pyöreä maa , paljonko kaartaa kilometrillä?

näenkaarevuudenmukaan

Ei ihan täysin pyöreä ole maa mutta esim tasinen lentokenttä niin miten korkealla on 1km päässä "viivoittimen " pää jos toinen pää on maassa kiinni ja se "irtopää " on tietysti suora ja maa kaartuu alta pois siis se välimatka lentokenttä -viivoitin 1km matkan päässä? Se tasinen lento kenttä kaartuu maan mukana . En kehtaa kokeilla its eesim laserilla kun joku matemaatikko sen kuitenkin osaa laskea sekunnissa.

65

11081

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joku.laski
      • Käytin äsken turhan paljon aikaa ja laskin, että joa kiitorata sijaitsee päiväntasaajalla, piiri 40 075 km ja säde 6 371 km niin vastaus on 78,305mm eli juurikin tuo n. 8 cm


    • Helsinki-Vantaan pääkiitotien pituus on 3, 5 km. Kaartuma kasvaa matkan toisessa potenssissa eli on tässä 12,25*8 cm eli noin metri.

      • Anonyymi

        Savoriinen sano että maa on litteä!


    • ksdnv923
      • Tuohan merkitsisi, että maapallon sivu olisi tasainen. Mutta ei, se on kaartuva eli "paimuma" kasvaa nopeammin kuin matka..


      • Se kaava koskee toista asiaa, ja voi kiinnostaa lähinnä lentokentän rakennusinsinööriä.


      • Kaava: 6 371 km - (cos( (x km) / (40075 km / 360) ) * 6371 km)

        6371 km säde
        40075 km piiri
        x:n tilalle etäisyys
        Ja vastaus tulee kilometreinä.


      • Anonyymi

        "Tuolla joku laski 4:lle kilometrille noin 31 senttiä, joten kilometrin matkalla lienee suunnilleen 1/4 siitä eli sen 8 cm. "

        Väärin meni (vanha viesti, mutta kommentoin). Putoama on, kuten laskettu, karkeasti 8 cm/km.
        Putoamaa 4 km matkalla voidaa likimääräisesti arvioida paloittain.
        - ensimmäisellä kilomertilla 8 cm.
        - toisella kilometrillä pudotus 1 km pisteen tangenttiin on 16 cm ja kaareutuvuus 1-2 km välillä liss vielä 8 cm, yhteensä 24 cm.
        - kolmannella kilometrillä vastaavasti alkupisteen ja 1km tangentin ero on 24 cm ja 1 km ja 2 km pisteiden tangemttien ero on 16 cm, lisäksi kaareutuvuus välillä kahdesta kolmeen km on 8 cm. Yhteensö sii 40 cm.
        - neljän kilometrin matkalla vastaavasti 4*8 + 3*8 + 2*8 + 8 = 80 cm.
        Tarkkaanottaen tämä antaa aavistuksen liian korkean arvon, koska nuo yhteenlaskettavat eivät ole täysin yhdensuuntaisia.
        Siispå esim. 3,5 km mittaisella kiitoradalla kaareutuminen on vajaat 60 cm, mikäli kiitorata olisi rakennettu tasan vaakatasoon kaikkialta. Näin ei tietenkään käytännössä ole.


    • insinöörismies

      80mm kilometriä kohti on tämän maapallon kaarevuus, kuten jo mainittiin.
      Esimerkiksi suurten siltojen rakentamisessa tämä kaarevuus huomioidaan.
      Samoin supertankkereiden KÖLIT tehdään n. 30 mm kuperaksi keskeltä vähentämään veden vastusta .

      • "Kilometriä kohti"... Niinhän se kyllä on, kun jokaista kilometriä katsotaan erikseen. Mutta lyhyemmistä ja pitemmistä jaksoista se ei sano mitään.


      • Anonyymi

        Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

        Niin, apukoulun tarkkailuluokalla sitä ei varmaan mainitakaan, mutta jos esim. insinööriksi kouluttaudut, niin kyllä todellakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

        Juuri niin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei koskaan maininnut koulussa että maan kaarevuus pitää ottaa huomioon mitään raketaessa. maa on litteä ja paikallaan.

        No mitäpä oot rakentanu? Talon ehkä. Mitäs sinne alle tulee? Joo, soraa ym. Ja mitäs sille tehdään? Hyvä, se tasotetaan ja kyllä mitataan, että se on suora 👍
        Muutenki sillä matkaa tuo kaarevuus on melko vähäistä, esim. 20m omakotitalo kaarevuus olisi suorassa maastossa 1,6mm 😅 siihen ku lyöt sorat päälle, niin saapi unohtaa.

        Siltojen rakennusta tuskin sielä yläasteella tarkemmin opeteltiin... 🥴


    • VoiKauhiaa

      Ajatellaan kiitorata ja siihen laskeutuva liikennekone.
      Maa voi liikkua alta pois 1400 km/h ja kone laskeutuukin aivan jonnekin muualle.

      • Ei laskeudu, ole huoletta.


      • kdhjhasjdf

        Kyllä kone voi laskeutua mihin tahansa. Katselin flightradarilla laskeutuvaa liikennekonetta ja huomasin, että metsään menee. Akkiä kone nostikin korkeutta ja teki uuden kierroksen ja laskeutui sitten ihan oikein kentälle.
        Koneessa oli tuttu, joka oli tulossa koneella ja saavuttuaan hän kertoi, että ensimmäisellä yrityksellä kone oli todella vähällä laskeutua metsään. puidenlatvat näkyi hyvin läheltä ennen kuin kone nousi uuteen yritykseen.


      • Anonyymi

        Kyllä, kuten mekin kaatuilemme koko ajan kävellessämme kun se pyörii niin lujaa 😅
        Tutkippa termi asemaenergia 👍 ehkä se avaa vähä.
        Vähä kuten autossa, tunnet kiihdytyksen, tunnet jarrutuksen, mutta tasaisella nopeudella kroppasi matkustaa auton kanssa samaa vauhtia, etkä tunne mitään 🥳 eikö ollu simppeli esimerkki?


    • masapolis

      Tässä noi flygarit lentävät aivan suoraan, ei niillä mitään kaarta ole lennoissaan.
      Hävittäjätkin saattavat lentää pitkin merenpintaa äänen nopeudella eivätkä taatusti tee korjausliikkeita alaspäin.
      https://www.youtube.com/watch?v=LhU-OsjgLqI

      • Mikään ei pidä lentokonetta ilman muuta jatkuvasti tarkalleen samalla lentokorkeudella. Kyllä niitä täytyy ohjata jatkuvasti. Joko lentäjä tai autopilotti tarkkailee korkeutta jatkuvasti ja tosiaan korjailee suuntaa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Eihän autokaan edes suoralla pysy tiellä, jos ohjausta ei jatkuvasti hienosäädä. Ihminen tai ymmärtääkseni edes kone ei näet pysty täysin tarkkaan ohjaukseen, vaan kulkuväline heilahtelee hieman edestakaisin oikean suunnan molemmin puolin.

        Lentokonetta ohjattaessa joudutaan tuon ohjausliikeiden karkeuden aiheuttaman hienosäädön lisäksi jatkuvasti ohjaamaan hiukkasen alaspäin, jotta se seuraisi maan kaartumista alaspäin. Sitä ei tosin ole välttämätöntä tehdä aivan jatkuvasti, koska ilmassa on aina sen verran tilaa. Mutta aina silloin kun korkeusmittari osoittaa koneen nouseen, sitä täytyy ohjata hieman alaspäin. Mutta yhtä hyvin kone on voinut ohjauksen epätarkkuuden vuoksi laskeakin, sillä maan kaartuminen on esimerkiksi kilometrin matkalla vain kahdeksan senttiä, mikä käytännössä hukkuu muuhun pystysuunnan korjaustarpeeseen.


      • pihkailija

        Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
        Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.


      • pihkailija
        pihkailija kirjoitti:

        Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
        Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.

        Tuossahan tuota pintaliitoa olikin:
        https://www.youtube.com/watch?v=unILqRkZGKQ


      • pähkäilijä kirjoitti:

        Mikään ei pidä lentokonetta ilman muuta jatkuvasti tarkalleen samalla lentokorkeudella. Kyllä niitä täytyy ohjata jatkuvasti. Joko lentäjä tai autopilotti tarkkailee korkeutta jatkuvasti ja tosiaan korjailee suuntaa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Eihän autokaan edes suoralla pysy tiellä, jos ohjausta ei jatkuvasti hienosäädä. Ihminen tai ymmärtääkseni edes kone ei näet pysty täysin tarkkaan ohjaukseen, vaan kulkuväline heilahtelee hieman edestakaisin oikean suunnan molemmin puolin.

        Lentokonetta ohjattaessa joudutaan tuon ohjausliikeiden karkeuden aiheuttaman hienosäädön lisäksi jatkuvasti ohjaamaan hiukkasen alaspäin, jotta se seuraisi maan kaartumista alaspäin. Sitä ei tosin ole välttämätöntä tehdä aivan jatkuvasti, koska ilmassa on aina sen verran tilaa. Mutta aina silloin kun korkeusmittari osoittaa koneen nouseen, sitä täytyy ohjata hieman alaspäin. Mutta yhtä hyvin kone on voinut ohjauksen epätarkkuuden vuoksi laskeakin, sillä maan kaartuminen on esimerkiksi kilometrin matkalla vain kahdeksan senttiä, mikä käytännössä hukkuu muuhun pystysuunnan korjaustarpeeseen.

        Tuo 8 cm kilometrillä vastaa n. 1/200 kulma-astetta. Sen verran siis poikkeaa lentokoneiden pystykorjausliikkeiden keskiarvo siis aina nollasta ja nimenomaan alaspäin.
        Mutta tässä jäa arveluttamaan ilmanpaineen vaikutus. Kun lentokone nousee, sen kantokyky heikkenee eli kone ei nousekaan aivan suuntaa vastaavasti, ja samalla nopeus hidastuu, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Alaspäin mennessä tapahtuu päinvastoin. Tämä mutkistaa asiaa. Tämä mutkistanee asiaa. Enpä rupea sitä pohtimaan.


      • pihkailija kirjoitti:

        Höpöjä. Äänen nopeudella lentävää hävittäjää ei voida ohjata niin tarkasti että se pysyy parin metrin korkeudella veden pinnasta koko ajan. Pähkäile välillä aivoillasi.
        Löytyy noista videoitakin. Etsin paremmalla ajalla.

        Mikä tai kuka sitä siis pitäisi niin tarkasti veden pinnan tuntumassa?


      • pähkäilijä kirjoitti:

        Mikä tai kuka sitä siis pitäisi niin tarkasti veden pinnan tuntumassa?

        Autopilotti kyllä tutkan avulla.


      • Anonyymi

        Eikä keinohorisontti(artificial horizon) jota lentäjät käyttää lentämiseen kyllä huomioi mitään kaarevuutta, ja lisäksi tuo keinohorisontti on viivasuora.


    • kornikovet
      • "For every mile, it's 8 inches squared of curve."

        Eli 1,6 km:llä 20 cm. Vastaa meidän laskelmiamme. Sillä 1,6:n neliö on 2,56 ja 2,56*8 cm = 20,5 cm. Likimääräiset alkuarvot huomioiden sama luku.


    • KovinKiinnostaa
      • Asiallisin kommentti moiselle epäasiallisuudelle olisi: "Elä hyvä mies höpäjä...", sama englanniksi sopivassa murreasussa videonhöpisijälle.


    • kaksi_vaihtoehtoa

      vastauksia voi olla periaatteessa kaksi
      a)mitataanko etäisyys 1km viivotimen päähän kohtisuoraan (mielestäni se oikea tapa )vai b)mitataanko etäisyys 1 km viivottimen päähän maapallon keskipisteen suunnasta. Ero on käytännössä pieni.

      • JohnMiles

      • Minä laskisin sen niin, että kuinka korkea esineen pitää olla kaarevuuden takana, jotta se juuri katoaa näkyvistä. Tällä tavalla ajateltuna se pudotus kasvaa likimääräisesti:

        ~7,8cm *n^2 = pudotus sentteinä, missä n on etäisyys kilometreinä


    • Vinkulihummeli
      • Hyödyllisiksi idiooteiksi sanotaan mm. valetietojen hyväuskoisia levittäjiä. Tässäkin tapauksessa viesti sisältää pelkkää vääristelyä ja vainoharhaisuutta.


    • zzz.zzz

      Aikuisten oikeasti Maa on taso, joten kaarevuuskeskustelu on silkkaa höpinää.

    • Valtaojaton

      Tuo Vinkulihummelin linkittämän videon pitäisi saada ihmiset ajattelemaan.
      Ei mene enää kauaa kun typerä Pallomaateoria kumotaan ja siihen uskovat joutuvat naurunalaisiksi.

      Siinä on toki myös laskelmia Maan "kaarevuudesta". ajassa 20.20:
      https://www.youtube.com/watch?v=kt8dX0_A20Q

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Paa kamera maahan ja ota kuva kilometrin päästä tikkuaskista 👍 ei näjy ei 🤷‍♂️ 8cm/km ✌️


      • Anonyymi

        Miksi sä sinne torniin nouset jos haluat kaarevuutta kuvata? 😅 Eihän kaarevuus kumoa edes tuota lintutornin korkeutta tuossa sun höpinässä. Tottahan ne kohteet sillon näkyy.
        Meeppä kuvaamaan uudestaan sama kohta. Aseta kamera 10cm vedenpinnasta ja valitse alle 6m korkea kohde rapakon toiselta rannalta. Sitte räppäse muutama otos ja vertaa näihin sun järisyttäviin todistekuviin 👍
        Postaa ne kuvat sitte rinnakkain tänne 💪 päästään yhessä tarkastelemaan teoriaa lähemmin....

        Vähän epäilen että et halua niitä kuvia ottaa, koska pelkäät lopputulosta. Muista, että jos leikit tieteilijää, et voi pelätä tulosta, eikä sinun tuli valveellisesti myöskään pyrkiä haluamaasi lopoutulokseen, kuten nyt teit. Se ei ole objektiivista 😔
        Ei mulla muuta, kuullaan sitte uudestaan ku saadaan kattella kuvia yhessä 🥳


    • Kun Suezin kanavaa kaivettiin joutuivat insinööri koville.

      Minne siirtää yli 300:n metrin maamassat kanavan keskikohdalla....?

      • Anonyymi

        Niillä oli todellinen ongelma kun ne yrittivät keksiä minkälainen määrä on 300 metriä maata.


      • Anonyymi

        Great Bitter Lake se se on tämä vedenjakaja .

        Siellä oli järvi jonka kautta kanava voitiin rakentaa , ilman sulkuja , vittu !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Great Bitter Lake se se on tämä vedenjakaja .

        Siellä oli järvi jonka kautta kanava voitiin rakentaa , ilman sulkuja , vittu !

        Jos järveä ei olisi olut niin sitten olisi tarvittu ainakin 300 m sulkuja.


    • Juuri se, ettei maa kaarru lainkaan varsinkaan alaspäin on yksi parhaista todisteista litteästä maasta.

      • Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!


      • Anonyymi
        Delfine kirjoitti:

        Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!

        Hei delfine.

        Miksi tuulet elämääsi ja aikaasi harhoihin?


      • Anonyymi
        Delfine kirjoitti:

        Ajatelkaa teoreettisessa pallomaassa me liikkuisimme pallon pinnalla alaspäin lähdimme mihin suuntaan tahansa. Edes polttomoottoria ei tarvittaisi!

        Muista huomioida muut fysiikan lait 😅
        8cm/km ei hirmunen mäki ole... Eikä kai tietkään aina ihan suoria, onneksi 🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei delfine.

        Miksi tuulet elämääsi ja aikaasi harhoihin?

        Koska hänellä ei ole avaruudellista hahmotuskykyä, yleistietoa tai älyä. Siksi hän ei ymmärrä mikä lättämaateorioissa on vikana.


    • Anonyymi

      Lentokone lentää 2 metrin korkeudessa ilman pilotin säätöjä. Maan vetovoima pitää siitä huolen.

      • Anonyymi

        Ei se olle tää vaan se edeltävä kippari. Se johtuu vaan siitä. Toivotavasti ei tuu tuli vuori jono vastaan


    • Anonyymi

      Aurinko on pallo, kuu on pallo, planeetat on palloja, mutta maa on varmasti lätty?

      • Anonyymi

        Kyllä näin on


    • Anonyymi

      6371 *(1/cos(1/6371) - 1) = 0,00007848... eli 7,85 cm kun käytetään arvoa R = 6471 km.

      • Anonyymi

        Lisäys: tämä on siis viivottimen "näkymättömän " osan pituus.


      • Anonyymi

        Huomioitko maantieteellisen paikan ja onko viivotin itä-länsi- vai pohjois-etelä-suunnnassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäys: tämä on siis viivottimen "näkymättömän " osan pituus.

        Lisätään nyt vielä:
        Olkoon viivottimen pituus l .Näkymättömän osan pituus z = 7,85 cm.Katsojan horisontin yläpuolella on siis viivotinta pituudelta l -z. Mutta tämä näkyy kulmassa ja sen katsojan horisonttia vasten kohtisuoraan olevan osan pituus on (l-z) cos(u) missä u = 1/6371.
        Jos esim. l = 30 cm niin viivottimen yläkärki on katsojan nhorisontista korkeudella
        (30 - 7,85) * cos(1/6371) = 22,15 cm. Kulma u on niin pieni että tulos on käytännössä sama kuin viivottimrn pituudesta näkyviin jäävän osan pituus.


    • Anonyymi

      Kannattaisi tehdä lentokentät viivotinsuoriksi, keskelle sitten viemärikaivo. Vesi valuisi sinne itsestään, eikä tarvisi tehdä mitään erityisiä kaatoja edes.

      • Anonyymi

        Eipä toimi tuo litteässä Maassa. Vesi jää seisomaan vaakasuoralle pinnalle.


      • Anonyymi

        "Kannattaisi tehdä lentokentät viivotinsuoriksi, keskelle sitten viemärikaivo."

        Pöljä puhuu lämpimikseen. 8 cm / km ei toimi. Vesi virtaisi niin hitaasti, että kentän kuivuminen veisi pari vuorokautta. Hitaassa vedensiirrossa kaltevuuden tulee olla 100-200 cm / km. Tällöin saadaan muutaman senttimetrin virtaama sekuntia kohden.


    • Anonyymi

      Maa on litteä, eli ei se kaarra

      • Anonyymi

        Sittee, että nokkas on littee ja soat sen viijellä pennillä pittee.


      • Anonyymi

        Helppo testi: Mitä jos menee tehokkaan laservalon kanssa talvella järven jäälle ja laittaa lasevalon 10 cm korkeuteen ja kaveri menee moottorikelkalla 5 kilometrin päähän metrin korkuisen levyn kanssa. Näkyykö kohti tuleva laservalo tuossa kaverin levyssä? Jos näkyy, niin maa ei kaareudu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helppo testi: Mitä jos menee tehokkaan laservalon kanssa talvella järven jäälle ja laittaa lasevalon 10 cm korkeuteen ja kaveri menee moottorikelkalla 5 kilometrin päähän metrin korkuisen levyn kanssa. Näkyykö kohti tuleva laservalo tuossa kaverin levyssä? Jos näkyy, niin maa ei kaareudu.

        Ei tartte edes olla tehokas laser. Riittää että on voimakas valonlähde lähellä järven jäätä ja sitä sitten katsoo kiikarilla eri korkeuksilta. Valoa vilkuttamalla tai peittämällä saa sen tunnistettua kun on puhelinyhteys.

        Millä korkeudella valo alkaa näkyä kertoo sen kuinka paljon pinta kaareutuu.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      47
      5196
    2. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      326
      1918
    3. Nainen, se auttaisi jo paljon minua

      tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin
      Ikävä
      113
      1848
    4. Anja ja Janne

      Eli nämä kosulan manipellet sai raploojan tubetuksen loppumaan,sitten selitellään uusimmalla videolla ettei heillä ollut
      Tuusniemi
      70
      1517
    5. Tässä epämiellyttävä totuus

      Sinä olet henkisesti sairas ja se on epämiellyttävä totuus jota välttelet ja jota et halua kuulla sanottavan. Sinä elät
      Ikävä
      68
      1467
    6. Elämäni rakkaus

      Miten hirveästi haluaisin olla lähelläsi, halata sinua ja kuiskata monta kertaa, että rakastan sinua. Hyvää yötä! Mieh
      Ikävä
      33
      1221
    7. Miksi olet niin ehdoton mies?

      Yksi virhe ja heti pihalle?
      Ikävä
      81
      1214
    8. Entä jos sinäkin?

      Ehkä sinäkin ajattelet minua?
      Ikävä
      36
      1056
    9. On vaikea uskoa

      Että hän olisi niin syvästi rakastunut
      Ikävä
      42
      1035
    10. Mikä sinussa on parasta

      Olet sellainen ihana kokonaisuus, että en löydä huonoa juttua. Mutta siis parasta. Tarmokkuus, pitkäjänteisyys, kädet, ä
      Ikävä
      21
      984
    Aihe