Seinäjoen kasvun perusteet?

Kaupunkiin tuodaan kaikessa hiljaisuudessa uusia elätettäviä.
Viime vuonnakin tuotiin niiden turvapaikanhakijoiden lisäksi jotka itse tulivat myös liki 100 sellaista jotka lennätettiin Suomeen oikein suihkukoneilla suomalaisten kustannuksella.

Seinäjoelle muuttaa koko ajan sekä parturoitavia että partureita. Toistensa päitä kun parturoidaan siitä se työllisyys syntyy. Raha kiertää ja pankki maksaa velkavolvot.

Trolliziisus taas vauhdissa. Aivan niinkuin olisi joku onneton joka oli aikanaan koulukiusaaja ja nykyään sossun elätti

ajopuu teoria...väki tulee,sossu maksaa vuokrat ne kuluttaa hetken lähtee pois uutta kehiin,eihän siä oo kun puhelinmyyjän ja rakennusiivonjan töitä muutama oikee työ..ne on maakunnassa työt...kasvu on kupla....usko on luotu ihmisten päähän...ja nehän uskoo kun haluaa...niin

Seinäjoen kasvu perustuu siihen että väki haluaa muuttaa sinne. Ei kasvuun tarvita aina välttämättä sitä mahotonta tuotantoteollisuutta. Toki on Atria Suomen mittakaavassa varsin suuri tuotantolaitos. Mutta Seinäjoki on kuitenkin enemmän palvelukaupunki ja suurin osa työpaikoista on jonkin sortin palvelualalla. Isot vientiyritykset puuttuu Seinäjoelta, mutta vastaavasti pieniä mikroyrityksiä on paljon. Seinäjoki tarjoaa yksityisyrittäjälle hyvän pelikentän, koska kysyntää riittää joka sektorille. Tämän takia moni maakunnan reunoilta muuttaa Seinäjoelle, koska näkee siinä mahdollisuuden esim työllistää itsensä yrittäjänä. Jossain Härmän perukoilla yksityisyrittäjänä toimiminen on haastavampaa, hirvet ja jänikset kun eivät tarvitse palveluita.

Varsinaiset suuret vientiyritykset ovat Suomessa keskittyneet aika harvoihin paikkoihin. Vaasa on yksi niistä, sitten yleensäkin rannikkopaikat, Rauma, Turku, jne, missä hyvät satamat. Mutta se ulkomaanraha siirtyy näistä sitten tavalla ja toisella koko maan rahakiertoon, myös Seinäjoelle. Vientiyritykset tuottaa rahallista hyötyä siis koko maahan, suorasti ja epäsuorasti. Yksittäisen kaupungin kasvu perustuu siis aivan muihin asioihin, kuin johonkin vientiyritykseen. Sisämarkkinoilla on kaupungin kehitykseen kaikkein suurin vaikutus. Ja sitä sisämarkkinaahan Seinäjoella on koko ajan enemmän ja enemmän.

Toimivat sisämarkkinat houkuttelee sitten myös niitä suurempia yrityksiä Seinäjoelle, kuten nyt primapowerin tapauksessa kävi. Edelleen kuitenkin Seinäjoen vetovoima perustuu monipuoliseen palvelualojen työpaikkojen tarjontaan, sekä pienyritystoiminnan erinoimaiseen pelikenttään. Enemmänkin myös Seinäjoen osalta kasvussa on kysymys positiivisestä kierteestä. Hyvä ruokkii hyvää ja raha tulee rahan luo.

Rahan kierto pitää myös nähdä laajemmin. Eihän sitä rahaa koko maailmassa mistään tule lisää. Raha vain kiertää ja vaihtaa omistajaa. Siihen se Seinäjoellakin pienessä mittakaavassa perustuu. Raha on vain väline. Ei pidä muutenkaan ajatella liikaa sitä, että vientiyritykset jotenkin "toisi" sitä rahaa mahottoman paljon. Sisämarkkinoilla Suomi pelaa valtion rahakiertojuttu ei ole muutenkaan ihan yksinkertainen, on lainoja, sijoituksia, yms järjestelmiä, ja sitten vielä pankit omana rikkana rokassa.

muuttajat saa velkapääomaa seinäjokisilta pankeilta ja voi rällätä...pikkusen taitaa nykyään tuo lainan anto olla tiukassa joka paikkassa vaikka olisi töitä,reaalia ja takaajia pitäisi olla.eikä se nyt niin pienyrittäjiin nojautuvaa kotimaan kauppaa voi vaan olla katsos kun kate on niin pientä ja jos kaikki maksavat suurelle verottajalle osuutensa...tuskin mitään kulutusjuhlia pidetään...mä en näkisi mitään kauheita kasvuodotuksia muutaman kaupan ja ravintolan ympärille

Sitä mä oon aina ihmetelly, että kun Seinäjoella on mukamas kasvua. Niin minkä takia teollisuusalueella hallit yms ovat toinen toistaan surkeampia ruosteisia pellihalleja, ja useat hallit vielä turhan pieniä ja matalia. Miksei yrittäjät rakenna uusia ja tilavempia halleja, jos kerran menee niin hyvin. Miksi toimitaan vanhoissa rähjöissä?

Kuitenkin kun käy jossain eteläsuomes, pienemmilläkin paikkakunnilla on paremmat ja uudenaikaisemmat hallit. Vai onko täkäläiset yrittäjät vain niin nuukia, että toimitaan pienissä sardiinipurkeissa, sekä konekanta on vanhaa. Pirkanmaalla ja Satakunnassa yritykset ainakin näyttävät investoivan enemmän rakennuksiinsa ja koneisiinsa, sekä muutenkin siellä toiminta on jollain tapaa kehittyneempää ja uudistuksellisempaa. Seinäjoella tehdään asiat tyyliin "niin kuin on aina ennenkin tehty", eikä uudistuta millään saralla kovin nopeasti.

Etelä-Pohjanmaa polkee ainakin pienyritysmaailmassa 10-15 vuotta jälkijunassa, verrattuna Pirkanmaahan ja Satakuntaan. Monessa asiassa toimintatavat ovat jopa kuin suoraan 70-luvulta.

Sanoisin ennemminkin niin päin, että Seinäjoella olisi valtava potentiaali pienyrityksissä ja vähän isommissakin, mutta sitä potentiaalia ei hyödynnetä täysillä. Tuntuu kuitenkin siltä, että yritykset lepäilee jollain tapaa puoliteholla laakereillaan, eikä tee enempää kuin aivan pakko. Potentiaalia olisi paljon paljon enempään. Voisi aloittaa vaikka hallikannan uudistamisesta, ettei näyttäisi niin 70-lukulaiselta.

YMPÄRISTÖKUNTIEN ROSVOAMINEN

Faktaa EP-Liiton tilastosta. Tuottavuuden kasvuun saamiseksi tarvitaan entistä enemmän panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, joiden osalta olemme yhä häntäpäässä maakuntien välisessä vertailussa. Tämä heikentää maakunnan kykyä uudistua ja houkutella korkean osaamisen työpaikkoja. Matala koulutustaso, matala työn tuottavuus ja kiihtyvä väkikato kaipaavat kipeästi rohkeita ratkaisuja.

Merkittävänä haasteena on, että yrityskantamme uudistuu hitaasti. Uusien yritysten määrä on väestöön suhteutettuna alhainen. On huolestuttavaa, jos Etelä-Pohjanmaan kaltaisessa yrittäjämaakunnassa yritysperustannassa olemme niukasti maan keskitasoa. Takamatkalla olemme erityisesti tietointensiivisten toimialojen yritysten osalta, joiden osuus uusista perustetuista yrityksistä on maan heikoin. Tämä on kriittinen este tuottavuuden ja liiketoiminnan kehitykselle.

Etelä-Pohjanmaan ostovoimakorjattu 2013-2023 indeksi 84,4 on kaukana valtakunnallisesta tasosta 104,0. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit EP:llä järkyttävässä nousussa.

Etelä-Pohjanmaalla työttömyys on Suomen alimpia. Täällä pitkään asuneena voi todeta, että moni kouluttautumaton eteläpohjalainen työtön ei ilmoittaudu työttömäksi. Äireen rahoilla eletään.

https://epliitto.fi/tilastot/wp-content/uploads/sites/3/2025/12/Etela-Pohjanmaan-tilastopaketti-2025.pdf