1 Mitkä ovat edellisen valtuustokauden suurimmat onnistumiset, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen?
Valtuustokauden suurin onnistuminen on ollut, että olemme pystyneet kaupunkina tukemaan Kaidia osaltamme saamaan hankkeen näin pitkälle.
Hyvänä valtuustopäätöksenä muun muassa Mansikkanokan kaava on mahdollistanut ympärivuotisen matkailun kasvattamisen aloittamisen.
2 Entä epäonnistumiset ja miksi asiaan ei tullut toivottua tulosta?
Talouden tasapainottaminen on ollut vielä liian ohkaisella pohjalla, vaikka hyviä elementtejä organisaation uudistamisesta onkin jo saatu idulle.
Talous heittelee vielä liian paljon vuosittain verotulojen kehityksen mukana, kun muuta puskuria ei juurikaan ole.
3 Mitkä asiat nousevat suurimmiksi haasteiksi tulevalla valtuustokaudella ja miksi?
Tulevan valtuustokauden suurimmat haasteet liittyvät organisaation uudistamiseen soten irtautuessa, talouden liikkumavaran laventamiseen ja investointikyvyn parantamiseen sekä rohkeuteen painaa edelleen vahvasti kaasua biotalouden ja ympärivuotisen matkailun kehittämisessä. Näillä saroilla avautunee jatkossakin tuhannen taalan pelipaikkoja.
Olemme Kemissä joutuneet viime vuosikymmeninä käymään kovasti puolustustaisteluja, nyt pitää osata alkaa hyökkäämään elinvoiman vahvistamiseksi.
4 Kemin talous on mennyt ylä- ja alamäkeä. Myös lainakantaa on jouduttu kasvattamaan. Kuinka talous pidetään tasapainossa seuraavan neljän vuoden aikana?
Talouden tasapaino on ikuinen haaste. Nyt pitää säilyttää maltti erityisesti koulu- ja päiväkotiverkon investoinneissa, ettemme yli-investoi itseämme kuralle korkotason väistämättömästi noustessa. Suhteellinen asemamme kuntien kentässä on parantunut lainakannan osalta, vaikka lainaa vielä reippaasti onkin. Sen sijaan jos verrataan koko kuntakonsernin lainoja, Kemi on jo kuntien keskitasolla tai jopa vähän sen alle. Taloustasapaino säilyy, jos elinvoima kasvaa ja organisaatio uudistuu.
5 Mitkä ovat suurimmat toiveet ja pelot ensi valtuustokaudelle?
Suurin toive on biotalouden ja matkailun kasvun jatkuminen ja sitä kautta työllisyyden kohentuminen. Suurin pelko on, että syrjääntyminen kiihtyisi.
6 Millaista valtuustoa toivot, jotta päätöksenteko olisi sujuvaa?
Toivon rohkean anylyyttista ja avarakatseista valtuustoa, joka haluaa ja uskaltaa menestyä ja ottaa päätöksillään ohjia omiin käsiin menestyksen luomisessa. Käännetään asenne hyökkäykseen puolustautumisen sijaan.
7 Mitä toivot valtuutetuilta?
Toivon valtuutetuilta vahvaa vastuunottoa, sitoutumista ja heittäytymistä Kemin kehittämiseen.
8 Millainen on Kemi vuonna 2025?
Nykyistä vahvempi ja ennakkoluulottomampi pelaaja, joka tunnetaan laajasti Pohjolan biotalouspääkaupunkina!
Valtuustokauden suurin onnistuminen on ollut, että olemme pystyneet kaupunkina tukemaan Kaidia osaltamme saamaan hankkeen näin pitkälle.
Hyvänä valtuustopäätöksenä muun muassa Mansikkanokan kaava on mahdollistanut ympärivuotisen matkailun kasvattamisen aloittamisen.
2 Entä epäonnistumiset ja miksi asiaan ei tullut toivottua tulosta?
Talouden tasapainottaminen on ollut vielä liian ohkaisella pohjalla, vaikka hyviä elementtejä organisaation uudistamisesta onkin jo saatu idulle.
Talous heittelee vielä liian paljon vuosittain verotulojen kehityksen mukana, kun muuta puskuria ei juurikaan ole.
3 Mitkä asiat nousevat suurimmiksi haasteiksi tulevalla valtuustokaudella ja miksi?
Tulevan valtuustokauden suurimmat haasteet liittyvät organisaation uudistamiseen soten irtautuessa, talouden liikkumavaran laventamiseen ja investointikyvyn parantamiseen sekä rohkeuteen painaa edelleen vahvasti kaasua biotalouden ja ympärivuotisen matkailun kehittämisessä. Näillä saroilla avautunee jatkossakin tuhannen taalan pelipaikkoja.
Olemme Kemissä joutuneet viime vuosikymmeninä käymään kovasti puolustustaisteluja, nyt pitää osata alkaa hyökkäämään elinvoiman vahvistamiseksi.
4 Kemin talous on mennyt ylä- ja alamäkeä. Myös lainakantaa on jouduttu kasvattamaan. Kuinka talous pidetään tasapainossa seuraavan neljän vuoden aikana?
Talouden tasapaino on ikuinen haaste. Nyt pitää säilyttää maltti erityisesti koulu- ja päiväkotiverkon investoinneissa, ettemme yli-investoi itseämme kuralle korkotason väistämättömästi noustessa. Suhteellinen asemamme kuntien kentässä on parantunut lainakannan osalta, vaikka lainaa vielä reippaasti onkin. Sen sijaan jos verrataan koko kuntakonsernin lainoja, Kemi on jo kuntien keskitasolla tai jopa vähän sen alle. Taloustasapaino säilyy, jos elinvoima kasvaa ja organisaatio uudistuu.
5 Mitkä ovat suurimmat toiveet ja pelot ensi valtuustokaudelle?
Suurin toive on biotalouden ja matkailun kasvun jatkuminen ja sitä kautta työllisyyden kohentuminen. Suurin pelko on, että syrjääntyminen kiihtyisi.
6 Millaista valtuustoa toivot, jotta päätöksenteko olisi sujuvaa?
Toivon rohkean anylyyttista ja avarakatseista valtuustoa, joka haluaa ja uskaltaa menestyä ja ottaa päätöksillään ohjia omiin käsiin menestyksen luomisessa. Käännetään asenne hyökkäykseen puolustautumisen sijaan.
7 Mitä toivot valtuutetuilta?
Toivon valtuutetuilta vahvaa vastuunottoa, sitoutumista ja heittäytymistä Kemin kehittämiseen.
8 Millainen on Kemi vuonna 2025?
Nykyistä vahvempi ja ennakkoluulottomampi pelaaja, joka tunnetaan laajasti Pohjolan biotalouspääkaupunkina!
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://yle.fi/uutiset/3-9546418
Kovasti on kirittävää. Vai talous kunnnossa. Päivittäisrahoitukseen käytetään pikavippejä kuten tilinpäätöksessä ja uudessa talousarviossa kerrotaan. Velkaa on aivan riittävästi ja lisää otetaan eli talous yleisesti ottaen kuralla.
Nissisen porinat erottuvat kuin yö ja päivä Kemin ja naapurikuntien johtajien puheista. Paljon puhetta ja vähän villoja.
Mitenkäs Nissisen johtaman Kemin talous onkaan kehittynyt kuluneella valtuustokaudella?
Esim. Vuosikate vuonna 2013 plussalla yli 5milj.euroa. Vuosikate arvio vuonna 2016 miinuksella 739 000 euroa.
Tulos vuonna 2013 plussalla 751000 euroa. Tulos vuonna 2016 miinuksella 5 315 000 euroa.
Lainakanta vuonna 2013 79 612 000 euroa. Lainakanta vuonna
2016 86 052 000 euroa. Näiden päälle vielä konsernilainat.
Väkimäärä 2013 oli 22 257 henkilöä. Väkimäärä vuonna 2016 oli 21758 henkilöä.
Kuitenkin kaupunginjohtaja Nissinen vastaa Lounais-Lapin toimittajan kysymykseen 2 näin. Ensin toimittajan kysymys:"Entä epäonnistumiset ja miksi asiaan ei tullut toivottua tulosta?" Kaupunginjohtaja Nissisen vastaus:"Talouden tasapainottaminen on ollut vielä liian ohkaisella pohjalla,vaikka hyviä elementtejä organisaation uudistamisesta onkin jo saatu idulle. Talous heittelee vielä liian paljon vuosittain verotulojen kehityksen mukana,kun muuta puskuria ei juurikaan ole."
Siis mitään ei ole saatu aikaiseksi eikä tehty talouden korjaamiseksi. Kun organisaatio on valmiiksi ylisuuri ja uutta väkeä palkataan koko ajan niin miten tuollaiset idut voivat versoa ja kasvaa säästöjä tuoviksi puiksi?
Mikään muu ei pelasta Kemin taloutta kuin rajut henkilöstövähennykset. Niitähän kaupunginjohtaja ei uskalla esittää koska mukavan johtajan maine saisi kolhun.
Historia on kuitenkin osoittanut että mukavilla johtajilla ei ole ainuttakaan tukijaa kun joudutaan tekemään kovia päätöksiä.
Vassarit pois vallasta! Älkää äänestäkö punaisia päättäjiksi
Eikä vaalean punaisia!