Mitä ihmettä, eikö raketti toimikaan tyhjiössä?

Pölynimurillako hän koettaa saada aikaan tyhjiön? Ei taida tulla juuri alipainettakaan, sillä sivuilta virtaa ilmaa tasoittamaan painetta. Avutonta tutkimusta.

Polttoaineena hydratsiinia ja 1,1-dimetyylihydratsiinia suhteessa 50/50 sekä hapettimena typpitetraoksidia

Ei siis natseilla ollutkaan V2-rakettia. Hölynpölyä koko juttu että natseista olisi ollut mihinkään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V2-ohjus

Yksi syy. Liikemäärän säilyminen, joka on fysiikan peruslaki.
Tyhjiössä raketin työntövoimaa tarvitaan esimerkiksi avaruudessa liikkuvien satelliittien ja muiden keinotekoisten kohteiden ratakorjauksiin.

Ennätystyhmä kysymys tuli taas; "ja miksi sitä ylipäänsä siellä tarvittaisiin" DDD Kysyjälle ei ole vielä selvinnyt mihin rakettimoottoria tarvittaisiin avaruudessa.

mihinkäs energia katoaa jos tyhjiössä polttaa palokaasuja....minhinkä perustat väittämäsi..kyllähän se niin on että tyhjiössä nimenomaan voi kiihdyttää..esim apollo ohjelmass akiihdytettin ensin raketti kiertorata nopeuteen jonka jälkeen kiertoradalla kiihytettiin tli(translunar injektio) riittävään nopeuteen että voitiin päästä pois maankierto radalta

Raketti kiihtyy tyhjiössä paremmin kuin ilmakehässä, kun ei ole itse raketilla ilmanvastusta voitettavana ja ennenkaikkea siksi, ettei myöskään raketista taakse sinkoavilla palokaasuilla ole estettä ilmasta.

Palokaasujen lähtönopeus tyhjiössä kasvaa, jolloin saadaan lisää tehoa kiihdytykseen, kun ei tarvitse kiihdytellä raketin liikkeeseen osallistumatonta ilmamassaa pois tieltä.

Entäs muiden, kuten venäläisten, eurooppalaisten (ESA), kiinalaisten, intialaisten ym. raketit?

Avaruuden tyhjiössä se ilmaton tölkki ei rusentuisi.

Turhaan herrat tuollaisia pohtivat.
Mihinkään avaruuteen emme koskaan pääse.

Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.

Sputnikko kirjoitti:

Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.

Lue lisää

Ei leijuisi pingispallo ilmoineen eikä ilman ilmaakaan tyhjiössä maanpinnan tuntumassa.

Sputnikko kirjoitti:

Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.

Lue lisää

Sputnikko on ihan ulkona, pingispallo ei leiju tyhjiössä eikä mikään muukaan. Avaruus ei ole painoton tila. Painotonta tilaa ei ole missään vaan gravitaatio vaikuttaa kaikkialla. Maan kiertoradalla ollaan painottomassa tilassa siksi koska pyöritään kovalla nopeudella ympäri Maapalloa, ja jos vauhtia lasketaan niin päädytään Maahan. Samalla tavalla lentokoneessa ollaan hetki painottomassa tilassa kun lennetään puoliympyrän muotoinen lentorata, yläkaari. Vuoristoradan kyydissäkin vielä paljon vähemmän aikaa kestävän painottomuuden voi hetken kokea kovassa vauhdiss mäennyppylän päällä.

Kukaan pienoismalliharrastaja ei ole koskaan yrittänytkään rakentaa kuualuksen pienoismallia ja sitä vielä lennättää.
Tietävät että ei se lennä.
16 ohjausmoottoria kytkimillä !!!

" Kun yhtä moottoria hieman töräytti niin jo lähti härveli pyörimään. Toisella kun koitti jotain korjailla niin vituksi meni taas.
Yhtä helvetin pyörimistä ja ja ihme kumma oli että ehjänä pääsivät Kuun pinnalle laskeutumaaan."

Oletko koskaan kuullut massan hitaudesta. Luuletko etteivät insinöörit osaa laskea, kuinka korjausmoottorit toimivat, vaikka sinä et itse osaakaan. Et ymmärrä fysiikasta hevon paskaa, joten voisit pitää mölyt mahassas.

Ohjausmoottoreita ohjattiin joystckeillä, eikä niillä "vitun kytkimillä". Sehän on sulle vuosien saatossa kerrottu kymmeniä kertoja, centti

Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo

TuunattuPahviaski kirjoitti:

Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo

Lue lisää

Juu, ei ollut kahtakymmentä joystickiä. Vinkkinä: mieti, kuinka monta kättä on ihmisellä. Pinnistele.

TuunattuPahviaski kirjoitti:

Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo

Lue lisää

Siihen aikaan kyettiin kiinteälläkin logiikalla tekemään helposti tarvittava ohjausjärjestelmä joysticilta moottoreille. En tiedä, miten asia toteutettiin, mutta tekniikka ei ollut este.
Te salkkarit ette ole ikinä kyenneet esittämään ainuttakaan uskottavaa fysikaalista tai teknistä estettä, miksi Kuussa ei olisi jo tuolloin voitu käydä. Kuusalaliittoteriat purevat joko nuoriin peruskouluaan käyviin hölmöihin tai vanhempiin koulupudokkaisiin, joiden fysiikan tietämys on jäänyt vanhan kansakoulun tasolle.

samanauha kirjoitti:

Juu, ei ollut kahtakymmentä joystickiä. Vinkkinä: mieti, kuinka monta kättä on ihmisellä. Pinnistele.

Kyseisetä tekniikasta.
Pystyyn nouseva Harrier hävittäjä oli vanhempi kuin Apollo laskeutujat. Se oli raskaampi ja toimi Maan painovoimassa ja ilmakehän tuulten häiritsemänä ja oli sen tähden selvästi vaativampi ohjata.

Wiki: "Yhdeksän vuoden kehitystyö ja monikansallinen yhteistyö testaamisessa tuotti tulosta 31. elokuuta 1966, kun ensimmäinen esisarjan Hawker Siddeley Harrier pystysuoraan nouseva taistelukentän tukihävittäjä suoritti ensilentonsa Dunsfoldissa. Esisarjan muodosti kuusi konetta XV276-XV281, jotka kaikki suorittivat ensilentonsa 1966-1967"

Montako joysticiä luulet Harrierissa olleen? Prototyypin ensilennot tehtiin kuitenkin jo -50 luvulla.

Tynnyrissäkö kasvoit, vai oletko alle kaksikymppinen märkäkorva?

Olipahan taas aivopieru.
Oletko nähnyt pienoismallienrakentajien Harrier kopioita?

Kiitoksia klusterille linkeistä jotka toki olivat minulle tuttuja.
Sain jälleen päiväni alkamaan riemuisasti kun niitä naureskelin.

puhPuhSanooOhjausraketti kirjoitti:

Kiitoksia klusterille linkeistä jotka toki olivat minulle tuttuja.
Sain jälleen päiväni alkamaan riemuisasti kun niitä naureskelin.

Muistit kai hekottelultasi ottaa lääkkeesi. Ei ne siellä purkissa auta.

Tuosta ISS:tä tuli mieleen kun ihmettelin miten ne saavat astoronautin naaman turvoksiin ja tukan sojottamaan.Sitten hokasin jekun eli filmikamera onkin ylösalaisin ja nautti riippuu jaloistaan sidottuna kattoon. Tarpeeksi kauan riiputtuaan naama pullistuu aivan kuin kovassa krapulassa ja tukka sojottaa?

Jos sateliitit on kyseen alaisia niin mistä saat interneting taloosi?

Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

Lue lisää

Onko avaruudessa tyhjö? Jos on niin missä korkeudessa loppuu ilmamolekyylien esiintyminen? Onko 100 km sopiva arvo?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

Lue lisää

Kiva trolli, joka on harvinaisen hyvin mietitty syysloman pitkästyneisyyden täyttämiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

Lue lisää

Heh.... raketti toimii ihan hyvin avaruuden tyhjiössä. Se ei tarvitse mitään "tiivistymistä". Raketin toiminta ei tarvitse mitään ilmakehää "vastavoimakseen" vaan se toimii kuten esitin aiemmin Newtonin liikelakien mukaisesti.

Millään "painottomuudella" ei ole mitään tekemistä asian kanssa. :D

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

Lue lisää

Ihan tiedoksi vain, että kaasuhiukkasellakin on massa. Kun raketti polkaisee sellaisen taaksepäin, raketti liikkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan tiedoksi vain, että kaasuhiukkasellakin on massa. Kun raketti polkaisee sellaisen taaksepäin, raketti liikkuu.

Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.

Lue lisää

Ja kääntyessä se kaasuhiukkanen ei saa osua mihinkään siellä raketin sisällä. Koska sehän vaikuttaisi heti raketin liikkeisiin.

Toisaalta - ei se kaasuhiukkanen voi raketin pohjaakaan vasten potkaista, koska tyhjiön suuntaan sen energia vapautuu. Miksi se potkaisisi raketin pohjaa ? Tai miksi raketin pohja potkaisisi kaasuhiukkasta vasten ? Kaasuräjähdys tai kaasuseoksen polttaminen ei tyhjiössä potkaise mitään, koska tyhjiössä ei synny paineaaltoa joka itseasiassa antaa vasta kaasuräjähdykselle sen voiman. Itse kaasuräjähdys ei siis potkaise mitään - räjähdyksen aiheuttama paineaalto on se joka ilmakehässä ns. potkaisee. Mutta tyhjiössä ei tapahdu näin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.

Lue lisää

Reaktio, eli vastavoima suuntautuu vastakkaiseen suuntaan, joten totta kai ohjausraketin suuttimen suunnalla on merkitystä.

Ilmakehä toki vastuksellaan hidastaa laskeutumisalusta, mutta raketti tosiaan toimii paremmin tyhjiössä. Senkin takia alusta hidastetaan aluksi raketeilla, kunnes ilmakehä alkaa hidastamaan alusta ensin jarrukilvillä ja lopuksi laskuvarjoilla.

Sukkula taas on käytännössä yhtä jarrukilpeä ja jarrutuslämmön heijastinta, kunnes laskeutumisen loppuosa hoidetaan aerodynaamisesti jarruttamalla ja liitämällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kääntyessä se kaasuhiukkanen ei saa osua mihinkään siellä raketin sisällä. Koska sehän vaikuttaisi heti raketin liikkeisiin.

Toisaalta - ei se kaasuhiukkanen voi raketin pohjaakaan vasten potkaista, koska tyhjiön suuntaan sen energia vapautuu. Miksi se potkaisisi raketin pohjaa ? Tai miksi raketin pohja potkaisisi kaasuhiukkasta vasten ? Kaasuräjähdys tai kaasuseoksen polttaminen ei tyhjiössä potkaise mitään, koska tyhjiössä ei synny paineaaltoa joka itseasiassa antaa vasta kaasuräjähdykselle sen voiman. Itse kaasuräjähdys ei siis potkaise mitään - räjähdyksen aiheuttama paineaalto on se joka ilmakehässä ns. potkaisee. Mutta tyhjiössä ei tapahdu näin.

Lue lisää

Tämä on hyvä esimerkki keommentista, jossa ei ole sisäistetty, mitä tarkoittaa Newtonin 1. liikelaki = jatkavuuden laki.

Mitään paineaaltoa ei tarvita, vaan liike-energian saanut pakokaasu liikuttaa avaruusalusta, koska se liike-energia vaatii vastavoiman aina. Se on ihmeellistä arkijärjelle, mutta niin maailmankaikkeus on "varustettu". Potkua tulee!

"Eihän avaruus voisi laajentua, jos se olisi täydellinen tyhjiö. Miten tyhjiö voisi laajentua?"

Miksei muka voisi? Yksi suhtiksen ratkaisuista on de Sitter avaruus, jossa ei ole massaa ja joka laajenee eksponentiaalisesti. Myös alun inflatorinen laajeneminen tapahtui tyhjiössä.