Lämpötilaa mitataan joko kelvineissä tai celsiuksissa
ja muunnos yhtälö on (pienet kirjaimet kelvin lämpötilalle ja iso celsiuksille)
t=273K T (K/C)
esim. 30C on 273K 30C*(K/C)=273K 30K=300K
Nyt lämpötila ero dt on lämpötila lopussa miinus lämpötila alussa
esim. Lämpötila alussa 300K (27C) ja lopussa 305K (32C)
Nyt lämpötila ero on 305K-300K=5K ja toisaalta se on 32C-27C=5C
Lämpötilaero on siis 5K tai 5C eli 5K=5C, ei tässä ole järkeä!
Miten lämpötila muutokset pitäisi merkitä jotta se olisi matemaattisesti järkevä.
ja muunnos yhtälö on (pienet kirjaimet kelvin lämpötilalle ja iso celsiuksille)
t=273K T (K/C)
esim. 30C on 273K 30C*(K/C)=273K 30K=300K
Nyt lämpötila ero dt on lämpötila lopussa miinus lämpötila alussa
esim. Lämpötila alussa 300K (27C) ja lopussa 305K (32C)
Nyt lämpötila ero on 305K-300K=5K ja toisaalta se on 32C-27C=5C
Lämpötilaero on siis 5K tai 5C eli 5K=5C, ei tässä ole järkeä!
Miten lämpötila muutokset pitäisi merkitä jotta se olisi matemaattisesti järkevä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onhan siinä järkeä.
t1 = T1 273
t2= T2 273
dt = T2-T1 = dT
Ensinnäkin 273 30 = 303 eikä 300 kuten kirjoitit.
Toiseksi: Kelvin- ja Celsius-asteet ovat"samanpituisia" eli yhden asteeen lämpötilaero on yhtä suuri molemmilla asteikoilla. Kelvin-asteet vaan aletaan laskea Celsius-asteesta - 273. Eli Celsius-asteikon 0-piste on piste 273 Kelvin-asteikolla.
Ohman
Toisin sanon dt=5K=5C
Onko sinusta 5 kelviniä todellakin 5 celsiusta.
5:n celsiusasteen muutos on yhtä suuri kuin 5:n kelvinin muutos.
x1 astetta Kelviniä =x1 - 273 astetta Celsiusta = y1 astetta Celsiusta.
x2 astetta Kelviniä = x2 - 273 astetta Celsiusta = y2 astetta Celsiusta.
x2 - x1 = 273 y2 - (273 y1) = y2 - y1.
Tässä on kyse samasta asiasata kuin jos lukusuoralla muutat 0-pisteen paikkaa mutta pidät x-akselin pituusasteikon vakiona.Kahden pisteen välinen etäisyys tällä lukusuoralla säilyy vaikka koordinaatit muuttuvat sillä ne muuttuvat vakiomäärällä.
Esim. Fahrenheit-asteikolla muutetaan sekä nollapisteen paikkaa että mittayksikköä, Celsius-väliä (0,100) vastaa Fahrenheit-väki (32, 212).
Ohman
Ja+järki+Kelvin+asteikossa+on+se+että+termodynamiikka+ei+välitä+asteikkojen+nimistä+tai+asteväleistä,+vaan+muutokset+tapahtuvat+absoluuttisen+lämpötilan+suhteessa.
Siis+jos+lämpötila+nousee+5+.+>+10+asteeseen++Celsiusta,+muutos+on+100+%+tai+kaksinkertainen,+mutta+Kelvineinä+se+on+5/278+eli+vain+1,8+%,+tässä+on+se+järki+ja+syy+absoluuttisen+asteikon+käyttöön+ja+kuten+toteat,++asteväli+on+vain+sopimusjuttu.+(vrt++Fahrenheit,+Rømer...).