Jos lapsi suhtautuu kyynisen skeptisesti koulunkäyntiin, liikuntaan ja vanhempien käskyyn siivota oma huone, tuleeko lapsesta isona huppu skeptikko vai ääriskeptinen pullamössö? Pitäisikö omam lapsen käytöseen suhtautua kyynisen skeptisesti vai patistaa käymään koulusss ja siivoamaan huoneensa?
Jos lapsi on kyynisen skeptimistinen?
SkepSkep
1173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kumpikaan ei auta, ei kyynisyys eikä patistaminen.
Ainoa millä voitte saada hyviä vaikutuksia, on näyttää esimerkkiä intohimosta: esim. löytää liikunnasta oma laji, sellainen jossa sana "liikunta" unohtuu...! Tai ottaa yksi oppiaine ja perehtyä siihen yhdessä, löytää siitä jotain kiehtovaa ja käytännöllistä "extraa". Mutta ilman syytöksiä ellei toinen kiinnostu; ethän sinäkään jaksaisi kuunnella moittimisia liikunnanohjaajalta, jos uusi harrastus ei kiinnostaisikaan?
Huoneen siivoamisessa... Voitte kokeilla jotain luontevaa kannustinta, mutta ellei se auta, niin ihan vain käskeminen - ei patistaminen, ei paheksunta, ei raivominen, vaan yksinkertaisesti huolehtiminen siitä että jokin järjestys säilyy, jos epäjärjestyksestä on selvää haittaa. Mutta jos hän kokee ettei kelpaa vaikka siivoaisi huoneensa (koska ei kuitenkaan voi mielyttää kaikessa), niin se tietysti heikentää motivaatiota. Muistakaa näyttää, että rakastatte häntä myös ilman ehtoja.
Jos kaikki ovat kyynisiä skeptikkoja, niin siitä ei yleensä mitään mahtavaa synny! Kuten ei siitäkään, että lapsi vain miellyttäisi muodon vuoksi.