeistä ja renkaista on saanut mielikuvituksenkin liikkeelle.
Saturnuksen erottaa muista aurinkokunnan planeetoista sen ympärillä oleva rengasjärjestelmä. Monenlaisia teorioita ja spekulaatioita olen siitä lukenut ja kuullut, mutta en yhtään sellaista, joka olisi tuntunut järkevältä.
Itse olen päätynyt seuraavanlaiseen teoriaan, mihin toivon kommentteja muilta asiasta kiinnostuneilta.
Voisiko kyse olla yksinkertaisesti staattisen sähkön ja vetovoiman aiheuttamasta vuorovaikutuksesta?
Saturnus on kaasuplaneetta. Pinnalla näkyvät pilvet kertovat kaasukehän voimakkaista pyörteisistä liikkeistä, joista voisi päätellä, että Saturnukselle on kehittynyt voimakas staattinen sähkövaraus. Renkaissa tapahtuu myös liikettä ja näin nekin olisivat sähköisesti varautuneita.
Renkaiden ja itse Saturnuksen sähkövaraukset ovat ajatusmallissa ”samannapaiset” eli molemmat ovat joko plus- tai miinusmerkkisiä. Tästä seuraa se, että ne hylkivät toisiaan planeetan pyrkiessä työntämään renkaat pois läheisyydestään.
Koska Saturnus on kuitenkin jättiläisplaneetta, on sen vetovoima melkoinen. Samannapaisen sähköjännitteen poistovoima ja planeetan vetovoima kumoavat toisiaan. Näin renkaat asettuvat em. voimien ”tasapainopisteeseen” Saturnuksen ympärille.
Jo Viking-luotaimen kuvista aikoinaan nähtiin, että renkaat koostuvat lukuisista sisäkkäisistä renkaista. Ainekoostumus sisäkkäisten renkaiden välillä vaihtelee. Se näkyy renkaiden sävyeroina.
Myös lämpötilassa on mitattu vaihtelua. Tästä voi päätellä, että renkaat eivät ole koostumukseltaan ”tasalaatuisia” vaan laatu vaihtelee. Sillä on ilmeinen vaikutus niiden massaan ja staattiseen sähkövaraukseen.
Staattiselta jännitteeltään suuri ja/tai kevyt aine siirtyy rengasjärjestelmän ulkolaidalle, vastaavasti jännitteeltään pienempi ja/tai massaltaan raskaampi aine siirtyy Saturnuksen sisemmiksi renkaiksi.
Näin renkaiden eri aineet jakautuvat painonsa ja sähköisyytensä mukaan niille ominaisille paikoille Saturnuksen rengasjärjestelmässä.
Näin voitaisiin selittää myös muiden kaasuplaneettojen renkaiden olemassaolo ja rakenne. Myös se, miksi renkaita ei ole kiinteillä planeetoilla, saisi selityksensä.
Cassini-Huygens -projekti on tuonut Saturnuksen vahvasti uutisotsikoihin. Korkealaatuiset ja yksityiskohtaiset kuvat planeetan myrskyisistä pilvivyöhykkeistä ja renkaista on saanut mielikuvituksenkin liikkeelle.
Saturnuksen erottaa muista aurinkokunnan planeetoista sen ympärillä oleva rengasjärjestelmä. Monenlaisia teorioita ja spekulaatioita olen siitä lukenut ja kuullut, mutta en yhtään sellaista, joka olisi tuntunut järkevältä.
Itse olen päätynyt seuraavanlaiseen teoriaan, mihin toivon kommentteja muilta asiasta kiinnostuneilta.
Voisiko kyse olla yksinkertaisesti staattisen sähkön ja vetovoiman aiheuttamasta vuorovaikutuksesta?
Saturnus on kaasuplaneetta. Pinnalla näkyvät pilvet kertovat kaasukehän voimakkaista pyörteisistä liikkeistä, joista voisi päätellä, että Saturnukselle on kehittynyt voimakas staattinen sähkövaraus. Renkaissa tapahtuu myös liikettä ja näin nekin olisivat sähköisesti varautuneita.
Renkaiden ja itse Saturnuksen sähkövaraukset ovat ajatusmallissa ”samannapaiset” eli molemmat ovat joko plus- tai miinusmerkkisiä. Tästä seuraa se, että ne hylkivät toisiaan planeetan pyrkiessä työntämään renkaat pois läheisyydestään.
Koska Saturnus on kuitenkin jättiläisplaneetta, on sen vetovoima melkoinen. Samannapaisen sähköjännitteen poistovoima ja planeetan vetovoima kumoavat toisiaan. Näin renkaat asettuvat em. voimien ”tasapainopisteeseen” Saturnuksen ympärille.
Jo Viking-luotaimen kuvista aikoinaan nähtiin, että renkaat koostuvat lukuisista sisäkkäisistä renkaista. Ainekoostumus sisäkkäisten renkaiden välillä vaihtelee. Se näkyy renkaiden sävyeroina.
Myös lämpötilassa on mitattu vaihtelua. Tästä voi päätellä, että renkaat eivät ole koostumukseltaan ”tasalaatuisia” vaan laatu vaihtelee. Sillä on ilmeinen vaikutus niiden massaan ja staattiseen sähkövaraukseen.
Staattiselta jännitteeltään suuri ja/tai kevyt aine siirtyy rengasjärjestelmän ulkolaidalle, vastaavasti jännitteeltään pienempi ja/tai massaltaan raskaampi aine siirtyy Saturnuksen sisemmiksi renkaiksi.
Näin renkaiden eri aineet jakautuvat painonsa ja sähköisyytensä mukaan niille ominaisille paikoille Saturnuksen rengasjärjestelmässä.
Näin voitaisiin selittää myös muiden kaasuplaneettojen renkaiden olemassaolo ja rakenne. Myös se, miksi renkaita ei ole kiinteillä planeetoilla, saisi selityksensä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vai onko kaasuplaneetoilla ympärillään sitä kuumaa ja tiheää kaikkeutta niin paljon, että se pitää renkaat loitolla ja onko renkaiden puolivälissä sitä haaleaa ja vähiten tiheää kaikkeutta ja sen jälkeen koko ajan kylmempää ja tiheämpää kaikkeutta.
Entäpä hakeutuvatko myös planeetat tähtien ympärille sille alueelle, jolle planeetan oman kolmiulotteisen montun ulkoreuna sen ohjaa?
:) ;) :)
niin, että jeesuksen pään ympärillä olikin sitä kuumaa ja tiheää kaikkeutta niin paljon, että se piti sädekehän loitolla ja onko sädekehän puolivälissä sitä haaleaa ja vähiten tiheää kaikkeutta ja sen jälkeen koko ajan kylmempää ja tiheämpää kaikkeutta.
Entäpä onko Jukterin pääkoppa se universumin paikka, jossa on kaikkein vähiten harvaa kaikkeutta?