Vihdoinkin voin kirjoittaa hyviä uutisia! Sain puhittua naiseni kanssa kunnolla. Ja hän lupaa yrittää uudelleen pikkuhiljalleen saada parisuhteemme uomiinsa. Helppoa se ei ole, mutta nyt tiedän, että se on mahdollista, muuta en tarvitsekaan.
Nyt vaan alan elämään. Hoidan tään pirun päästä pikkuhiljalleen ja hurmaan naisen uutena miehenä takaisin. Nyt ei pysäytä mua mikään. :-D
Nyt vaan alan elämään. Hoidan tään pirun päästä pikkuhiljalleen ja hurmaan naisen uutena miehenä takaisin. Nyt ei pysäytä mua mikään. :-D
Vastaukset 47
Vanhimmat
Onnea, toivottavasti kestää tällä kertaa.
Yleensä kuitenkin varmaan todennäköisyydet on uusintayrityksiä vastaan.
No varmaan. Mielellään tekisin poikkeuksen tässä. Kuitenkin tässä ensisijaisesti ajattelen kyllä ihan omaa elämääni, vaikka kyllähän siihen liittyy tuo parisuhdekin vahvasti. Sitäkautta löysin virheen omassa ajattelussa ja se poikii vielä muuhunkin elämään positiivisia muutoksia. :-)
Nää tunnepläjäykset tuo mulle mieleen tän biisin.
https://www.youtube.com/watch?v=x2E7kVYrD2s
Ei siis millään pahalla todellakaan. Hyvä, että jollain on sitä tunteen paloa elämässään, ja myös puhuu/ käsittelee sitä.
Tuo on hyvä biisi, vaikkei linkki toiminut. Siis kyllähän tää välillä tuntuu, että sitä on niin rikkonai en vielä, mutta ehjäks ei tulekaan ikinä, tosin ihan rikkinäistäkään on vaikea korjata, jos ei tiedä mikä vikana. Tähänkin on pitänyt repiä halu jostain.
Oon onnelinen puolestasi. minulle harmitus nyt en voi viettää sun kanssa aikaa kun se vie kokonaan aikasi. 😱
pikkaisen hymyä elämää. Surussa on myös omansa hyvät puolet 😂
No eikä vie. Sitähän se tarkoittaakin, että minusta on monelle iloa. Kyllä täälläkin kirjoittelen sulle ja muille. Elä huoli. :-)
Päin v*ttua se taitaa kumminkin mennä kuten tiedät itsekin. Jos juot tänään, saattaa humalassa tulla hetken tunne, että kaikki on okei pitkään!
No joku pelimies vois sanoa, että sittenhän suunta on oikea! :-D
Veditkö kännit ja menikö jo päin v*ttua? Kyllä mä haluan tsempata sua, mutta en usko suhun yhtään!
No en, vaikka mieli tekis...:-D
Hieno homma! Nyt vaan pidät korkin kiinni ja pidät naisesi ajantasalla mielenliikeistäsi. Uskon, että avoimuus on valttia myös teidän suhteessa. :)
Sinun naisesi kenties on tämänkaltainen, hyvä jos on :)
https://www.youtube.com/watch?v=WqZbCkxKmgw
Korkki pysyy kiinni. Ja kerron aivoituksista jos kysyy. Nyt pitää edetä hänen tahtiaan. Kuitenkin olen häntä ahdistanut. Vaikka en ole tarkoituksella niin tehnyt, niin minun täytyy nyt odottaa hänen tulemista mun luo, niin ajatuksissa kuin fyysisesti. Mutta sen maltan kyllä tehdä, koska hän on jumalainen nainen. :-) Enkä olisi tätä ongelmaa löytänyt, ellei hän olisi niin jumalainen. :-D
Minä toivotan sinulle ja hänelle kaikkea hyvää. Pitäkää toisistanne huolta ja rakastakaa rinta rottingilla. :) <3
Mitä helvettiä täällä oikein tapahtuu?
Mä löin pääni rimaan.
😁
Haha, se rima oli sitten liian matalalla. Tai sinä oot liian pitkä. :)
Ei kun olin aidosti yllättynyt, että marinajargon oli jotenkin "nuivistunutta".
(Reps)
😁
Eiks se ollut positiivinen yllätys kuitenkin? Minusta on kivaa aina, kun ihmiset saa elämänsä reilaan ja surffaa hyvillä fiiliksillä elämässään eteenpäin. Tulee hyvä fiilis itsellekin, vaikka vain vierestä katsois. Mä olen heikkona onnellisiin "loppuihin". :)
Just jotain tollasta. Kun kuuntelee pinnien räpätystä Jopossa kymmenen vuotta, niin voi olla ihan hyvä idis lähteä vähän kävelemään.
😁
No matkaa on vielä onneen, mutta nyt on edes mahdollisuus siihen. En ole uskonut korjausliikkeisiin kovinpaljoa, mutta tässä tää minun ajatushäiriö koskettaa omaa elämääkin, niin ois kun sais kaks kärpästä yhdellä iskulla.
Niin ja kiitos. :-)
Kävely ei oo pahasta, jos sillä saa palat kohdilleen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=JlOv6IzN1pY
Tai sit vauhilla! :-D
https://youtu.be/guGOETyEUgc
Hyvät sanat tossa Tommyn kappaleessa. :)Ihan pakko, lupaan etten enempää linkittele musaa ketjua pilaamaan. Tää on vaan niin hyvä.
https://www.youtube.com/watch?v=t3VxTjeNjZE
Hei Zönggö, neuvosi kaapille oli hyvä! :) Itse olen ollut täältä poissa yli puolitoista kuukautta, joten en tiedä mitä Sinulle ja perheellesi kuuluu? Onko perhe saanut olla terveenä? Tuo pahin flunssa-aika taitaa olla ohi. Kuuluuko suklaamunia pääsiäiseen? Nyt taitaa olla huono aika lasten ulkoleikkeihin, kun on niin märkää?
Moikka, ei olla terveinä ihan kaiken aikaa oltu. Juuri nyt on vielä kierroksessa keuhkoissa kellivä pöppiäinen, yskittää ja nuhattaa ja kuumettakin nostaa. :/
Alkaa olla pienemmillä loppusuoralla, mutta itsellä tuntuu olevan uusintakierroksena jokin pöpö. Kurkku on kipeä ja puistattaa. Kyllä me ulkona on käyty, mutta nyt kuumeisena ei olla jaksettu. Kurakamppeet kyllä löytyy jahka olotila helpottaa. :)
Kyllä ne suklaat ainakin jossain muodossa varmaan pääsiäiseen kuuluvat. Mitäs sinulle kuuluu?
"Kyllä ne suklaat ainakin jossain muodossa varmaan pääsiäiseen kuuluvat. Mitäs sinulle kuuluu?"
No, minä mussutan parhaillaan suklaata. Fazeria. Hyvää kuuluu, vaikka vähän väsyttää. Odotan yhdeltä lukiolaistytöltä yhteydenottoa, jota ei ole kuulunut. Ehkä hänellä nyt olevat ylioppilaskirjoitukset vaikuttavat siihen, että hän ei ole ottanut sähköpostilla yhteyttä. Olisi pitänyt ottaa hänen puhelinnumeronsa, kun hän tarjosi sitä sähköpostiosoitteensa kanssa. Minä annoin vain jostain syystä omani. Jos kaikki menisi hyvin niin olisi jonkinlainen suhde tiedossa, sillä molemmat ihastuimme toisiimme marraskuussa 2016. Sen jälkeen seuraavan kerran tapasimme 1.3.2017 eli tasan kaksi viikkoa sitten. Tyttö lähestyi minua ja olisi antanut puhelinnumeronsa, mutta jostain syystä en ottanut sitä vastaaan ja vaihtanut puhelinnumeroita. Olin marraskuussa tosi ihastunut ja sitä olen vielä nytkin! :)
Vähän jännittää se, että mitä meidän välillämme tapahtuu!
Siellä on taitu vielä olla kipeitä, mutta ei pitäisi ainakin vilustumisesta tulla kipeäksi, kun tulee kevät ja ilmat lämpenevät! :) Millä mielin odotat alkavaa kevättä ja tulevaa kesää?
Jatkossa otat numeron talteen, jos sitä tarjotaan. Pääset sitten soittamaan, ettet joudu vaan odottelemaan. Kannattaa molemmin puolin olla ne numerot ja jos ei toisesta kuulu, soitella itse perään. Että ei vaan unohdu...:)
Onko sulla mahdollisuutta nähdä sitä tyttöä missään, missä pääsisit juttusille?
Joku virus tää varmaan on. Tarttuu tuolta ihmisten ilmoilta helposti. Koko perheen ottanut käsittelyyn oireineen. Alka kurkkukivulla, viluttamisella ja aivastelulla. Kohta onkin sitten kunnon yskä, oikein semmonen haukkuva ja syvä. Nuhaa tulee kohta perästä ja kuumetta tulee kelle tulee, mulla ei ole. Mutta olo on kuuma ja kylmä vuorotellen ja pienikin ponnistelu tekee ihan naatiksi.
Töitähän minä olen vailla ja olenkin jokusen markkinointi muotoisen sähköpostin lähettänyt tietyille tahoille. Avoimia paikkoja ei näytä oikein olevan niihin töihin mihin haen, tai pitäis sitten muuttaa työn perässä. Ja se ei näissä olosuhteissa onnistu mitenkään.
Kai mä kohta olen jossain ruuvinpussituksessa. Vaikka eipä sekään välttämättä maailmanloppu olis. Varmaan paljon rennompaa, kun oman alani työt, joita haen. :)
"Jatkossa otat numeron talteen, jos sitä tarjotaan. Pääset sitten soittamaan, ettet joudu vaan odottelemaan. Kannattaa molemmin puolin olla ne numerot ja jos ei toisesta kuulu, soitella itse perään. Että ei vaan unohdu...:) "
Niin jatkossa otan talteen numeron, sillä ilmeisesti hän joko hukkasi sähköpostiosoitelappuni tai sitten muutti mahdollisesti mielensä. Halusin ostaa ehkä vähän aikaa ja miettiä sitä, mitä seuraavaksi sanoisi, siksi en ottanut puhelinnumeroa, vaikka tarjottiin.
"Onko sulla mahdollisuutta nähdä sitä tyttöä missään, missä pääsisit juttusille?"
Puoleentoista vuoteen olen tapannut hänet viisi kertaa ohi mennen. Asumme samassa kaupunginosassa. Sen takia olemme kulkeneet kolme kertaa samalla linja-autolla. Kaksi kertaa olen törmännyt häneen lähikaupan luona. Todennäköisesti näemme ehkä kesällä. Syksyllä hän saattaa opiskella toisella paikkakunnalla? Sitten saattaa näkemisen suhteen olla todella heikkoa. Teoriassa hän saattaa asua vain kilometrin päässä?
''Joku virus tää varmaan on. Tarttuu tuolta ihmisten ilmoilta helposti. Koko perheen ottanut käsittelyyn oireineen. Alka kurkkukivulla, viluttamisella ja aivastelulla. Kohta onkin sitten kunnon yskä, oikein semmonen haukkuva ja syvä. Nuhaa tulee kohta perästä ja kuumetta tulee kelle tulee, mulla ei ole. Mutta olo on kuuma ja kylmä vuorotellen ja pienikin ponnistelu tekee ihan naatiksi."
Niitä viruksia on liikkeellä. Itsellänikin on ollut muutama tosi räkätauti tänä vuonna. Onneksi ovat menneet melko nopeasti huippunsa osalta ohi! :)
"Töitähän minä olen vailla ja olenkin jokusen markkinointi muotoisen sähköpostin lähettänyt tietyille tahoille. Avoimia paikkoja ei näytä oikein olevan niihin töihin mihin haen, tai pitäis sitten muuttaa työn perässä. Ja se ei näissä olosuhteissa onnistu mitenkään."
Minkä alan töitä olet hakenut? Onnea hakuprosessiin!
"Kai mä kohta olen jossain ruuvinpussituksessa. Vaikka eipä sekään välttämättä maailmanloppu olis. Varmaan paljon rennompaa, kun oman alani työt, joita haen. :) "
Oma alasi siis taitaa olla pientenlastenhoito, lastentarha? Aamulla televisiossa oli juuri siitä, että lastenhoitajat on alipalkattuja ja monet koulutetut jatkavat jatko-opiskelua esimerkiksi opettajaksi. Alalta on siis vuotoa muualle.
Piristystä päivääsi, joka ulkona näyttää olevan tänään aurinkoinen ja lämmin! :)
Hyvä, ostat sitä aikaa odotellen tovin. Mutta numero taskussa voit sitten kilauttaa, kun et halua ostaa enempää aikaa. Toivotaan, ettei ole hukannut lappusta. Tai että ainakin jossain tulee vielä vastaan ja saatte uuden tilaisuuden päivittää tilannetta. Oli sitten kiinnostunut tai, vaikka tottahan mä toivon että olisi kiinnostunut. :)
Ois taas yksi toivottavasti onnellinen pari enemmän ja pari yksinäistä sydäntä vähemmän murehtimassa yksinäisyyttään. Enemmän duoa ja vähemmän sooloa!
Vaikka voihan olla, ettei kumpikaan teistä varsinaisesti murehdi yksinäisyttään, mutta kuitenkin jos ihastusta on ilmassa, niin oishan se kiva kun se jotain hienoa ja kaunista poikis. Mä olen romantikko joo... taas alkaa olla se aika, kun ihmiset ja linnut tulee koloistaan esiin ja alkaa soidinmenot. mä aina odotan keväällä juuri niitä lintuja livertämässä ja lentämässä toistensa perässä, iha yhtä paljon kun ihmisiä katukuvaan käsikädessä ja kaulaamassa. naamat iloisen näköisinä. <3
Mä nautin siitä näystä ja tuntuu omassakin rintapielessä hyvälle, nähdä onnellisuutta. Mä olen lapsesta saakka ollut vähän semmonen ihanaa, kun joku voi hyvin...kanaemo.
Eiköhän nämä taudit kohta helpota.
Niin, joo lastenhoitoa kyllä. Muutakin kyllä haen vähän laajemmin. Uutta alaakin tekis mieli kokeilla...voisi olla mukavaa tehdä joskus jotain muutakin. Ja teenkin jos saan tilaisuuden.
Mä en aio opiskella enää omaa alaa pidemmälle, mielummin sitten ihan jotain muuta. Jotain vähemmän henkisiä paukkuja vaativaa. Iän myötä minusta on tulossa mukavuudenhaluinen laiska kissa. Joka tekee mielummin hommia, jotka menee ilman jatkuvaa tahtojen taistelua ja alituista itkua ja potkua. :)
Työtä en pelkää, fyysistäkään. Enemmän juuri sitä henkistä kkuormaa pelkään nykyään, tuntuu semmoselta että tiedän kyllä mitä saan mutta en oikein viitsis vastaanottaa. Siis sitä henkistä kuormaa...sen kanssa pärjään, mutta kun helpompaakin vois olla.
Kiitos vaan, ihanan aurinkoista onkin. Mummu kävi muksun kanssa ulkoilemassa, toisen nukkuessa ja mä sain kirjoiteltua työhakemuksia valmiiksi. Joten aika kivasti tää päivä lähti käyntiin flunssista huolimatta. :)
Mukavaa piristävää päivää sullekin!!!
"Vaikka voihan olla, ettei kumpikaan teistä varsinaisesti murehdi yksinäisyttään, mutta kuitenkin jos ihastusta on ilmassa, niin oishan se kiva kun se jotain hienoa ja kaunista poikis. Mä olen romantikko joo... taas alkaa olla se aika, kun ihmiset ja linnut tulee koloistaan esiin ja alkaa soidinmenot. mä aina odotan keväällä juuri niitä lintuja livertämässä ja lentämässä toistensa perässä, iha yhtä paljon kun ihmisiä katukuvaan käsikädessä ja kaulaamassa. naamat iloisen näköisinä. <3 "
Joo haaveena olisi ensiksi treffit kahvilassa. Sen jälkeen toiset treffit hyvän ruuan parissa kiinalaisessa. Ehkä siitä jotain tulee. Ainakin on haaveita siitä, että kesällä voisi kävellä käsikädessä ulkona. Kiitos kommenteista, sillä minäkin olen romantikko. <3 :-)
"Niin, joo lastenhoitoa kyllä. Muutakin kyllä haen vähän laajemmin. Uutta alaakin tekis mieli kokeilla...voisi olla mukavaa tehdä joskus jotain muutakin. Ja teenkin jos saan tilaisuuden."
Meinaatko hakea johonkin oppilaitokseen, sillä ne haut taitavat kohta olla ajankohtaiset seuraavaksi lukuvuodeksi. Elokuussa alkaviin kouluihin pitäisi kait jo nyt hakea. Taidat hakea enemmänkin töitä?
"Mä en aio opiskella enää omaa alaa pidemmälle, mielummin sitten ihan jotain muuta. Jotain vähemmän henkisiä paukkuja vaativaa. Iän myötä minusta on tulossa mukavuudenhaluinen laiska kissa. Joka tekee mielummin hommia, jotka menee ilman jatkuvaa tahtojen taistelua ja alituista itkua ja potkua. :) "
Itselläni alkaa syksyllä sivuaineena teologian opiskelu. Tarkoitus on seuraavana lukuvuonna suorittaa perusopinnot teologiasta ja sitten sitä seuraavana aineopinnot. Jotakin uutta siitä oppii. Jotenkin on nyt innossaan uusista opinnoista. Ainut on vain se, että pitää lähipäivinä alkaa opiskelemaan pohjia noita opintoja varten: lukion uskonnon kurssit pitää lukea ennen opintojen alkamista ja samoin Raamattu läpi. Myöskään pitää kesällä lukea teologian pääsykoekirjat varmuuden vuoksi läpi, että on samalla viivalla kuin teologiaa varsinaisesti aloittavat ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat. Raamatun opiskelu vähän jännittää, sillä siitä on tentti Raamatun tietämyksestä. Ei ole mikään helppo homma kuulemani perusteella, joten töitä teettä se ja moni muu teologian kurssi. Eli tavallaan itse menen ensisyksynä uusiin opintoihin! Itse en voi olla tästä lähtien oikein mukavuudenhaluinen laiska kissa, sillä muuten en saa tehtyä niitä sivuaineopintoja.
"Työtä en pelkää, fyysistäkään. Enemmän juuri sitä henkistä kkuormaa pelkään nykyään, tuntuu semmoselta että tiedän kyllä mitä saan mutta en oikein viitsis vastaanottaa. Siis sitä henkistä kuormaa...sen kanssa pärjään, mutta kun helpompaakin vois olla."
No, minä taidan pelätä vähän työtä, sillä viime kesänä huomasin puutarhatöissä, että fyysisessä työssä kunto on vähän heikko. Joskus ei jaksanut kerralla leikata koko omakotitalon nurmikkoalueita, vaikka ne leikkaa noin tunnissa. Tein monta kertaa puoli tuntia töitä leikaten ruohoa. Sitten tein toisen puoliskon myöhempään. Pitää alkaa juoksemaan lenkillä ja nyt keväällä käymään kuntosalilla, että kesällä ruohonleikkuu ja puutarhatyöt maistuisivat sekä sujuisivat paremmin. Hienoa jos sinä et töitä pelkää! :)
"Kiitos vaan, ihanan aurinkoista onkin. Mummu kävi muksun kanssa ulkoilemassa, toisen nukkuessa ja mä sain kirjoiteltua työhakemuksia valmiiksi. Joten aika kivasti tää päivä lähti käyntiin flunssista huolimatta. :) "
Minä kävin yliopistolla vähän tekemässä ja siellä luin suomi24.fi-sivustoa odottaen mahdollista vastaustasi, mutta kävin netissä aikaisemmin kuin nyt vastasit. Kivaa mummu, mummi tai mummo on apuna. Toivottavasti työhakemuksesi menee läpi ja pääset johonkin kivaa työpaikaan! :)
Jatkossa keskityn hommiin enemmän ja kirjoittelen vähän satunnaisesti. Joskus saatan yliopistolla eksyä netin ääreen päivälläkin jossain välissä, mutta enemmän vastauksia minulta tulee sinulle iltasilla.
Hyvää loppuviikkoa Sinulle, miehellesi, lapsillesi ja myös sille mummulle! :)
Haaveilu on ihan mukavaa. Joskaan se ei elätä, eli kyllä mä haen töitä. Koulutus ei nyt ole päällimäisenä mielessä, mutta esimerkiksi joku oppisopimus voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto.
Jos vaan semmoinen työpaikka ja työ löytyy, joka tämmöistä ajatusta lähtee tukemaan. Ja joka itsellekin tuntuu paikkana hyvälle. :)
Teologi? Tuleeko susta pappi? :)
Henkilökohtaisesti en kyllä jaksaisi raamattua lukea, liian raskasta luettavaa. Mutta kai sulla on mukana kutsumus, mikä osaltaan helpottaa asian läpi viemistä?
Heh, kaikkia ei fyysinen työ kiinnosta, ne käyttää mielummin aivojaan. Mä taas käytän kyllä aivojanikin sen verran mitä kykenen (mihin kapasiteetti riittää), mutta tykkään fyysisestä työstäkin. Oikeastaan enemmän, kun että pitäis istua jossain teorian parissa aivot sauhuten. Mä olen liian täynnä sellaista räjähtävää ja liikkuvaa energiaa, etten pystyisi koko päivää vaan funtsimaan. :)
Mutta hiukan kyllä ihailen niitä jotka kykenee. Ettei tarvi olla elohiirenä liikkeellä.
Onneksi me ihmiset ollaan erilaisia.
Tommoinen puutarhatyö itsessään on jo hyvää hyötyliikuntaa. Siinä kun viihtyy tuntikausia, niin tulee liikuttuakin ihan huomaamattaan. Paitsi jos kykkii tekemässä jossain pienessä pläntissä istutuksia tms. paikoillaan kökkivää. Mulla tahtoo olla niin etten malttais lopettaa, kun alkuun pääsen. Se vie niin mukanaan toi pihapiirin laittaminenkin, että uupuneenakin vielä menee menee vaan. Se imee mukaansa. :)
Mukavaa katsella sitten pihapiiriä, kun se on siistitty ja laitettu silmään somaksi. Kesät on kyllä ihan parasta aikaa, tulee oltua ulkona. Jos mä sinne Espanjaan joskus lopulta pääsen asumaan ja olemaan, niin siellä se ympärivuotinen kelvollisempi sää tekee minusta varmasti Duracellin. :)
Mummu ja pappa on ihania, kun ne tulee kylään tai mennään sinne, lapset tykkää olla heidän kanssaan. Ja mulle se on luxusta, kun sen aikaa voin keskittyä ihan mihin tykkään, kun ovat mummun hoteissa. Yleensä keskittyminen mihinkään katkeilee jatkuvasti ja vie huomion lapsiin. Semmosta pätkivää kaikki tekeminen, kun jo tarvii juosta perään ja ohjailla...auttaa jne. On toki kaiken aikaa enempi niitäkin hetkiä kun osaavat keskenään leikkiä ja ihan nätisti, ilman että tehdään tihutöitä ja tuhoja huushollille. :)
Pienet on ihania, mutta kyllä sekin ihan kivalle tuntuu että nuo kasvaa ja rupee pärjäämään enemmän ominpäinkin. Ja mikä parasta tulee joku järki kaikkeen tekemiseen, ettei kaikki ole vaan tekemistä vailla ymmärrystä. Ei tarvi itsekään kaiken aikaa olla suuna ja päänä jankuttamassa...eeeeei...nääiin...
Rasittavinta lasten kanssa on se, kun joutuu miljoona kertaa toistamaan samoja asioita eikä sittenkään mene vielä perille. xD
Mikään, korostan mikään muu ei ole rasittavaa. Ei edes yöllä heräily niiden takia (kunnes käy töissä), mutta toi että kaikki kielletty on kivaa ja mitään ei voi uskoa helposti. Jankuti jankuti tekee itsellekin olon, että olen ihan mäkättävä noita. Ja mä en tykkää yhtään siitä olotilasta mikä siitä sitten tulee, kun väsyy siihen jankkaamiseen. :(
Mutta joo,vuodatusta loppuun! Mukavaa viikonloppua sullekin. Minäkin pysyttelen viikonlopun pois täältä. Ja kohta taas vallan tykkänään, kun ne pihatyöt....
"Teologi? Tuleeko susta pappi? :)"
Meinaan opiskella vain sivuaineena. Teoriassa saattaisi sanomalehtitoimittaja kokemuksella päästä johonkin kirkon tiedottajan virkaan, jos on teologianopintoja. Jostain syystä kiinnostaa niin alan opiskelemaan. Papin hommaan ei taida usko henkilökohtaisesti riittää.
"Henkilökohtaisesti en kyllä jaksaisi raamattua lukea, liian raskasta luettavaa. Mutta kai sulla on mukana kutsumus, mikä osaltaan helpottaa asian läpi viemistä?"
Minusta tuntuu siltä, että se Raamattu vaatii lähinnä tahtoa lukea, mutta monet muut opinnoissa vaativat enemmän kuin Raamatun tuntemuskurssi. Olen käynyt muutamalla luennolla käynyt katsomassa eli tiedän jotain millaista teolgianopiskelu on.
"Mukavaa katsella sitten pihapiiriä, kun se on siistitty ja laitettu silmään somaksi. Kesät on kyllä ihan parasta aikaa, tulee oltua ulkona. Jos mä sinne Espanjaan joskus lopulta pääsen asumaan ja olemaan, niin siellä se ympärivuotinen kelvollisempi sää tekee minusta varmasti Duracellin. :) "
Siisti puutarha ja kukoistavat kasvit saavat hyvälle tuulelle! :) Mitä meinaatko muuttaa Espanjaan asumaan "eläkkeellä". Puhuimme aiemmin jotain Kanarian saarista, mutta tämä Espanja -juttu on minulle uusi. Haaveiletko siis Espanjan aurinkorantojen talviasunnosta?
"Pienet on ihania, mutta kyllä sekin ihan kivalle tuntuu että nuo kasvaa ja rupee pärjäämään enemmän ominpäinkin. Ja mikä parasta tulee joku järki kaikkeen tekemiseen, ettei kaikki ole vaan tekemistä vailla ymmärrystä. Ei tarvi itsekään kaiken aikaa olla suuna ja päänä jankuttamassa...eeeeei...nääiin... Rasittavinta lasten kanssa on se, kun joutuu miljoona kertaa toistamaan samoja asioita eikä sittenkään mene vielä perille. xD "
No ne kasvavat pian isommiksi. Sitten niistä tulee murkkuja, milloin varmaan kaipaa niitä hetkiä, kun ne olivat pieniä. :)
"Mikään, korostan mikään muu ei ole rasittavaa. Ei edes yöllä heräily niiden takia (kunnes käy töissä), mutta toi että kaikki kielletty on kivaa ja mitään ei voi uskoa helposti. Jankuti jankuti tekee itsellekin olon, että olen ihan mäkättävä noita. Ja mä en tykkää yhtään siitä olotilasta mikä siitä sitten tulee, kun väsyy siihen jankkaamiseen. :( "
Minäkin olin tuossa joulun seutuna sukulaislapsien kanssa. Onneksi ei niitä paljon joutunut kieltämään. Lapset olivat vajaat kaksi ja vähän yli neljä. Pienempi oli poika ja isompi tyttö. Heidän äitinsä taisi monta kertaa kyllä sanoa "ei" joihinkin juttuihin.
Hyvää viikonloppua Sinulle ja alkavaa viikkoa.
"Mitä meinaatko muuttaa Espanjaan asumaan "eläkkeellä". Puhuimme aiemmin jotain Kanarian saarista, mutta tämä Espanja -juttu on minulle uusi. Haaveiletko siis Espanjan aurinkorantojen talviasunnosta?"
- Mielummin jo ennen eläkeikää. Talviasunto olis kiva, mutta ehkä ihan ympärivuotinenkin.
"No ne kasvavat pian isommiksi. Sitten niistä tulee murkkuja, milloin varmaan kaipaa niitä hetkiä, kun ne olivat pieniä. :)"
- Mahdollista. Uudet murheet, uusi ikäkausi. Uskon, että selviän paremmin siinä vaiheessa, kun keskustelemalla ja puhumalla vastavuoroisesti päästään jollekin ymmärryksen taajuudelle. Kuin että minä vaan puhun ja toinen ei ymmärrä mitään tai ei halua ymmärtää...joko tai. Uhmaa, uhmaa ja uhmaa...jalkaa polkien. :)
Selvästikään mun vahvuuksiini ei kuulu alituinen itseni toistaminen. Eikä varsinkaan jos vastapuoli sulkee korvansa...aaarrrghh. x( Mä yritän jatkuvasti tulla tässä asiassa paremmaksi ja kärsivällisemmäksi. On se kuitenkin hemmetin vaikee jobi. Mä vähän kadehdin niitä, joilla on lehmän hermot ja mielettömästi ässiä hihassa ja varapäreitä repussa pahan paikan tullen. Mä olen tässä kohtaa heikko lenkki. Tunnustan.
Onneks tolla isännällä on kohta lomaa ja mä meinaan nukkua päikkärit joka päivä, kun muksukin nukkuu. Taino yritän ainakin. Käydä lenkkeilemässä ihan yksin ja nollata painekattilaani. :D
Mä palailen tännepäin ehkä ensi viikolla jossain kohtaa tai sitten seuraavalla. Joten nähtään, kun satutaan samaan aikaan saitille. :)
Siihen saakka hilirimpsis ja heissulivei! Naati keväästä.
"- Mielummin jo ennen eläkeikää. Talviasunto olis kiva, mutta ehkä ihan ympärivuotinenkin."
No se vaatii rahaa. Kerran oli yhdellä luennolla ruskettunut tyttö. Kysyin häneltä, että onko hän ulkomaalainen. Hän sanoi ruskettuneensa Espanjassa, jossa hänen vanhempansa asuvat eläkepäivinä. Vanhemmat olivat yrittäjiä, jotka olivat juuri lopettaneet yrittäjäuransa ja lähteneet talviksi Espanjaan. Itsekin meinasin lähteä vanhempana Kanariansaariksi talviksi, jos olisi paljon rahaa. Nyt en enää tiedä kiinnostaisiko asua kuukausia jossain Espanjan alueella. Voi sinne mennä viikoiksi talvella, mutta ei oikein tunnu järkevältä omalta kohdaltani muuttaa pysyvästi. Jostain syystä olen alkanut viihtymään Suomessa, vaikka marras-joulu-tammikuun vaihtaisi mielellään johonkin aurinkoisempaan ja lämpimämpään maahan. Mikä saa haluamaan Espanjaan?
""No ne kasvavat pian isommiksi. Sitten niistä tulee murkkuja, milloin varmaan kaipaa niitä hetkiä, kun ne olivat pieniä. :)"" "- Mahdollista. Uudet murheet, uusi ikäkausi. Uskon, että selviän paremmin siinä vaiheessa, kun keskustelemalla ja puhumalla vastavuoroisesti päästään jollekin ymmärryksen taajuudelle. Kuin että minä vaan puhun ja toinen ei ymmärrä mitään tai ei halua ymmärtää...joko tai. Uhmaa, uhmaa ja uhmaa...jalkaa polkien. :) "
Kaikella on aikansa. Jokaisella elämänvaiheella on omat ihanat piirteensä, vaikka vanhuudesta en vielä tiedä. :)
"Selvästikään mun vahvuuksiini ei kuulu alituinen itseni toistaminen. Eikä varsinkaan jos vastapuoli sulkee korvansa...aaarrrghh. x( Mä yritän jatkuvasti tulla tässä asiassa paremmaksi ja kärsivällisemmäksi. On se kuitenkin hemmetin vaikee jobi. Mä vähän kadehdin niitä, joilla on lehmän hermot ja mielettömästi ässiä hihassa ja varapäreitä repussa pahan paikan tullen. Mä olen tässä kohtaa heikko lenkki. Tunnustan. "
Jokaisella meillä on heikkoudet. Itse tunnustin tänään sunnuntaina sen, että henkilökohtainen heikkouteni on tietokoneella pelaaminen. Päätin rajoittaa pelaamista ja tästä lähtien en saa enää pelata puolen yön jälkeen. Ehkä pitää vahvistaa vahvuuksiaan ja minimoida heikkouksiensa vaikutuksen elämäänsä. Kiva, jos pääset nukkumaan päikkäreitä! Uni ja lepo vahvistaa! :) Itselleni ne on viikonloppuisin jääneet vähäiseksi, sillä varsinkin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä olen jatkuvasti pelannut liikaa nukkuen liian vähän! :(
"Mä palailen tännepäin ehkä ensi viikolla jossain kohtaa tai sitten seuraavalla. Joten nähtään, kun satutaan samaan aikaan saitille. :) Siihen saakka hilirimpsis ja heissulivei! Naati keväästä. "
Hyvää palaamista viikolla! Kevät on hiljalleen tulossa. Täällä Joensuussa ei ole kuin muutama aste päivällä plussan puolella, mutta muista sen, että Helsingissä asuessani kevät tuli aikaisemmin maaliskuussa ja huhtikuussa. Etelässä ja lännessä on lämpimäpään kuin asuinpaikkakunnallani Joensuussa.
Hyvää alkavaa viikkoa! :)
Heippa taas, piipahdus vain. :)
Joo se vaatii rahaa, niin kun kaikkialla eläminen. Mutta työikäisenä tietysti työllä saa rahaa ja kustannettua elinkuluja myös Espanjassa. Mä olen kyllä melko joustava työni suhteen. Ensin vain pitää olla se työpaikka. Joten en minä sitä rahaakaan niin ongelmana pidä. Eläkeläisenä on sitten taas eläke, jos vielä silloin on kun itse siihen ikään ehdin.
No mutta raha nyt ei ole se ongelmista kuitenkaan suurin, vaan täällä päässä tietyistä asioista luopuminen. Ja tärkeiden ihmisten mukaan saaminen.
Nyt juuri se ei ajankohtaista kuitenkaan ole, vaikka minä voisin lähteä kyllä koska tahansa. Enemmän se kaikista muista osapuolista kiinni on miksi ei nyt.
Miksi Espanjaan? Paikka tuntuu maalle, jossa voisin viihtyä maantieteellisen sijaintinsa, ilmastonsa ja elämäntyylinsä vuoksi. Myös katukuva on verrattain Suomeen kauniimpi, ehkäpä siksi että puistot ovat iso osa viihtyisyyttä. Merimaisema. Ainakin Costa Del Sol on kohtuu siistiä aluetta ja se lisää viihtyisyyttä, että katukuvaa pidetään siistinä ja huolletaan.
Myös edullisempi ravinto (voisin kasvattaa itsekin) ja ravinnon tuoreus on plussaa, aurinko joka vaikuttaa niin mielialaan kuin fyysiseen hyvinvointiinkin. Mä olen auringonlapsi. En käristele itseäni auringossa (en ota aurinkoa koskaan), mutta rakastan auringonvaloa ja lämpöä. Mulla on kivuttominta olla ja elää, aina lämpiminä kausina. Suomessa semmoisia tasaisen lämpöisiä kausia on vain kesä ja sekin monesti aika häilyvää. Eli mun summauksien mukaan hyvinvointi lisääntyy, jos kivut pysyy poissa suurimman osan vuodesta ja sääolosuhteet suosii niin ulkoilua, liikuntaa ulkona kuin tuoreen ravinnon saantiakin. :)
Eikä vähätellä voi auringonvalon tuomaa energistä ja positiivista mielenalaa. Joka on tärkeistä tärkeimpiä, jotta jaksaa elää elämäänsä siitä nauttien. Kaamos ja pimeys on mun mielialalleni myrkkyä, kylmä taas kropalleni. Olen aina kipeä.
Nämä ne tärkeimmät kriteerit. Tiedän toki, ettei elämä missään ole vain juhlaa ja hauskaa. Joka kolikolla on aina kääntöpuolensakin. Realisti kuitenkin sen suhteen.
Niinhän se on, kaikella on aikansa. Vanhuuskin jos suht terveenä saa elää on aika varmasti hyvää aikaa. Jos kykenee elämään elämäänsä suht täysipainoisesti ja eläke juoksee tilille. Voi vaikka loikoilla juuri auringossa, kukaan ei höykytä minnekään enää siinä vaiheessa. Ja jos, niin voi sanoa olen työni tehnyt tehkää te muut, mä huilaan nyt ja nautin eläkevuosistani. :)
Mä pidän sitä hienona, kun ei ole pakko olla missään oravanpyörissä mukana, saa elää vapaasti niinkun itse lystää tietyt lakivelvoitteet huomioiden. Mutta noin duunarin arki ei ole kaksista. Joku aina vie manit mitkä tienaa tavalla tai toisella ja joka saamarin arkiaamu on pakko mennä töihin kattelemaan muita ihmisiä vaikkei huvittaiskaan. :D
Mjoo, kaikilla on heikkoutensa ja mulla se on tuo, että kaikki riitelyyn viittaava saa mut stressaamaan. Jos pitää vähän kuin väkisin viedä jotain asiaa eteenpäin ja toinen haroo jatkuvasti vastaan. Sitähän uhmakkaat lapset tekee ja sen järki sanoo, että normaaliahan se on. Oma tahto kehittyy...kokeillaan rajoja. Mutta ei se silti siitä kivaa tee. Se on rasittavinta mitä voi olla. Alituinen kädenvääntö. :(
Kun vielä on itsepäinen jääräpää vastassa, niin hommaan tulee heti enemmän moussonia eli tunnetta mukaan puolin ja toisin. :)
Semmoset hiljaiset riitelijät on oma lukunsa...ne ei harmita ketään.
Olet siis pelimiehiä? ;) Ainakin sunnuntaisin.
Nukkua kannattaa aina, kun siihen on tilaisuus. Se on kuin rahaa laittas pankkiin.
Täällä on vielä kylmää, vaikka aurinko paistaakin. Tais itten minä vaan olen vilukissa. Joensuun Elli alkoi soimaan mielessäni! Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa Jojensuuhun! :)
"Miksi Espanjaan? Paikka tuntuu maalle, jossa voisin viihtyä maantieteellisen sijaintinsa, ilmastonsa ja elämäntyylinsä vuoksi. Myös katukuva on verrattain Suomeen kauniimpi, ehkäpä siksi että puistot ovat iso osa viihtyisyyttä. Merimaisema. Ainakin Costa Del Sol on kohtuu siistiä aluetta ja se lisää viihtyisyyttä, että katukuvaa pidetään siistinä ja huolletaan."
Minäkin mielelläni kävelisin talvella Teneriffalla Puerto de la Cruzissa rantabulevardilla. Olisin aina kesä! :)
"Myös edullisempi ravinto (voisin kasvattaa itsekin) ja ravinnon tuoreus on plussaa, aurinko joka vaikuttaa niin mielialaan kuin fyysiseen hyvinvointiinkin. Mä olen auringonlapsi. En käristele itseäni auringossa (en ota aurinkoa koskaan), mutta rakastan auringonvaloa ja lämpöä. Mulla on kivuttominta olla ja elää, aina lämpiminä kausina. Suomessa semmoisia tasaisen lämpöisiä kausia on vain kesä ja sekin monesti aika häilyvää. Eli mun summauksien mukaan hyvinvointi lisääntyy, jos kivut pysyy poissa suurimman osan vuodesta ja sääolosuhteet suosii niin ulkoilua, liikuntaa ulkona kuin tuoreen ravinnon saantiakin. :) "
Itse otin vuosia sitten aurinkoa, mutta kun tuli poltettua itsensä kerran niin ei kiinnostanut auringonotto sen jälkeen. Lisäksi rusketun myös aika huonosti. Kateeksi käy pikkusiskoa, jonka ruskettuneesta valokuvasta tätimme sanoi, että "kukas tuo somali on?". Siskon ihon väri vastasi talvella Suomessa ollutta afrikkalaista ja hän oli tummempi kuin moni somali. Minäkin olen aurinkolapsi! :)
"Eikä vähätellä voi auringonvalon tuomaa energistä ja positiivista mielenalaa. Joka on tärkeistä tärkeimpiä, jotta jaksaa elää elämäänsä siitä nauttien. Kaamos ja pimeys on mun mielialalleni myrkkyä, kylmä taas kropalleni. Olen aina kipeä."
No nyt varmaan on mieliala kohentunut, kun on tullut kevät ja valon määrä lisääntynyt tuntuvasti. Päivä on pitempi kuin yö vihdoinkin! :)
"Olet siis pelimiehiä? ;) Ainakin sunnuntaisin."
No en ole oikein pelimiehiä ainakaan naisten suhteen, mutta oikeastaan tulee nykyään joka päivä pelattua jalkapallomanageripeliä, sillä jostain syystä se on jännää ja viihdyttävää. Sunnuntaina tulee silloin tällöin käytyä luterilaisessa kirkossa. Englanninkielinen nickini nimi "Usko.Toivo.Rakkaus" ei ole vain hämäystä. Sinä et taida olla kovin uskonnollinen?
Hyvää sunnuntaita myös sinne ja alkavaa viikkoa!
Teneriffalla en ole käynyt (taitaa olla tasaisempi lämmin ilmasto kuin mantereella), sekin voisi olla pontiaalinen kohde. Mutta jostain syystä minä koen olevani enemmän mannermainen kuin saarelainen. Tietysti näin pienellä kokemuksella ei voi sanoa varmaksi. Mielipide voi muuttua, jos kokemusta karttuu ja näköala avartuu. :)
Minä en myöskään kauheasti rusketu. Enemmänkin punerrun. Ja en tosiaan ole koskaan tykännyt auringossa makoilusta ja varsinaisesti auringonottamisesta. Ruskettuu minkä ruskettuu ulkona kesällä liikkuessa ja puutarha hommissa. Mutta tavoite ei tosiaan ole ruskettuminen, koskaan. En koe tärkeäksi saada sävyä keskstä pintaan. Ja se on liian tukalaakin maata vain paikallaan paahteessa.
Sisällä voi makoilla sitten, kun tekee mieli makoilla. :)
Toiset on kahvinpapuja helposti, vähänkin aikaa oltuaan auringossa. Mun mies on myös näitä joihin aurinko tarttuu, sävyltään muutenkin tummempi kuin minä kesät talvet.
On selkeästi parempi mieli, kun aurinko alkaa olla läsnä enemmän. Päivät pidempiä ja ulos viitsii mennä, kun näkeekin jotain ja pääsee tekemään muutakin kuin nököttämään kinokseen. Mä tykkään kotimaastani kyllä, mutta koen talvet ja syksyt niin rasittaviksi ajoiksi, kun tunnen olevani niin väsynyt ja alakuloinen pimeillä kausilla. Alkusyksy on hienoa aikaa, mutta mitä lähemmäs rospuuttoa talvea mennään, sitä ankeammaksi menee. Eikä enää huvita lähteä ulos niin usein, mitä muulloin. Se alituinen kipuilukin tietysti tekee siinä ison osansa, miksi mieli apenee.
Harva sitä pelkkää hymyä ja virtaa täynnä on, jos aina jostain päin särkee ja repii. Vaikka kyllä senkin oppii jossain määrin sivuuttamaan, kun ei jaksa synkkyydelläkään antaa valtaa. Juuri luin, että kilpirauhasella voipi olla osansa kaamosmasennukseen, myös painon kertymiseen. Auringossa piristyy ja laihtuu. :)
Joo, minä en ole koskaan kokenut olevani uskonnollinen. Olen kyllä käynyt koulussa uskontotunnit, vaikka olisin saanut niistä vapautuksen koska vaan. En ole koskaan kuulunut mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan. Eikä mun vanhemmat ole koskaan mua uskonnolla kasvattaneet tai uskontoa tarjonneet. Äiti joskus iltaisin iltarukousta mulle koitti opettaa, jostain syystä. Vaikkei itse uskokaan, kai se ajatteli sen olevan joku hyvä tapa tms.
Isäni taitaa olla tietyllä tavalla ns. piilouskovainen, koska manaa aina taivaanherraa jos joku asia menee päin prinkkalaa. Sataa vettä tai räntää, elämä potkii, se on heti sadattelun paikka ylös taivaaseen. Hänen kotiväkensä on ollut uskonnollinen. Ei siis perinteisellä tavalla usko Jumalaan, mutta kokee että se on huono koska antaa tapahtua tiettyjen asioiden eli siis toisin sanoen uskoo sen olemassaoloonkin silloin.
Vaikka kieltää uskovansa. Mutta jos ei uskoisi, eihän se siitä mitään tuommoistakaan ajattelisi. Vai mitä?
Sitä vaan aattelis kuten minä, että sataa koska liikkuva ilma viilenee ja kastepiste saavutetaan, joskus jää autonalle koska joku on huolimaton eikä seuraa liikennettä. En sälytä vastuu ilosta enkä surusta taivaalle. :)
"On selkeästi parempi mieli, kun aurinko alkaa olla läsnä enemmän. Päivät pidempiä ja ulos viitsii mennä, kun näkeekin jotain ja pääsee tekemään muutakin kuin nököttämään kinokseen. Mä tykkään kotimaastani kyllä, mutta koen talvet ja syksyt niin rasittaviksi ajoiksi, kun tunnen olevani niin väsynyt ja alakuloinen pimeillä kausilla. Alkusyksy on hienoa aikaa, mutta mitä lähemmäs rospuuttoa talvea mennään, sitä ankeammaksi menee. Eikä enää huvita lähteä ulos niin usein, mitä muulloin. Se alituinen kipuilukin tietysti tekee siinä ison osansa, miksi mieli apenee."
Jotenkin hymyilin, sillä päivällä luin yliopistolla päinvastaista. Sähköpostissani oli viesti yhdeltä naiselta. Tämä ilmoitti päinvastaista kuin sinä. Keväästä hän ei tykkänyt juuri ollenkaan, eikä ollut kesäihmisiä. Hän piti syksystä ja joulunseudusta. Minäkään en pidä sinun tapaasi kauheasti pidä talvesta. Marraskuusta tammikuulle ei ole oikein kivaa - vaan kevät, kesä ja alkusyksy ovat paljon kivompia pitempine päivineen ja aurinkoisine säineen! On kivaa kun lämmintä ja valoisaa. Helmikuun loppupuoli on jo ihan kivaa talvea joka menettelee, mutta joulukuu on joskus ärsyttävä. Itse pidän joulussa sellaisista päivistä jolloin jouluaattona on Etelä-Suomessa 4-6 astetta plussan puolella ja ei sada vettä. Lunta ja pakkasia ei tarvitsi olla koko talvessa. Kesä ja loppukesä ovat ihaninta aikaa!
"Harva sitä pelkkää hymyä ja virtaa täynnä on, jos aina jostain päin särkee ja repii. Vaikka kyllä senkin oppii jossain määrin sivuuttamaan, kun ei jaksa synkkyydelläkään antaa valtaa. Juuri luin, että kilpirauhasella voipi olla osansa kaamosmasennukseen, myös painon kertymiseen. Auringossa piristyy ja laihtuu. :) "
Sinulle suosittelisin tosissaan sitä Teneriffaa, joka on paljon Manner-Espanjaa etelämässä. Siellä paistaa aurinko lähes aina. Välillä sataa kyllä vettä, mutta se on harvinaisempaa. Vuoden kylmimpinä päivinä päivän huippulämpötila on kahdenkymmenen tietämistä. Eli siellä on lähes aina auringoista ja lämmintä. Se onkin Afrikan rannikolla Etelä-Marokon ja Pohjois-Sudanin tasolla. Ollaan Egyptin Kairoa etelämmässä siellä ja valoisuus on siellä etelänmaitten tasoa. Yötkin ovat tummia ja tulisia, vaikka ei liiaksi. Yleensä yöllä käydään alle 20 asteessa, joten siellä ei ole tropiikki vain subtroopiikki.
Itselläni ei ole nyt rahaa matkustaa juuri mihinkään. Tilillä on 99 euroa, kun maksoin tänään kuukauden viimeiset laskut. Toivottavasti voittaa päävoiton Eurojackpostissa perjantaina! Yritätkö Sinä voittaa rahaa arvonnoissa? Minnekä matkustaisit, jos päävoitto napsahtaisi kohdalle?
Parahimmat Faith.hope.love ja zönkkö. En halua olla tahditon ja kieltää jutusteluanne, mutta jos tekasisitte oman ketjun. Sit ei tulis mulle ilmoituksia mulle kuulumattomista jutuista. Kiitos. Ja ei mitään. :-)
Kiitos huomautuksesta. On käynyt mielessä häiritseekö kirjoittelumme Sinua. Hyviä keväitä Sinulle! :)
Joo. Samoin teille. :-)
Joo. Ymmärrän kyllä. :)
Kiva kuulla, että menee paremmin. Menestystä "uuteen" elämään! :)
Itse katsoin juuri aamutelevisiosta Muumilaakson tarinoita. Subjuniorilla Muumeissa Taikuri löysi kuningasrubiinin 300 vuoden etsinnän jälkeen. Ehkä vuosien etsinnän jälkeen voi onnistuneesti löytää tosirakkauden! :)
No sikäli paremmin, että ei parisuhde mennyt kuitenkaan, mutta on tässä vielä opeteltava tään uuden ajatusnäkökulmankin kanssa elämään. Että vaikka lähtölaukaus on ammuttu, niin ei se tarkoita, että ollaan vielä maalissa.
Tässä vielä kaikenlisäks kaikkea murhetta ja huolta muutenkin. Auton peräkonttiin kaatu 16 litraa löpöä ja takaistuimet ja muuta sälää meni uusiin. Sekä putsausta. Sit pitäis "meikata" kämppää myyntikuntoon.
Mutta jos sais kesään mennessä kaikki kuntoon. Sit keskityn elämiseen oikeasti. Laitan veneen iskuun ja vietän kesää vesillä. :-D
"Mutta jos sais kesään mennessä kaikki kuntoon. Sit keskityn elämiseen oikeasti. Laitan veneen iskuun ja vietän kesää vesillä. :-D "
Kiva kuulla se, että menee paremmin. Jospa kesään mennessä kaikki on kunnossa! :)
Missä meinaat veneillä? Kallavesi vai mikä? Onko vene isokin? Meillä oli minun lapsuudessani jollan tapainen vene. Aluksi se oli soutuvene vaan. Sitten siihen tuli purje ja laskettavaköli. Kölin avulla sillä pystyi luovimaan vastatuuleen. Myöhemmin tuli vielä perämoottori. Sitten myytiin vene pois. Meillä oli jokirannassa oma venepaikka kolmen sadan metrin päässä kotitalostani. Missä pidät talvella venettä?
Itse valitettavasti en pääse jokapäivä nettiin. Samanakin päivänä ei välttämättä kerkiä useita kertoja kirjoittaa, miksi en ole täällä oikein aikaisemmalla intohimolla kirjoittelemassa! :)
Joo. Toivottavasti asun juhannuksena jo omassa kerrostalokämpässä. :-)
Se on ihan sellainen pieni tuulilasivene ja 50 hv moottori. 47 km/h sillä pääsee ja matkanopeus n. 30-38 km/h, että hyvin pääsee vaikka Kallavedellekin. :-)
Nyt se on vanhempien kesätilalla katon alla. Siellä on tilaa. :-) Pitää sitäkin keväämmällä laittaa, mutta josko nyt sais asumisasiat järjestykseen ensin. Helpottas elämää kummasti, kun ei tarviis kesällä nurtsia leikata ja nyrhiä pensasaitaa...:-)
Kiitos tarkennuksesta. Toivottavasti pääset nurmikonleikkaamisesta ja pensasaidasta eroon. :)
Katson Mestarien liigan jalkapallo-ottelua. Ystävä lähti juuri luotani. Ystävälle monta kertaa sanoin mikä oli hevosen nimi yhdessä laulussa, joka on tänään pyörinnyt mielessä. Laitoin laulun sanoja googleen ja löytyi onneksi se laulu "Stewball". Mitäs pidät? Se oli tässä levyltä hetken suosikkilauluni kesällä vuosia sitten. Pidätkö sinä, sillä minä jostain syystä rakastan tätä laulua. Laulu sai tulemaan tänne nettiin ja samalla tarkastamaan palstan juttuja!
Hyvää yötä tai seuraavaa päivää Stewball-laululla!
https://www.youtube.com/watch?v=BeQ_RYWTUEA