Tai repeämiä? Eikö avaruuden pidä silloin olla materiaa?
Miten avaruuteen voi syntyä aukkoja
ÄäÄÄÄÖÖ
15246
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hyvä kysymys.
Muuttuva avaruus on keisari alasti.
Rakkautta
1039
☺
OSP on J. Savorinen ihka-alasti pienen pippelinsä kanssa!
Poikarakkautta
1039
☺
Eikö äitisi jo kieltänyt sinua leikkimästä sillä tietokoneella
Ihan loogisesti ajateltuna avaruus on joku iso klöntti suuremmassa kokonaisuudessa.
Avaruus itsessään on aine. Kaikki muukin materia pitää sisällään vaikka mitä.
Jos ainekasaumat ovat kauempana toisistaan kuin yleensä avaruudessa, on tapana sanoa, että siinä on aukko. Se on vain kielellinen ilmaisu. Ei avaruus ole sillä kohdin millään tavalla erilainen, kuin jos ainekasaumat ovat lähempänä toisiaan.
Aukkojen esiintyminen selittyy sillä, että materian sijainti jo alkuräjähdyksessä on ollut satunnainen, joten se on jakaantunut epätasaisesti. Kun avaruus on kasvanut, aukot ovat suurentuneet.
Nykyisin avaruudesta hahmottuva kuva kertoo aineen kasautumisesta alkuräjähdyksessä.
Aivan kuten rennosti kirjoitti ja musta aukko on vain nimitys ilmiölle josta valo ei pääse pois. Ei siinä aukkoa ole sen kummemmin.
En mustista aukoista kirjoittanut, vaan aukoista ja repeämistä avaruudessa.
Teorioiden mukaan mustat aukot in singulariteetteja, eli niillä ei ole mitään kokoa, koska ne on äärettömän pieniä, ja siksi ne ei myöskään ole reikiä, eikä ne voi imeä mitään sisälle, vaikka ne kuitenkin muka tekevät sitä.
avaruuden repeämällä tarkoitetaan kai ensisijaisesti repeämää ajassa ja tilassa.
aikaa ei ole(!)OK
Mitään ainekasautumiakaan ei ole.
S24 tiedemies selitti minulle että jos avaruuden läpi ammuttaisiin luoti, niin se ei osuisi mihinkään, vaan menisi kaikesta ohi valovuosia. Jos se luoti olisi pelkkä neutroni, niin se menisi kaikesta aineestakin läpi osumatta mihinkään. Esim hiukkaskiihdyttyminet perustuvat juuri tähän.
https://www.youtube.com/watch?v=Bxw2knBUme8
.
"Jos se luoti olisi pelkkä neutroni, niin se menisi kaikesta aineestakin läpi osumatta mihinkään."
Nyt taisi mennä neutroni ja neutriino sekaisin. Jos neutroni menisi aineesta läpi, meillä ei olisi toimivia ydinreaktoreita eikä ydinaseitakaan.
Jos tavallisen luodin saisi puristettua neutronin kokoiseksi, se olisi niin tiheää työntävää voimaa että sen sisäinen liike / aika olisi neutronin sisäistä liikettä / aikaa erittäin paljon hitaampaa.
Siksi se ei vuorovaikuttaisi aineen kanssa läheskään niin paljon kuin neutronit vuorovaikuttavat protoneiden ja muiden neutronien kanssa.
Ja näin on.
Rakkautta
1039
☺
Näinhän se on.
Neutronin kokoiseksi puristettu lasjeneva luoti ei välitä työntävää voimaansa laajenevaan aineeseen, vaan työntyy sen läpi.
Mutta jos sen sisälle saa työntymään työntävää voimaa tarpeeksi, sen sisäinen paine kasvaa ja se laajenee paljon normaalia nopeammin, jolloin siinä oleva työntävä voima aktivoituu ja näin se alkaa vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa ja kohdistaa työntävää voimaansa aineeseen.
Magnetismi perustuu juuri tähän.
Avaruudessa jo liikkuvan työntävän voiman aktivoitumiseen.
Rakkautta
1039
☺
"Siksi se ei vuorovaikuttaisi aineen kanssa läheskään niin paljon kuin neutronit vuorovaikuttavat protoneiden ja muiden neutronien kanssa."
Ei niin paljon, vaan miljardeja kertoja enemmän. Ajatuksesi on nurinkurinen. Vuorovaikuttava hiukkanen, jonka energia on valtavan paljon neutronia suurempi vaikuttaisi vähemmän? Haloo.
Tietysti vähemmän.
Se ei kohdistaisi ympäristönsä laajeneviin atomien ytimiin työntävää voimaa juuri ollenkaan ja siksi sen ympäristössä olevat laajenevat atomien ytimet työnnettäisiin sitä kohti. Laajenevat atomien ytimethän työntävät toisiansa koko ajan pois päin toisistansa ja näin ne työntäisivät tuon kohteen lähellä olevia laajenevia ytimiä sitä kohti.
Jos se pysyisi paikoillaan suhteessa ympärillään oleviin laajeneviin atomien ytimiin, se tuhoaisi ne samalla tavalla kuin galaksin keskustan supermassiivinen kohde tuhoaa itseään kohti työntyvät laajenevat tähdet.
Mitä lähemmäksi laajeneva kvarkki sitä työntyisi, sitä enemmän siitä peräisin olevia tiheitä työntävän voiman tihentymiä tuon laajenevan kvarkin läpi työntyisi.
Ja kun laajeneva kvarkki itse koostuu erillistä tihentymistä joita kuka ties on ziljoonia, niin sitä useampaan laajenevan kvarkin erilliseen tihentymään tästä kohteesta peräisin olevia tiheitä tihentymiä törmäisi.
On hyvä muistaa että tuon kokoluokan maailmankaikkeudessa törmäykset ovat hyvin harvinaisia.
https://m.phys.org/news/2017-02-scientists-evidence-light-by-light-standard.html
Rakkautta
1039
☺