Millainen matkailija olet

http://www.is.fi/matkat/art-2000005141400.html
Itse tykkään käydä paikoissa joissa on palvelut kunnossa ja mukavaa iltaelämääkin.
Olen joskus käynyt aika alkeellisissa paikoissa, eivät ole minua varten, paitsi siinä suhteessa että arvostan vielä enemmän kotiani ja kotimaatani.
En tykkää sanasta turistirysä, siellähän on juuri ajateltu matkailijoiden mukavuutta. Sieltä voi koukata katselemassa paikkoja rysän ulkopuolelta, jopa viettää aikaa jossain alkeellisessa majassa että saa vähän eksoottisuutta turistirysän lisäksi.
Olen käynyt myös sukulaisten luona kauempanakin, silloin ollaan siellä missä he asuvat ja katsellaan maata heidän opastuksellaan.

58

718

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • HeiMeLennetäänPois

      Aika moni nyrpistää nenäänsä turistirysille. Alkaa saada jonkinmoisen statuksen jos haluaa rämpiä jossain viidakossa moskiittojen syötävänä ja väistelemässä käärmeitä.

      • Tulin 2pv. sitten Gran Canarialta. Kestosuosikkini keväisin. Aurinkoinen ja rauhallinen paikka.


    • Kerran.vuodessa.jonnekin

      Yleensä matkustan opastetuissa kohteisssa, mutta nyt lähden turistirysään. Ihan uteliaisuudesta, josko vanhat luut viihtyisivät lämmössä. Kannattaako vaikka kerran talvessa piipahtaa lämpimässä? Olemme suunnitelleet järjestettyjä retkikohteita ja myös kahdestaan eri paikkoihin kävelyä ja busseilua. Aikaisempi aurinkoloma oli 20 vuotta sitten, se oli minulle liian tylsä, enkä piittaa auringossa makaamisesta.

      Olin syksyllä kaukoristeilyllä, jota mainostettiin ylelliseksi. Ylellisyys tarkoitti sitä että alkoholia sai nauttia kaiken päivää ja yötä (joku katto oli, mutta normaalille kaukana). Lisäksi ruokaa oli tarjolla koko ajan. Sen sijaan retket ja maissa olot olivat hyvin vaatimattomia ja eri maksusta. Huonot oppaat, rämäbussit ja vähän nähtävyyksiä. Kaukana luksuksesta.

      Jos olisin saanut valita, olisin maksanut itse alkoholini ja ottanut tilalle tasokkaammat ja antoisammat retkikohteet. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.

      • flegmaatti

        Olemme käyneet viidellä lämpimien merien täysihoitoristeilyllä ja heinäkuussa menemme seitsemännelle.
        Hyttiluokka on meille tärkeä. Ulkohytissä on oltava tilaa kohtuullisesti ja sen on sijaittava riittävän ylhäällä ja mieluummin keulapuolella.
        Varustamolla ja alusten kohtuullisella koolla on merkitystä.
        Tutustun etukäteen satamakaupunkeihin ja suunnittelen alustavasti omat retkemme paikallisilla kulkuvälineillä.
        Korkeintaan yksi meripäivä jota ei yleensä pysty välttämään.
        Aamiainen laivalla ja maihin.
        Sijainnista riippuen lounas laivalla tai maissa. Paatille takaisin ennen sen lähtöä.
        Ruokailu ensimmäisessä kattauksessa tai puffetissa.
        Ensimmäinen yökerhoshow. Vaimon kanssa keskustelu päivän tapahtumista ja nukkumaan.

        Alkoa nautin hyvin kohtuullisesti. Olut tai pari. Yökerhossa gintonic, enimmillään kaksi.
        Syön järkevästi kotona, kylässä ja täysihoidossa.

        Vajaan 50:n vuoden aikana olemme käyneet läpi lukuisia matkustusvaihtoehtoja.
        4 maanosaa, yli 50 valtiota, yhteensä vaimon kanssa lomamatkoja yli 100kpl, yhteenlaskettuna noin 5 vuotta.
        Vanhemmiten olemme laiskistuneet. Risteilyjä, kiertomatkoja, omatoimisia kaupunkilomia Euroopassa.


      • flegmaatti

        Rysät ja palvelut. "Katson autiota hiekkarantaa" saattaa kuullostaa ihanalle mutta jossakin vaiheessa siitä autiudesta on ihanuus kaukana.
        Loma-asuntomme lähistöllä, muutaman kilometrin päässä on autio hiekkaranta palmuineen. Muutamaa nuorta paria lukuun ottamatta se pysyy autiona koska siellä ei ole mitään muuta kuin hiekkaa, palmut ja se ranta.
        Poikamme nuorikkoineen kävi kokeilemassa. Omien eväiden kera suuri osa päivää kului romanttisesti mutta sitten iski kaipuu ihmisten ilmoille.

        Emme mekään pidä rysistä tarkoittaen turismin vahvasti leimaamaa aluetta.
        Mielestäni parhaita valmis- ja omatoimimatkakohteita ovat paikallisten asuttamat taajamat joissa on riittävät palvelut omiin ja paikallisten tarpeisiin.

        Kokemukseni risteilyjen juomista ovat sellaisia, että missään ei ole ollut määrällisiä rajoituksia.
        Osassa risteilyjä eivät juomat, vettä lukuun ottamatta, kuulu pakettiin.
        Osassa on mahdollisuus ostaa drinkkipaketti joka ei rajoita määrää mutta rajaa kalliit tuontijuomat paketin ulkopuolelle.
        Kolmas malli on se, että perushuoltoon kuuluvat juomat mutta samoin rajoittein kuin tuossa drinkkipaketissakin.
        Sellaista luksusta jossa voisi ilman lisämaksua rajoituksetta nauttia äärikalliita juomia emme ole kokeneet.


    • Olisi kai hienoa kertoa, että on puolet elämästään lojunut auringossa eteläisillä hiekkarannoilla, ellei sitten ollut kaukomailla tai meriristeilyillä.

      Vaan ei voi kehua, joitakin ulkomaanmatka, nekin lähinnä naapurimaihin.
      Mutta Lapissa olen viettänyt lukemattomia viikkoja ja pohjoiseen menen seuraavallakin reissulla.

      Onneksi on valinnanvaraa ja jokainen voi mennä sinne minne haluaa ja mistä tykkää.

      • Vaikkapa jokunen, vaan ei Jaska Jokunen.
        Tämä alkaa tulla tavaksi.


    • Minua ei nykyisin huvita lähteä mihinkään. Kesällä ajelen kotimaassa ja länsirannikolla synnyinseudulla.
      Omaishoitoaikaan läksin kauemmas kun pidemmät vapaat kotona ei olisi onnistuneet, olisin hakenut ukkelin kotiin. Tunsin olevani stressaantunut ja kaipasin irtiottoa hetkeksi että taas jaksan. Varsinkin loppuaikaan hoitaminen oli hyvin rankkaa pidinkin paljon vapaata ennekuin luovutin muiden hoidettavaksi.
      En keksi mitään muuta maata missä haluaisin asua, täällä on hyvä, ilmastosta huolimatta.
      Jos jokin kolkka maapallolla kiinnostaisi niin Tasmania, se on tarpeeksi kaukana joten en varmasti sinne lähde pitkän lennon takia. Olen Googlen avulla tutustunut paikkoihin siellä, samalla tavalla ihmiset elävät arkeaan sielläkin.

    • bellaGambiassa

      bella, voisit joskus kertoa seikkailuistasi Gambiassa. Mutta sivistyneesti, jätä ne
      rivot yksityiskohdat seksisivuille.

      • Kertoisin mielelläni mutta en ole käynyt Gambiassa.
        Monet mummot kuulemma tykkää käydä siellä. Saman löytää kotimaastakin jos elämästä tuntuu puuttuvan jokin tärkeä asia.


      • bellaGambiassa
        mielikki.mummo kirjoitti:

        Kertoisin mielelläni mutta en ole käynyt Gambiassa.
        Monet mummot kuulemma tykkää käydä siellä. Saman löytää kotimaastakin jos elämästä tuntuu puuttuvan jokin tärkeä asia.

        Pyysinkin bellaa kertomaan. bella on siellä käynyt useasti, syynkin arvaat. Sitä jo uumoilitkin viestissäsi.


    • Heikunkeikku

      En vaan yksinkertaisesti voi sille mitään, että mun huvitusprosentti matkustamiseen on nolla. Oon miettinyt, että mistä se johtuu, mutta en ole keksinyt selitystä. Kun ei huvita, niin ei huvita ja sillä siisti.
      Mun armas ihanainen mahtavan mahtava paikka on mun saareni. Täällä palstalla oon varmaan jo kyllästymiseen asti siitä kirjoittanut, mutta kun se on mulle niin tärkeä paikka, niin saanhan siitä sanoa.
      Koko pitkä talvi on takana ja vielä hetki kun aikaa kuluu, niin pääsen taas merelle tuijottamaan, saunomaan ja leyhyttelemään. Soutelemaan ja muuta mukavaa.
      Voin olla siellä aivan ypösen yksin ja välillä kun ypösyys ei huvita, niin voin käskeä vieraan tai vieraita. Kokata niille hemmotteluruokia. Tykkään tehdä suuritöisempiäkin murkinoita saaressa.
      Yksi syy siihen, että miksi saari on NIIIIIN tärkeä voi olla se, että se on ainoa paikka jäljellä, jossa on muistoja perheen yhteisistä ajoista. "Näen" aviomieheni siellä touhuamassa, hän oli kova touhuilemaan. Täällä kaupungissa olen muuttanut uuteen asuntoon ja mitään "yhteistä paikkaa" ei täällä ole.

      • tosta saaresta tuli mieleen
        isä osti aikoinaa meille saaren keiteleestä
        siellä tuli vietettyä kaikki kesät ja paljon aikaa talvellakin
        ainakin kakskytviis vuotta
        meillä oli kaikilla siellä omat mökit
        mutta äidin kuoltua kakskyt vuotta sitten
        myin osuuteni siskolleni
        tuli sellainen tunne ettei mulla oo siellä enää mitään
        pikkuhiljaa oli ruvennu ahdistaan se ettei oo ollenkaan omaa rauhaa
        vaan aina on se sisko ja veli pesueineen samalla tontilla
        ja hetkeekään en oo katunu päätöstäni
        enkä kaivannu sinne hiivakivelle kertaakaan
        alussa käytiin joskus sillon tällön
        mutta nyt sekin on jääny.


      • Heikunkeikku
        aina.i.ankeinen kirjoitti:

        tosta saaresta tuli mieleen
        isä osti aikoinaa meille saaren keiteleestä
        siellä tuli vietettyä kaikki kesät ja paljon aikaa talvellakin
        ainakin kakskytviis vuotta
        meillä oli kaikilla siellä omat mökit
        mutta äidin kuoltua kakskyt vuotta sitten
        myin osuuteni siskolleni
        tuli sellainen tunne ettei mulla oo siellä enää mitään
        pikkuhiljaa oli ruvennu ahdistaan se ettei oo ollenkaan omaa rauhaa
        vaan aina on se sisko ja veli pesueineen samalla tontilla
        ja hetkeekään en oo katunu päätöstäni
        enkä kaivannu sinne hiivakivelle kertaakaan
        alussa käytiin joskus sillon tällön
        mutta nyt sekin on jääny.

        Joo, ymmärrän sua siinä asiassa, että oman rauhan puute alkoi rasittamaan.
        Mulle ainakin tuo oma rauha on hyvin tärkeä asia.


      • eppu2

        Niin se menee mullakin, kuin Heikulla, ettei vaan huvita.
        Omassa rauhassa viihdyn parhaiten nykyään.
        Toisen ukkoni kanssa, (kun olin vielä melkein nuori) monta kesää kierrettiin Suomen maata matkailuvaunun kanssa. Se oli kivaa, kun oli ´´asunto´´ mukana tarvikkeineen. Oli iso NMTkin mukana.
        Poikettiin välillä lännen puolen naapureissakin.


    • aurinkomatkailija ja täällä maalla asuvana tykkään mennä kaupunkiin
      fuengirolan olen todennut kaikkien käymieni paikkojen jälkeen
      parhaaksi paikaksi mulle
      siellä on kaikki mitä tarvii ja lähellä
      ja tietysti suomalaisena arvostan myös sitä että siellä on halpaa
      ihan kiva tämän ylihinnoitellu suomen vastapainoksi

      en kaipaa nähtävyyksiä en kirkkoja enkä museoita
      kaipaan ihmisiä ympärille kun täällä niitä ei ole
      syyskuun eka päivä starttaan kahdeksi kuukaudeksi fugeen
      ehkä sit seuraavana talvena jo kolmeksi kuka tietää

      thaimaa ei houkuta eikä mitkään perus kaupunkilomat
      ghanassa oon käyny se oli erikoisin matka mitä oon koskaan tehny
      mutta täytyy sanoo että siellä oli liian kuuma
      mutta muuten upee loma paikallisen nuoren miehen luona
      oli mulla omakin kyllä mukana

      kuukauden floridan matka ei sytyttäny millään lailla
      kanarian saaret on tullu koluttua
      kreikassa rodoksella tullu käytyä varmaan viistoista kertaa
      sillon kun oli töissä ja lomat lyhkäsiä ja rodoksella oli varma.

    • Palmut-saarille

      Tänään. Marian ilmestymispäivä. Minne hän ilmestyi? Kesäaika/matka-aika alkoi.

      Hiljentykäämme.

      """Oi Herra, jos mä matkamies maan
      lopulla matkaa nähdä sun saan!
      Oi, jos mä kerran
      näkisin Herran
      kunniassaan!

      2.
      Sinua kaipaa sydämeni,
      sun puolees huutaa mun henkeni.
      On yksin tästä
      sen ikävästä
      kyyneleni.

      3.
      Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
      Autuuden särkyneet sydämet
      sinulta saavat,
      sä luet haavat
      ja kyynelet.

      4.
      Mua auta, Herra, mä toivon vaan,
      vaikkei ois toivoa ollenkaan.
      En päästä sua,
      ennen kuin mua
      käyt siunaamaan.

      5.
      Oi Herra, suothan sä minulle
      sun armos voimaksi matkalle.
      Anteeksi anna,
      mua nosta, kanna,
      vie perille!

      6.
      Oi saanhan joukkoon autuaitten
      kanss' ystäväini ja omaisten
      mä päästä kerran
      luo armon Herran.
      Oi saanhan sen!"""

    • Trega

      Parasta on olla pitkiä aikoja muualla. Oppia uusi kieli ja sisäistää uusi kulttuuri. Niin on tullut tehtyä. Matkoilta tuliaisina sai ranskan-espanjan - ja petratun englanninkielen. Ja paljon muuta, ystäviä, tavan ajatella eri tavalla, kuin mitä jos vain olisi ollut aina yhdessä ja samassa paikassa. Ihminen ei tajua ennekuin lähtee muualle mitä kaikkea voi oppia, kun hylkää tutut kuviot. Vielä voisi lähteä kiipeilemään tai pyörällä maailman ympäri. Mutta ihan pikkasen painaa ikä ja järki ettei ole niin yltiöpäinen kuin nuorempana. Etelämantereella ja muissa karuissa paikoissa olis voinut koluta enemmänkin. Mut siis vierivä kivi ei sammaloidu, joten eiköhän tässä vielä jotain keksi.

      • Penissilliiniä

        Matkoilta tuliaisina olen aina kantanut sukupuolitaudin ja siihen ei ole kielitaitoa tarvinnut. Vastapuoli on hoitanut kielihommat. Hyvin hoitanutkin.


    • Minä varsinaisesti mikään matkailija ole koskaan ollutkaan. ja koska siedän huonosti autinkoa, niin tyypillinen lomamatkailu etelään on ollut aivan satunnaista, muutaman kerran varassa ja joukon jatkona.
      Turistirysiin matkustavat ne joilla ei riitä kielitaitoa, aikaa, rahaa eikä halua tutustua kohteisiin. Jotka ostavat matkan virkistyäkseen, omiin tarpeisiinsa tehtynä pakettina, ei mielellään mitään yllätyksiä. Omatoimimatkaajat, seikkailijat, tutkimusretkeilijät ovatkin siis aivan toinen jengi, matkailijoiden eliittiä, ei ainoastaan matkailubisneksen kuluttajia.
      Enään moniin vuosiin en ole matkustanut, silleen, oikeesti hakien uusia kokemuksia tai seikkailuja. Nyt olen vain kulkenut kuvaamassa vanhoja kuljettuja reittejä, omia jalanjälkiä keräämässä.
      Kyllä luonnonkansoja voi käydä tervehtimässä heidän oikeassa, aidossa elinympäristössään, kunhan ei mene sinne tyrkyttämään omaa esittämään omaa paremmuuttaan, tyrkyttämään "länsimaisia" tapojaan, uskontoaan jne.

      • Voisin ajatella samoin mikäli olisi nuorempana ollut mahdollisuutta matkustella ja nähdä maailmaa.
        Perustettiin perhe kun olin hyvin nuori, aika meni leivän hankkimiseen lasten kasvattamiseen ja kouluttamiseen, rahaa ei ollut juuri omaan käyttöön.
        Ruostunutta kielitaitoa on sen verran että pärjään englannilla ja ruotsilla, ruotsia ei juuri tarvitse paitsi ruotsissa sukuloimassa käydessäni kun osa on unohtanut suomenkielen.
        Tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen osaani ja elämääni, en kaipaa mitään seikkailuja enkä uusia paikkoja.


      • New-age

        Kaupunkilomailija olen niin kotimaassa kuin ulkomailla: Eurooppa Turkki. Rantalomalla olin lapsen kanssa aikoinaan ja silloin osallistuttiin retkiin.
        Ehkä tuli kylvettyä uteliaisuuden siemen, koska hän on reissannut omatoimimatkoja. Nuoret ovat rohkeampia. Italiassa olen ollut muutaman kerran pidempään ja tutustunut arkielämäänkin. Kanaria on koettu kerran, mutta ei oikein mun juttuni.


    • Heikunkeikun kanssa samoilla linoilla, vaikkain ilman saarta :) ei ole matkustusgeenejä.

      Matkustelu kompostista kasvimaahan (maa sekin) ja kahvikoneesta terassille riittää mainiosti.

      Lähiseudullakin riittää näkemistä. Mulla olisi muutama upea polku näytettävänä jollekin! Takapihan ikimetsä. Missä on oma zoolandia, peuroja, kauriita, ilveksiä, supikoiria, nyt on susihavaintokin siellä. Korkealle kalliolle missä näkee naapurikuntaan asti. Tai polku joka kiertää neljä lampea. Ja Suomen kaunein saaristo. Okeiokei, yksi niistä...

      Olen matkustellut, ja olihan se kivaa, tavallaan rentouttavaa kun ei ole arjen askareet huutamassa. Ehkä sitten joskus kun ei ole taloa enää, enkä jaksa noita polkuja talloa.

      • Heikunkeikku

        "hmp.f"
        Valhetteletkos kuule, vai onkos tosiaan sulla tommoset paikat talos ympärillä?
        Peuroja, kauriita, ilveksiä, supikoiria....
        Polku joka kiertää NELJÄ lampea. Korkea kallio.
        Ei heevetti sentäs, jos totta toinenkaan puoli, saati koko kertomus, niin huh ja huh.
        Aivan mah-ta-vaa!!!!!!
        Kelpaa matkustella omas pihas ja metsässä.
        (peittääköhän meikkivoide vihreää sävyä naamas. Jos ei peitä, niin en kyllä ilikiä lähteä tuonne ihmisten ilmoille)

        Mä oon kans ajatellut, että nyt kun matkustelut ei huvita, niin mitä sitten. Ei matkustella. Saattaahan sitä tulla myöhemmin haluja siirrellä itteään muille maille vierahille. Sitte vaan tarttee lähteä.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        "hmp.f"
        Valhetteletkos kuule, vai onkos tosiaan sulla tommoset paikat talos ympärillä?
        Peuroja, kauriita, ilveksiä, supikoiria....
        Polku joka kiertää NELJÄ lampea. Korkea kallio.
        Ei heevetti sentäs, jos totta toinenkaan puoli, saati koko kertomus, niin huh ja huh.
        Aivan mah-ta-vaa!!!!!!
        Kelpaa matkustella omas pihas ja metsässä.
        (peittääköhän meikkivoide vihreää sävyä naamas. Jos ei peitä, niin en kyllä ilikiä lähteä tuonne ihmisten ilmoille)

        Mä oon kans ajatellut, että nyt kun matkustelut ei huvita, niin mitä sitten. Ei matkustella. Saattaahan sitä tulla myöhemmin haluja siirrellä itteään muille maille vierahille. Sitte vaan tarttee lähteä.

        Mä jo aattelin että näkyykö näin päiväsaikaankin revontulia kun vihreetä kajoa pukkaa? Tulin siihen tulokseen, että omaa saarikateutta saattoi olla.

        Tuo ikimetsä on ihan tuossa takapihalla, nyt on vanha omistaja kupsahtanut, saa nähdä mitä uusi sukupolvi meinaa sille tehdä. Lisäksi sen ja mun tontin välille on kaavoitettu tontti. Mutta vielä me nautitaan, peuroista ja kauriista omassa pihassa. Tai nautitaan ja nautitaan. Kesällä kun ruusut on taas popsittu, en enää niin nauti.

        Ilveksiä harvemmin näkee, paitsi koira löysi kuolleen sellaisen tässä kevättalvella, oli jäänyt junan alle. Mieluummin olis nähnyt sen valtavat tassut juoksemassa. Kirjoitin ensin juoksevana, mutta ei taida oikein sopia... ;)

        Noihin muihin kohteisiin joutuu vähän autoa käyttämään, mutta alle puolen tunnin automatkaa kaikkiin. Jos vähän auttaa vihreyteen :) Toisaalta vihreä on uusi musta, sopii varmaan punatukkaiselle :))


    • lähellä_paras

      Matkustusgeenini on saanut sen minkä halusi. On ollut automatkoja ympäri Eurooppaa. On ollut seuramatkoja ympäri Eurooppaa. On ollut omatoimimatkoja ympäri maapallon. On ollut patikointimatkoja ympäri Suomen.
      Nyt matkustusgeenini on surkastunut tai kypsynyt ja poksahtanut. Pieniä trippejä kansallispuistoihin, lähirannoille. Mukaan vain kiikarit, kännykkä äänettömälle, hyvät eväät ja tykötarpeet.

    • lumijoe

      Olen sellainen matkailija joka vetelee matkailuvaunua ympäri suomea. Pysähtyy silloin kun se siltä tuntuu ja ajelee silloin kun siltä tuntuu. Kolikolla heitän risteyksessä jos en aiemmin ole päättänyt suuntaa. Pakoilen stressiä ja suuria massatapahtumia. Leirintäalueilla saunon, tapaan ihmisiä. Pyöräilen kun saavun sopivaan paikkaan ja tutustun ympäristöön. Maalais kesätapahtumat on minulle mieleen ja eläin/luonto tapahtumat.

      • Heikunkeikku

        "lumijoe"
        No joo, toi tommonen asuntovaunun vetelemisjuttu sai kyllä aikaseksi pientä lämmön tunnetta ajatuksien syrjään. Ja juuri siten, että "pysähtyy silloin kun se siltä tuntuu ja ajelee silloin kun siltä tuntuu."
        Juuri tuolla tavalla mekin aikanaan ympäri ämpäri Suomea perheen kanssa kuljettiin. Voi että oli mukavaa. Muuuukaaavaaa (luetaan laulaen)


      • Minäkin tykkäisin, ei ole asuntoautoa eikä vaunua. Kerran vuokrasin asuntoautoa, en tiedä uskaltaisinko lähteä enää sellaisella yksin matkaan, kuskin kans kyllä.
        Olen katsellut asuntoautojen hintoja, ovat kalliita, lisäksi käyttökustannukset vakuutuksineen ovat aika hintavia.
        Voisi olla ideaa vuokrata kesällä muutamaksi viikoksi asuntoauto.


      • matka-lähikauppaan

        Meillä oli kerran sellainen saksalainen telttaperävaunu, siis perävaunun päälle aukeava iso teltta, joka aukesi ihanaksi "kodiksi", koska makuupaikat oli sen vaunun päällä, ei siis maassa.

        Se oli onnistunut ostos, kun rakensimme silloin ja voimme asua siinä kesän, kunnes saatiin autotalli ja makkarit kuntoon.

        Ulkomaan matkat ovat olleet yleensä ryhmämatkoja hiihtokeskuksiin, mutta jokunen Liiton-matka on ollut mm. Maltalle ja Tenerifalle. Omatoimi matkaksi voisin kutsua Floridan matkaamme, jonne lähdimme Ruotsista ja olimme viikon Tampassa ja toisen Miamissa , josta autoilimme Disneylandiin ja sinne avaruuskeskukseen.

        Ei enää kiinnosta mitkään matkat, kun ajattelen näin jälkikäteen mitä muistan niistä? Ihaninta oli aina kotiin paluu!DD


      • matka-lähikauppaan kirjoitti:

        Meillä oli kerran sellainen saksalainen telttaperävaunu, siis perävaunun päälle aukeava iso teltta, joka aukesi ihanaksi "kodiksi", koska makuupaikat oli sen vaunun päällä, ei siis maassa.

        Se oli onnistunut ostos, kun rakensimme silloin ja voimme asua siinä kesän, kunnes saatiin autotalli ja makkarit kuntoon.

        Ulkomaan matkat ovat olleet yleensä ryhmämatkoja hiihtokeskuksiin, mutta jokunen Liiton-matka on ollut mm. Maltalle ja Tenerifalle. Omatoimi matkaksi voisin kutsua Floridan matkaamme, jonne lähdimme Ruotsista ja olimme viikon Tampassa ja toisen Miamissa , josta autoilimme Disneylandiin ja sinne avaruuskeskukseen.

        Ei enää kiinnosta mitkään matkat, kun ajattelen näin jälkikäteen mitä muistan niistä? Ihaninta oli aina kotiin paluu!DD

        Tämä pitää paikkansa !
        Minustakin on reissussa ollut parasta kotiin paluu.
        Lähdön odottaminenkin oli aikoinaan mukavaa, nyt rasittaisi jo pakkaaminenkin.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Tämä pitää paikkansa !
        Minustakin on reissussa ollut parasta kotiin paluu.
        Lähdön odottaminenkin oli aikoinaan mukavaa, nyt rasittaisi jo pakkaaminenkin.

        Pitää mennä kauas että näkee lähelle :)

        Muistelen ajoista jolloin matkustin, että oli kovakin höslääminen että saisi tuvan siistiksi, jotta olisi kiva palata. Välillä ei oikein ehtinyt, tai lapset ja mies nyt varsinkin kerkes sotkea paikkoja :)) kun kotiin palasi tuntui että mitähän mä ressasin, täällä näyttää niiiiiin ihanalta ja siistiltä.


    • flegmaatti

      Rysiä voi tarkastella useammastakin näkökulmasta. Minulle All Inclusive edustaa rysäilyn huippua jossa viikko alkaa olla jo liikaa mutta pääseehän sieltä uloskin. Mutta kuitenkin.
      Meidän A-I:mme ovat olleet ristelyn ja kiertomatkan kylkiäisiä.
      Kuubassa ja Dominikaaneissa.
      Erikseen emme A-I:n mene.

      Työssä, tai muuten stressaantuneelle A-I sopii mielestäni mainiosti. Voi todella vain rentoutua eikä tarvitse hakea mitään kicksejä vaikka jonkin tason harrastemahdollisuuksia A-I:ssakin on.
      Laitesukellusta, savikiekkoammuntaa, ratsastusta, varjolautailua yms. perusharrastuksista kuten golfista ja tenniksestä puhumattakaan.
      Tuo tarjonta puhutelnee nuorempaa jengiä ikäreitä halveeramatta.

    • lumijoe

      Ulkomaille menen sitten kun kaikki paikat suomessa ja pohjois norjassa on käyty. No onhan se norja vähän ulkomaa mutta tullut aikalaila tutuksi.

    • Ensimmäisen matkani tein junalla kahdeksan kuukauden ikäisenä. Siitä on valokuva todisteena: istun äitini käsivarrella kesäasussa, Helsingin rautatieasemalla, junan ovella.

      Sen jälkeen matkustelimme perheeni kanssa isän kesäloman aikaan Suomessa ja pohjoismaissa autolla ja yövyimme sukulaisten luona tai teltassa. Oman kesämökin rakentaminen vähensi perheeni viikonloppumatkailua.

      Ensimmäisen ulkomaanmatkani tein varhaisteini-iässä kummitätini kanssa lentäen Tukholmaan. Sain toimia tulkkina ja nautin, kun huomasin suoriutuvani ja oppivani yhtä sun toista uuttakin.

      Teini-iän ohitettuani telttailimme viikonloppuisin ja loma-aikaan parhaan kaverini kanssa, josta tuli aikanaan myös aviomieheni. Luonnossa liikkuminen ja telttailu olivat meidän juttumme. - Pitkän houkuttelun ja monien keskustelujen jälkeen sain houkuteltua mieheni myös muutamalle etelänmatkalle.

      Nuorena aikuisena vietin muutamia viikkoa ulkomailla kielikursseilla. Lontoossa asuin pari kertaa perheissä ja Wienissä yliopiston asuntolassa. Wienissä oli edullisilla ja pitkillä kesäkursseilla opiskelijoita 56:sta maasta. - Olen viime aikoina miettinyt, pitäisikö osallistua Wienin kursseille vielä kerran uudelleen. Saksan kielen opiskelemiseen ei tosin taida löytyä motivaatiota eikä kyllä tarvettakaan.

      Kielikurssit alkavat tuntua melko turhilta jo nykyään. Mietin välillä lähtisinkö opiskelemaan vähän osaamiani kieliä paikan päälle. Ranskan, kreikan, espanjan, portugalin ja venäjän kielet voisivat kiinnostaa, mutta järki kysyy jo tässä iässä: miksi. Pieni turistisanakirja ja alkeiden jonkinlainen hallitseminen tuntuu jotakuinkin riittävältä. - Kun ahnehtii liian monia kieliä, oma taito alkaa vaatia pitempi aikaista harjoitusta, ennenkuin puhe alkaa sujua luontevasti. Ymmärtämisen kannalta ei niin ole haittaa, vaikka toisiaan lähellä olevien kielten sanasto hieman sekoaisikin.

      Olen pyrkinyt liikkumaan maassa maan tavalla. Esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa liikuin pukeutuneena matkalla ostamaani kaftaaniin ja hiukseni suojasin polttavilta auringonsäteiltä valkoisella huivilla, joka tarjosi muutakin suojaa. ;)

      Ulkomaille suuntautuneilla työmatkoilla varasin yleensä viikonloput "omaan käyttöön" ja matkustelin silloin jossain lähiympäristössä. Joskus ostin valmiin retken jonnekin kiinnostavaan kohteeseen.

      Olen tehnyt monia omatoimimatkoja ja joskus olen varannut valmismatkan, mieluiten edullisen majoituksen kera, ja olen retkeillyt julkista liikennettä hyödyntäen tai vuokra-autolla eri puolilla lähiympäristöä. Joskus hotellissa on tullut yövyttyä vain matkan ensimmäisinä ja viimeisinä öinä, kun muita kiinnostavia matkakohteita on ollut enemmän.

      Sohvasurffailu ja AirBnB voivat myös tulla kysymykseen jatkossa, jos haluan lähteä jonnekin kauemmaksi.

      Matkailijana en osaa määritellä omaa tyyppiäni, joten en halua minkäänlaista matkailijaleimaa otsaani. Koen olevani ihminen ihmisten joukossa, missä ikinä olenkaan.

      • flegmaatti

        Ennen menoani töihin Ruotsiin 21 vuotisena, kokemusmaailmani rajoittui kahteen lähikaupunkiin, 35km ja 120km.
        Kun onnuin krapulapäissäni Tukholman Vanhan Kaupungin rantaan, toisessa kädessäni omaisuuteni sisältävä vajaa jenkkikassi ja toisessa keksilaatikko jossa oli haalarit ja rukkaset, pallo oli hukassa täydellisesti.
        Päätin silloin, että jos minulla on joskus lapsia niin ne eivät saa olla yhtä avuttomia kuin minä siinä tilanteessa.

        Eri muotoisesta kotimaan samoilusta siirryimme perheen voimin Eurooppaan periaatteella auto sopu teltta. Tenavat olivat silloin 3v ja 4v.
        Pidimme lomamme keväisin ja syksyisin jolloin Euroopassa oli tilaa emmekä koskaan varanneet etukäteen majoitusta.
        Yksityismajoituksissa syntyi perhetuttavuuksia jotka olivat elinikäisiä.
        Likimainkaan kaikki eivät olleet BB järjestäviä vaan syntyneitä kontakteja varsinkin Unkarissa mutta myös Itävallassa.

        Vasta sitten kun tenavat tipahtivat pois porukasta niin lento-auto kentältä periaatteella varasimme ensimmäisen tai viimeisen yön.
        Tosin tuolloin myös kyläilimme tyttaviemme luona.

        Soffia ei ole tullut kokeilluksi kuin ainoastaan Virossa mutta sitä en pidä ulkomaana.

        Espanjan asuntomme ostimme 1986 mutta se ei ole paljoakaan rajoittanut matkusteluamme. Yhdessä välissä vuokrasimme sen 3,5:ksi vuodeksi. Portero hoiti vuokrauksen välillä talviksi ja usein sesonkikuukausiksi koska liika helle on meille liikaa.
        Ps. EU:N rahoitettua Espanjan tietojärjestelmät me olemme maksaneetsiellä sinne kuuluvat veromme.
        Samoin tilisiirrot tapahtuvat virallisesti pankkien välityksellä joten minua on turha kriminalisoida!


    • Satunnainen semmonen kotiseurun reissumies.

    • IhminenOlenJAmatkailen

      Olen matkaileva ihminen.

    • MinäOlenKerran

      Onko joku ajanut lentokoneiden kiitoradan poikki autolla?
      Missä?

      • flegmaatti

        Gibralttarilla. Odotimme punaisissa liikennevaloissa puomin takana kun kasi Harrieria lähti nousuun.

        Kertasin 2 viikkoa Kauhavalla joten sitä ei varmaan lasketa.


      • eppu2
        flegmaatti kirjoitti:

        Gibralttarilla. Odotimme punaisissa liikennevaloissa puomin takana kun kasi Harrieria lähti nousuun.

        Kertasin 2 viikkoa Kauhavalla joten sitä ei varmaan lasketa.

        Kauhavalla on tullut oltua juhannusjuhlilla, silloin, kun 2 Hornetia lensi sinne välimereltä. Olivat ensimmäiset Suomessa. Toista pilottia pääsin kättelemään, kun olivat yleisön luona.
        Tuo Harrier on jännä kone, kun se nousee pystysuoraan.


      • lumijoe

        Olen ajanut, oulunsalon lentokentällä kaksi kertaa.


    • carillonkera

      Olen telttailut juhannuksena -69 jatkosodan aikaisella hävittäjäkentällä.

      • suuntaankussut

        Olen minäkin kussut jouluna 74 samaan suuntaan kun sota-ajan hävittäjät oli lentäneet 35v sitä ennen.


    • Nuorempana-olin
    • matkailu-on-ihanaa

      Ihana olisi matkustaa kanarian saarille,
      mutta ku ei enää yksin jaksa,
      puolison kanssa koluttiin kaikki saaret lomin aikana,
      reissut oli aina ihania,
      justiin ku päästiin työeläkeelle
      puoliso sairastui ja kuoli pois,

      meillä oli haavenaa,
      eläkkeellä vietetäisiin talvet kanarialla,

      iläväkyllä se jäi haaveeksi,

      ittekki olen jo aika huonossa kunnossa,
      kohta kai kuolen itteki pois,
      raskasta on tämä vanhuuden aika,
      väsymys vaan lisääntyy kipujen säestäessä eläkepäiviä,
      tänäänki tosi surkea päivä,
      kävin uimahallissa vesijuoksussa,
      väsymys ei väisty, selkä entistäki huonompana,
      mieli musta maata kyntää,
      tapahtuis jokin ihme, voimat palaisi,
      tai sitten pökrähtäs vaan äkkiä,
      siihen jäisi maallinen jäännös jokun korjattavaksi krematorioon,

      • Matkailu-on-ihanaa:
        Ymmärrän että on raskasta luopua puolisosta jonka kans oli hyvä olla, myös matkoilla. Odotetut yhteiset eläkepäivät eivät toteutuneet.
        Sinulla on hienoja muistoja yhteisistä matkoistanne, niitäkään ei ole monella.
        Jaksoit kuitenkin käydä vesijuoksussa, se on jo hyvä merkki.
        Kokeilepa kerran lähteä yksin matkalle, ei se ole niin kamalaa. Minä olen matkustellut lähes aina yksin, se sopii minulle.
        Jos kaipaa seuraa löytyy aina joku muu yksin matkustaja kaveriksi.
        Minäkin tykkään Kanarian saarista.


      • vanhus-yksin-on-este
        mielikki.mummo kirjoitti:

        Matkailu-on-ihanaa:
        Ymmärrän että on raskasta luopua puolisosta jonka kans oli hyvä olla, myös matkoilla. Odotetut yhteiset eläkepäivät eivät toteutuneet.
        Sinulla on hienoja muistoja yhteisistä matkoistanne, niitäkään ei ole monella.
        Jaksoit kuitenkin käydä vesijuoksussa, se on jo hyvä merkki.
        Kokeilepa kerran lähteä yksin matkalle, ei se ole niin kamalaa. Minä olen matkustellut lähes aina yksin, se sopii minulle.
        Jos kaipaa seuraa löytyy aina joku muu yksin matkustaja kaveriksi.
        Minäkin tykkään Kanarian saarista.

        En uskalla yksin matkustaa, aina pitkillä lennoilla sattuu jotain yllättävää, kyllä seuralainen on tarpeen
        yksistään jo jos joutuu vuorokausi tolkulla lentokentällä odottamaan
        kun lento on myöhässä,
        silloin puhekaveri on tarpeen
        jo yksistää turvalisuuden tunteen takia,
        meille on käyny noinkin,
        lentokoneesta on osa menny rikki,
        sitä on odottettu melkein vuorokausi suomesta jotta lento pääsee jälleen lähtemään,
        kaikenlaisia muitaki yllätyksiä on sattunu,
        erittäin outojaki asioita on ulkomailla lentokentällä sattunu,
        siis tahallista kiusantekoa esm, siitä syystä että annetaisiin rahaa lentokenttä virkailijalle, huh huh,
        varsinki itäeuroopan kentillä on ollu korruptiota,
        espanjan siis kanarian saarten kentillä ei kylläkää ole koskaan mitään hankaluuksia sattunu,
        siellä on saanu aina hyvää ystävällistä palvelua,


    • Ole uuden etsijä. En matkusta samaan paikkaan pääsäntöisesti kuin yhden kerran

      Nyt olen taas palstaetäisyydellä, mutta en Suomessa vielä pitkään aikaan.

      Takana uskomattomien usien kokemusten matkaseikkailu. Viisi uutta maabongausta ja muutama läheltä ohitettu tuttavuus. Pohjois- Keski- ja Etelä-Amerikan maita.

      Lento Amsterdam - Atlanta - Miami.
      Kaksi vuorokautta Miamissa. Retki Evergladesin kansallispyiaton suoalueelle allogaattoreita bongaamaan. Jännitystä...Ilta kauniilla Miami Beachilla. Rentoutumista😏

      Risteily Zuiderdamilla alkoi.

      Eka rantautuminen Bahamaan, Half Moon Cayn saarelle, barbiguepileet yhdessä New Amsterdamin risteilyvieraiden kanssa. Luxusta 😙

      Ohitimme Haitin.

      Aruba Oranjestad, Jeeppisafari kalliorannoilla, josta paluu palmujen alle beachille. Vauhtia.

      Curacao, Päivä kauniissa Willemstadissa, kaupunki- ja ostoskierros.Niin hollantilaista.😚

      Panaman kanana, Gatun Lake ja Colon.

      Costa Rica, Puerto Limon. Heltenen kaupunkikierros. 😥 Jalkahoito paikallisella rouvalla ja muistoksi mukaan lähti selkäreppu.

      Yhtä äkkiä risteilijän kurssi muuttui, kiidimme täyttä vauhtia kohti Caymansaaria, hätätapaus. Risteilyvieras tarvitsi sairaalassa suoritettavaa leikkausta, joten siinä samalla reissulla sekin saarivaltio tuli rantavesiltä bongattua.

      Ohitimme horisontissa näkyneen Kuuban ja palasimme Fort Lauderdale satamaan Floridaan.

      Neljä päivää seilailtiin merellä rantautumatta. Aurinkoa, allasuintia. yöllisiä poreallaskylpyjä tähtitaivaan alla, kynsien hoitoa, ravintolaillallisia, musikkia jne jne.

      Paluu Hollantiin.

      Miami - Atlanta - Amsterdam.

      Nyt kotona Heemstedessä 😊

      Täällä lämpötila on noussut ennätyksellisesti yli 20 C, joten sääjuhlat jatkuvat.

      • Olipa kiva kuulla, ettet lentänytkään risteilyaluksen kaiteen yli suoraan hain persiiseen, mitä aloin jo epäillä, kun viimeinen mitä sinusta kuului oli, että lähdet risteilemään ja sitten ei mitään.


      • Tellukka kirjoitti:

        Olipa kiva kuulla, ettet lentänytkään risteilyaluksen kaiteen yli suoraan hain persiiseen, mitä aloin jo epäillä, kun viimeinen mitä sinusta kuului oli, että lähdet risteilemään ja sitten ei mitään.

        Huomenta☺aurinkoisesta Heemstedestä, tulossa parvekkeella makoilupäivä. Aikaero nukuttu yli ja pyykkikone pesee matkavaatteita.

        Risteilyaluksen internetpalvelu oli sikakallista, eikä olisi ollut aikaakaan istua päätteellä. Aina kun rantauduimme lähetin viestit ja päivitin faceni eri saarten free wifi kahviloissa. Curocaon Wilhemstadissa oli free wifi koko kaupungin yllä. Tein etukäteen kuvakolaasit ja tekstit, joten shattäilyni jäi vähiin.

        On tietty kiva olla kotona ja naputella täältä, meillä on wifi kaikkialla asunnossa.

        Eilen illalla sättäilin lasteni kanssa. Kuopuksen kanssa puhelimella ja esikoisen kanssa Whatsappin kautta. Hän kun on taas reissussa Etelä Euroopassa.

        En nähnyt yhtään hai-kalaa, mutta alligaattoreita ja kauniita lintuja senkin edestä. 😎


    • Näkökulmia

      Me ei tarvita iltaohjelmaa, koska käydään aina lastenlasten ja heidän lastensa kanssa.

      Kaksitaan ei ole matkusteltu koskaan, ulkomailla, lasten kanssa (5) matkusteltiin ahkeraan heidän ollessaan 5-18v. Nyt lapset matkustelevat vain työmatkoja, me matkustelemme jälkipolven kanssa jotta oppivat kieltä ja kaikkea muutakin.

      • flegmaatti

        Iltamenot kun lapset mukana.
        Siirryttyämme autoteltasta yksityismajoituksiin niin usein isäntäväki, jossakin välissä pöytäkeskutelun aikana, kysäisi iltamenoja ja poikkeuksetta tarjoutuivat varmistamaan penskojemme yörauhan.
        Tätä tapahtui meille vain Itävallassa ja Unkarissa.
        Panimme penskat nukkumaan ennen klo9:ää ja lähdimme vaimon kanssa humputtelemaan.
        Palattuamme yöllä asunnolle, menimme pihalle tai parvekkeelle nauttimaan viimeisiä viinejä ja kertaamaan päivän tapahtumia.

        Aloittaessaan matkustelun keskenään tyttömme oli 14v ja poikamme 12v.
        Ensimmäinen matka Lontooseen, meille tuttuun hotelliin Bayswaterissa.
        Seuraavana vuotena Lontoon uusinta ja sitten Istanbuliin josta palatessa tytöllä oli mustelmat pakaroissa nipistelyn jäljiltää


    • pellattaa

      Milloin bella kertoo Gambian seksimatkoistaan?
      ASia kiinnostaa lukijoita.

    • Ei kiinnosta nykyään, nuorena ja perheen kanssa oli lentomatkoja sitten oli vuosia purjehdusta sen jälkeen asuntovunulla koko eurooppa tuhansia kilometrejä lomalla.

      Vaunu on nyt 27 vuotta vanha, että viimeisiä. Katsastan yhden kerran nyt keväällä sitten olisi 2019 saa nähdä.

    • kotinurkilla

      En ole koskaan matkustanut minnekään.

      • Hyvä kommentti sait peukalon


      • xx4
        xx9 kirjoitti:

        Hyvä kommentti sait peukalon

        Kiva juttu tuo oli! Molemmat jutut tarkemmin ajatellen.
        Laita peukku postipakettina tulemaan. Sianpään voi osoittaa suoraan Italian mafialle. ;)


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      423
      1826
    2. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      186
      1475
    3. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      109
      1411
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      156
      1358
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1046
    6. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      980
    7. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      966
    8. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      119
      923
    9. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      93
      900
    10. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      886
    Aihe