Hei,
Parempaa, turvallisempaa, halvempaa ja laillisempaa alkoholia saa alkosta, mutta en malta olla kokeilematta, millaista tislettä saan aikaiseksi perintöpannulla.
Osaako joku kertoa enemmän metanolista? Sehän höyrystyy alhaisemmassa lämpötilassa, kuin etanoli joten erottamisen luulisi onnistuvan tarkalla lämpötilansäädöllä.
Syntyykö metanolia aina käymisprosessissa ja onko sen määrä vakio? Voinko siis arvioida metanolin määrän kiljussa jotenkin ja voinko joillain toimilla vähentää sen muodostumista?
Muita vinkkejä elossa ja näkökykyisenä säilymiseen?
Parempaa, turvallisempaa, halvempaa ja laillisempaa alkoholia saa alkosta, mutta en malta olla kokeilematta, millaista tislettä saan aikaiseksi perintöpannulla.
Osaako joku kertoa enemmän metanolista? Sehän höyrystyy alhaisemmassa lämpötilassa, kuin etanoli joten erottamisen luulisi onnistuvan tarkalla lämpötilansäädöllä.
Syntyykö metanolia aina käymisprosessissa ja onko sen määrä vakio? Voinko siis arvioida metanolin määrän kiljussa jotenkin ja voinko joillain toimilla vähentää sen muodostumista?
Muita vinkkejä elossa ja näkökykyisenä säilymiseen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vastaan omaan kysymykseeni sen perusteella, mitä olen saanut selville
Soittelin ammattikoulun kemian opettajalle ja ihmeekseni hän oli vielä virkeä vanhus, joka kerrassaan innostui kysymyksestä.
Hän muisteli metanolin liittyvän pektiiniin, eli mitä vähemmän pektiiniä sisältäviä ainesosia rankissa on, sitä vähemmän metanolia muodostuu. Ainakaan sitrushedelmiä ei kiljuun saisi lisätä ja kun tarkoitus on tislata vahvaa alkoholia, niin miksi lisätä mitään hedelmää, tai marjaa makua tuomaan.
Alkutisleen hän kehoitti varmuuden vuoksi poistamaan ja vielä lopuksi sekoittamaan kaiken pontikan, ennen pullottamista, että mahdollista metanolia on joka erässä yhtä vähän.
Eli siis kotiviinin lipittäjä imuroi itseensä enemmän metanolia, kuin pontikan juoja, joka on poistanut metanolia tislausprosessissa.
Eihän vähäinen metanolin saanti, senmääräinen kuin on kotiviinissä, ole pienimmässäkään määrin vahingollista.
Tislattaessa tilanne on toinen, sillä metanoli alemmassa lämpötilassa höyrystyvänä kuin etanoli tulee ensimmäiseen tisle-erään, joka siis on normaalia myrkyllisempi. Myrkyllisyys vältetään sillä, että alussa tullutta tislettä heitetään pois noin puoli kahvikupillista rankin kertapanoksen 10 litran erästä.
Teolllisessa tislauslaitteessa on kolonni, jonka eri päät ovat erilämpöiset. Metanoli hakeutuu kolonnin kylmempään päähän ja siitä ulos putkea pitkin. Etyylialkoholi omassa lämmössään, ja suurimolekyyliset alkoholit omassaan.
Teollisesti tislattu etyylialkoholi on siis puhtaampaa kuin pontikka, mutta eivät pontikan pienet erät myrkyllisiä metyyli- ja isomolekyylisiä alkoholeja mitään haittaa. Tuovat vain pontikan makua. Joka tapauksessa pontikassa on virhealkoholeja vähemmän kuin viinissä, jos muistaa vain heittää alkutisleen pois. Eikä viinikään ole vähääkään haitallista.
Ai niin. Parasta pontikkaa tulee sokerivedestä, jossa on hiukan fosforisuoloja, joita hiiva tarvitsee. Esimerkiksi kalan selkäruoto käymisen ajaksi. Hedelmiä sun muuta haaskaamalla tekee rankin vain kalliimmaksi ja epäpuhtaammaksi.
Kuinka E85 menovedestä saisi sen bensiinin pois?
Ei sitä kotikemialla saakaan.
Ennen pesunesteet myrkytettiin metanolilla ja myrkyttämisen merkiksi lisättiin sinistä väriainetta. Rappioalkoholistit yrittivät saada metanolia pois kaatamalla sinistä spriitä ranskanleivän läpi ja talvella panemalla siihen rautakangen siinä toivossa, että metanoli hyhmäytyisi kylmään rautakankeen, mutta etanoli ei.
Näillä kotikonsteilla tulos oli heikko, mutta vahinkoja ei sattunut viljalti, koska joivat sinistä spriitä matillisia määriä.
Markkinoille tuli sitten Polttoneste, jota ei ollut myrkytetty, mutta tehty pahanmakuiseksi karvasteaineella. Sitä nimitettiin alan piireissä liekkiviinaksi. Liemi oli siis aivan juomakelpoista, jos sielu vain sieti makua. Aluksi rappioalkoholistit suhtautuivat Polttonesteeseen varauksella, mutta sitten totesivat, että "ei kun naamaan vaan". Kun pelko oli hävinnyt, joivat sitä niin paljon, että ensimmäisenä vuotena muistaakseni puolentoista sataa kuoli ihan silkkaan etyylialkoholiin.
Myrkytykseen ei kuitenkaan palattu, vaan ongelmaa hoidettiin lisäämällä liekkiviinaan enemmän karvasteainetta.
Ulkomailla myydään teollisuusalkoholia, jossa erikoisesti mainitaan ettei se ole sopivaa juotavaksi. Sitä ei ole sen enempää karvastettu kuin myrkytettykään, mutta alkuperän takia se on huonolaatuista. Järkytyin sekä Meksikossa että Romaniassa, kun tällaista tuotetta myytiin köyhiksille ihan juotavan alkoholin myyntipisteissä.
Vanhasta romaanista luin (vaan en muista enää nimeä), että keisarivallan aikana Suomessakin yleisesti juotiin korvikealkoholia, koska rahat eivät riittäneet juotavaan laatuun. Tietysti juotiin myös pontikkaa.
Sellainen+vinkki,+minkä+olen+itse+havainnut+aikoinani,+että+tislatessa+pannun+lämpötilan+noustessa+rauhallista+tahtia+alkaa+tippuminen,+joka+alussa+on+suorastaan+lorotusta.+Lämpömittarista+huomaa,+ettei+kyseessä+ole+etanoli,+vaan+metanoli.
Kiitos, kun jaatte kokemustanne.
Metanolihössötyksellä perustellaan kotipolton laittomuutta, joten keskityn siihen ehkä liikaakin.
Kun tiputit toisen kerran, niin laimensitko vedellä, vai annoitko mennä sellaisenaan, mitä ensimmäisellä kerralla oli tullut? En tiedä onko sillä merkitystä mihinkään, mutta tässä on kahta koulukuntaa.
Ykköserän+laimentamiseen+vedellä+kai+on+joku+perustelu,+mutta+en+tiedä+sitä.
Täältä lisää vinkkejä siitä, miten alkoholia voisi turvallisesti tuottaa jos siis suunnitteilla olisi ihan luvanvarainen ja laillinen tuotanto.
http://homedistiller.org/intro/methanol/methanol
Laittomasti ette tietenkään tuota.
Hyvä linkki. Löytyipä sitä kautta myös applejack- resepti, jos normikrapula ei riitä :)
http://theplate.nationalgeographic.com/2015/10/19/applejack-for-when-hard-cider-just-isnt-strong-enough/
Eli voi sen etanolin tiivistää jäädyttämälläkin, mutta silloinpa vasta kaikki epäpuhtaudet jääkin juotavaksi.
Kuparia kannattaa myös välttää kuumalla puolella, koska se hapettaa alkoholinkin mielellään. Esim.https://www.youtube.com/watch?v=jEdK4BQCr_8
Mitenkä sitten hedelmistä tislattujen viinojen kuten grappan, luumu- tai omenaviinan metanolipitoisuudet? Hemmetin pahanmakuisia kaikki kuitenkin ovat.