Moi NASA, Hubblen peiliä ei hieottu väärin.

Tätä Kannattaa ehkä todellakin miettiä ja tutkia ajatellen James Webb teleskoppia.

Peilin sisällä sisäistä liikettä / energiaa / työntävää voimaa jokaiseen erilliseen atomin ytimeen kohdistuu enemmän pitkittäissuunnassa kuin poikittaissuunnassa.

Eli jokainen peilin atomin ydin kierrättää kaikkien peilin atomien ytimien kanssa työntävää voimaa ja kun peilin ympärillä ei ole kaasua, se venyy eli littenee muutaman mikrometrin avaruudessa.

Jos tämä voidaan todentaa, se on todiste niille valon "pimeille" aalloille joita laajenevat atomien ytimet mallini mukaan keskenään kierrättävät.

Suattaa säästyä isot rahat Jamesin Webbin teleskoopin kanssa. 😉

Rakkautta
1039
☺
34372
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

Minä sitä sitten harmittelen kun eivät raaskineet teipata siihen Huppleen yhtään halpaa pokkaria joka olisi ottanut edes yhden kuvan Maapallosta, niitä kun ei ole yhtään kappaletta vielä nähty. Mutta kun ei niin ei.

Äänestä

Kuperkeikkaa pukkaa.

1Äänestä

Roger! NASA kuittaa. Viimeistelyhionta tehdään OSP:n mukaan ja huomioidaan myös H. Partasen lämpimistä kalakukoista ja kuperkeikoista työntyvät ziljoonat laajentuvat tihentymät. Muuten, saman kantoraketin kyydissä pääsis ne osp-kourutkin avaruuten. Onko sulla ne valmiina, jotta pakkaisimme ne samaan kyytiin James Webb'in kanssa.

Rakkautta
1039
☺

1Äänestä
  • Muuten, tällä viikolla sain uudet lääkkeet! Tunteeko kukaan Truxal-valmistetta.
    http://www.terve.fi/laakeopas/71571-truxal Toivottavasti OSP selkeytyy uusien tabujen myötä?!

    Rakkautta
    1039
    ☺

    1Äänestä

  • Onko se joku ulostuslääke?

    Äänestä

Moi Jukka, paskanna pipoosi ja painu vittuun täältä.

Rakkautta
76768787
☺

1Äänestä

Mikä mahtaa olla tarkka kaavasi miten valo toittuu. millä kaavalla peili pitää hioa?

1Äänestä
  • Homotrolli kollimaattori taas linkittää wikipediaa...on seniin pölvästi-.

    Äänestä

  • Mikä kohta tekstistä kannattaa lukea?

    Äänestä

  • Linkki johtaa suoraan siihen Origin of the problem= ongelman alkuperä

    1Äänestä

Hubblea ei lähetetty yläilmoihin siksi että se ottaisi kuvia Maasta.
Itse asiassa se ei ole lähettänyt mitään kuvia mistään koska Hubble on kusetus.
Kaikki sen lähettämät näkymät ovat taiteilijoiden maalaamia. Hienoja toki ovat.

Äänestä
  • Eikö tuo vitsi ole jo aika väljähtänyt?

    Jopa trollin on aika aina välillä uudistaa repertuaariaan.

    2Äänestä

  • Oih, hassua..homo-kollimaattorilla taas trollipsykoosi päällä peräkammarissa. Menehän nyt runkulle taas.

    Äänestä

"Peilin sisällä sisäistä liikettä / energiaa / työntävää voimaa jokaiseen erilliseen atomin ytimeen kohdistuu enemmän pitkittäissuunnassa kuin poikittaissuunnassa.

Eli jokainen peilin atomin ydin kierrättää kaikkien peilin atomien ytimien kanssa työntävää voimaa ja kun peilin ympärillä ei ole kaasua, se venyy eli littenee muutaman mikrometrin avaruudessa."

Mikä on pitkittäissuunta atomilla? Entäs poikittaissuunta?

Tiedätkö paljonko on mikrometri. Montako atomia sopii mikrometriin?
Termi. Venyy eli littenee :DDDDDDDDDDD

On se OSp ihmeellinen. Jos oikein ymmärrän peilistä tulee hieman laajempi mutta samaan aikaan se menee ohemmksi, litistyy siis.
Ei voi ihminen ymmärtää OSP ihmeellisyyksiä kun vaikuttaa juurikin tuolla tavalla. Esim lämpölaajeneminen tapahtuisi kaikkiin suuntiin, ei ole pitkittäissuuntaa.
Mutta että atomillakin on pituus ja poikittaissuunta?

Josko tekisi kuution jossa yhdellä sivulla on kovera peilin muoto. Pitkittäissuunta?
Tai peili joka on ohutta foliota. Pitkittäissuunta?

2Äänestä
  • "Mikä on pitkittäissuunta atomilla? Entäs poikittaissuunta?"

    Peilin itsensä halkaisija ja paksuus.

    Laajenevat ytimet laajenevat yhtä nopeasti, mutta peilin pitkittäissuunnassa ytimien välimatkat kasvavat avaruudessa pidemmiksi kuin poikittaisuunnassa.

    Jos katsot asiaa yksittäisen atomin ytimen näkökulmasta, siitä on "näköyhteys" pitkittäisuunnassa paljon useampiin atomien ytimiin kuln poikittaissuunnassa ja jokaisesta atomin ytimestä siis työntyy sitä kohti työntävää voimaa.

    Mitä lähempänä peilin reunaa atomin ydin, sitä enemmän työntävää voimaa peilin keskustan suunnasta joka venyttää peiliä ja ne se littenee.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Äänestä

Eikö teistä kukaan osaa käyttää omia aivoja ajattelemiseen? Kaikki pitää vääntää rautalangasta.

Äänestä
  • Ei voi ymmärtää OSPtä siksi pitää kysellä.
    Jos laitat terästä uuniin se laajenee. kuten itsekkin olet sanonut. Nyt on näköjään muuttunut OSP että esineet littenee siis suhde muuttuu.

    Ei esine laajetessaan littene. Sen koko muuttuu mutta kaikki muuttuu suhteessa.
    OSP mukaan nyt pitkät esineet pitenee enemmän. Kuinka.. ja miksi tätä ei havaita.
    Ei ole lämpölaajenemiskaavassa kerrointa pituuden lisälle?

    No paljonko enemmän. joku arvo osp laajenemis arvolle olisi kiva tietää vai tuleeko vain hatusta että hieman enemmän.

    OSP on huhaata kuten ajatuksesi pitkittäisestä laajenemis lisästä kertookin
    Eipä vaan ole sitä havaittu.

    1Äänestä

Avaruudessa kappaleen oman sisäisen liikkeen / energian / työntävän voiman vaikutus korostuu.

Sen ympärillä ei ole kaasun molekyylejä.

Yksinkertaista ja loogista.

Rakkautta
1039
☺

Äänestä
  • Korostuu miten? Ei sulla olis mitään kaavoja heittää esille?

    Olet todellakin loogisesti yksinkertainen.

    Rakkautta
    76768787
    ☺

    1Äänestä

  • Täällä nämä tähtihöhlät heittelevät lukemiaan typeryyksiä totuuksina mitä eivät pysty millään tavoin todistamaan tai edes perustelemaan.
    Kuinka voisivatkaan?

    Äänestä

Kyllä tästä joku kaavatkin tekköö helposti jos haluaa.

Jos paksuus on 11 x X, korkeus 1000 x X

Niin, ajatellaan ydintä joka sijaitsee alhaalta peilin puolikkaan paksuuden verran ylös päin keskellä.

Sen etu, taka ja alapuolella on ytimiä "kerroksittain" about 5 x X verran ja niistä työntävää voimaa sitä kohti.

Yläpuolella "kerroksia" on 995 x X verran ja kaikista noista ytimistä työntävää voimaa sitä kohti.

Sama joka puolella peilin reunojen tuntumassa.

Venyykö peili avaruudessa jossa peilin vieressä ei ole molekyylejä?

Venyy ja samalla litistyy eli ei ole enää niin kupera.

Rakkautta
1039
☺

Äänestä
  • Onko sulla viirannut jo pitempääkin?Tuolla logiikalla on ennenaikainen sairaseläke taattu!

    1Äänestä

  • Ei tuo kaavasi toimi OSP maailmassasi. Toihan on ihan kuin on tunnettu aine jonka lämpölaajenemiskerroin tunnetaan suuruudella x luvut on pituuksia.
    Suhde säilyy ihan samana olkoompa millainen kappale hyvänsä.
    Noin OSP kumosi itsensä ihan itsestään Jukan toimesta. Kiitos ja kumarrus :D

    Tästä aineen laajentavasta vaikutuksesta osp maailmassa voisi päätellä että mitä enemmän materiaa sen suurempi laajeneminen. Aurinko ei kuitenkaan kasva suhteessa maapalloon.
    Taas noita OSP maailmojen kummallisuuksia, OSP.ssa kaikki tekee ihan mitä huvittaa riippumatta siitä mitä ne teki aikaisemmin vastaavassa tilanteessa .

    uskottavuus pakkasella aikoja sitten

    1Äänestä

  • airfoiljokaeikirj kirjoitti:

    Ei tuo kaavasi toimi OSP maailmassasi. Toihan on ihan kuin on tunnettu aine jonka lämpölaajenemiskerroin tunnetaan suuruudella x luvut on pituuksia.
    Suhde säilyy ihan samana olkoompa millainen kappale hyvänsä.
    Noin OSP kumosi itsensä ihan itsestään Jukan toimesta. Kiitos ja kumarrus :D

    Tästä aineen laajentavasta vaikutuksesta osp maailmassa voisi päätellä että mitä enemmän materiaa sen suurempi laajeneminen. Aurinko ei kuitenkaan kasva suhteessa maapalloon.
    Taas noita OSP maailmojen kummallisuuksia, OSP.ssa kaikki tekee ihan mitä huvittaa riippumatta siitä mitä ne teki aikaisemmin vastaavassa tilanteessa .

    uskottavuus pakkasella aikoja sitten

    Heh heh. Eihän se peilikään ole muuttunut kuin silloin kun se vietiin avaruuteen. Muutos suhteessa muihin laajeneviin kappaleisiin maan pinnalla tapahtui ja sen jälkeen peili on jatkanut laajenemistaan litteämpänä.

    Tuodaan peili takaisin alas, niin huomataan ettei mitään hiontavirhettä ole.

    Muutos siis tapahtuu kun laajeneva esine LIIKKUU avaruudessa erilaisiin olosuhteisiin.

    Tuo muutos on niin pieni, että se huomattiin vain sen takia että peilillä kerätään kaukaisesta kohteesta peräisin olevia valonsäteitä samaan polttopisteeseen.

    Kappale voi venyä.

    Valokin voi venyä.

    Mutta avaruus itse ei voi muuttua millään tavalla.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Äänestä

  • NäinhänSeOn kirjoitti:

    Heh heh. Eihän se peilikään ole muuttunut kuin silloin kun se vietiin avaruuteen. Muutos suhteessa muihin laajeneviin kappaleisiin maan pinnalla tapahtui ja sen jälkeen peili on jatkanut laajenemistaan litteämpänä.

    Tuodaan peili takaisin alas, niin huomataan ettei mitään hiontavirhettä ole.

    Muutos siis tapahtuu kun laajeneva esine LIIKKUU avaruudessa erilaisiin olosuhteisiin.

    Tuo muutos on niin pieni, että se huomattiin vain sen takia että peilillä kerätään kaukaisesta kohteesta peräisin olevia valonsäteitä samaan polttopisteeseen.

    Kappale voi venyä.

    Valokin voi venyä.

    Mutta avaruus itse ei voi muuttua millään tavalla.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Ei Hubble ole ainoa peiliteleskooppi, joka on ammuttu avaruuteen. Herschel infrapunateleskoopissa oli Suomessa hiottu halkaisijaltaan 3,5 m:n peili, joka toimi moitteettomasti. Ja voit olla aivan satavarma, ettei Tapio Korhosen johtamassa Opteon yhtiössä huomioitu OSP korjauksia.

    1Äänestä

  • Mitähän näillä muilla peileillä tehdään. Mitkä niiden tehtäviin kuuluvat?

    Ei ainakaan samat kuin Hubblella.

    Hubblen seuraajaksi on suunniteltu James Webb teleskooppia ja se ei ole vielä avaruudessa.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Äänestä

  • NäinhänSeOn kirjoitti:

    Heh heh. Eihän se peilikään ole muuttunut kuin silloin kun se vietiin avaruuteen. Muutos suhteessa muihin laajeneviin kappaleisiin maan pinnalla tapahtui ja sen jälkeen peili on jatkanut laajenemistaan litteämpänä.

    Tuodaan peili takaisin alas, niin huomataan ettei mitään hiontavirhettä ole.

    Muutos siis tapahtuu kun laajeneva esine LIIKKUU avaruudessa erilaisiin olosuhteisiin.

    Tuo muutos on niin pieni, että se huomattiin vain sen takia että peilillä kerätään kaukaisesta kohteesta peräisin olevia valonsäteitä samaan polttopisteeseen.

    Kappale voi venyä.

    Valokin voi venyä.

    Mutta avaruus itse ei voi muuttua millään tavalla.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Et tainnut lukea Kollimaattorin linkkiä Jossa kerrottiin se virheen alkuperä.
    Ei se virhe ilmene vain avaruudessa. ja Agnoskepon mainitsema peili toimii virheettä, ja on sinne teleskooppeja ammuttu muitakin.. Hublessa oli vain panokset jo eri luokkaa ja harmi että ryssivät peilin pinnan kuperuudessa. Vaikka muuten peilin pinta onkin tosi laadukas vaikkakin väärän muotoinen. Ei paljoa mutta siksi että huomaa.

    1Äänestä

  • NäinhänSeOn kirjoitti:

    Mitähän näillä muilla peileillä tehdään. Mitkä niiden tehtäviin kuuluvat?

    Ei ainakaan samat kuin Hubblella.

    Hubblen seuraajaksi on suunniteltu James Webb teleskooppia ja se ei ole vielä avaruudessa.

    Rakkautta
    1039
    ☺

    Esimerkiksi kaikissa Maata näkyvän valon alueella kuvaavissa sateliiteissa on linssit tai peilit. Vaikka niilä ei pyritä samaan valovoimaan kuin Hubblessa tai Herschelissä, niin esimerkiksi vakoilusatellitteissa tuo ongelma olisi tullut kuvan laadussa esiin viimeistään jo -60 luvulla.

    1Äänestä

Valo itse voi venyä eli yleisesti punasiirtyä koska erillisten hiukkasten liike suhteessa toisiinsa avaruudessa.

Avaruus itse ei voi muuttua.

Peili voi venyä ja litistyä koska peilin erillisten atomien ytimien liike suhteessa toisiinsa avaruudessa.

Rakkautta
1039
☺

Äänestä
  • Joo, se peili tuli alieneille meikkipeiliksi. Avaruuden kurttunaamoilla ei ole niin noponuukaa, vaikka peili olisikin vähän likinäköinen. Kaunistaa vaan tuo pieni sameus.

    Äänestä

Ei ole mitään Hubblen peiliä koska ei ole itse Hubbleakaaan.
Rakkaudella.

Äänestä

Onks se peili hiottu likinäköiseksi ja siksi Hubble ei voi lähettää meille kuvia Maasta?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


NäinköSeOli kirjoitti:

Tätä Kannattaa ehkä todellakin miettiä ja tutkia ajatellen James Webb teleskoppia.

Peilin sisällä sisäistä liikettä / energiaa / työntävää voimaa jokaiseen erilliseen atomin ytimeen kohdistuu enemmän pitkittäissuunnassa kuin poikittaissuunnassa.

Eli jokainen peilin atomin ydin kierrättää kaikkien peilin atomien ytimien kanssa työntävää voimaa ja kun peilin ympärillä ei ole kaasua, se venyy eli littenee muutaman mikrometrin avaruudessa.

Jos tämä voidaan todentaa, se on todiste niille valon "pimeille" aalloille joita laajenevat atomien ytimet mallini mukaan keskenään kierrättävät.

Suattaa säästyä isot rahat Jamesin Webbin teleskoopin kanssa. 😉

Rakkautta
1039
☺

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu