Kokoomuksen pitkäaikainen slogan "mahdollisuuksien tasa-arvo" on pelkkää kusetusta. Toisin kuin väitetään, kyse ei ole siitä, lähtevätkö kaikki samalta viivalta vai saapuvatko kaikki yhtä aikaa maaliin. Kyse on siitä, että joidenkin radoille on kaivettu sudenkuoppia, ja siitä, että vain voittajalle on tarjolla jotakin kaikkien muiden jäädessä ilman. Käytännössä jos et ole ekstrovertti ADHD-tapaus joka sietää erittäin hyvin stressiä ja alati vaihtuvia pinnallisia ihmissuhteita, ja jollet ole ala-asteikäisestä asti kunnostautunut kympin oppilaana, ei sinulla kokoomuslandiassa ole mitään mahdollisuuksia hyväpalkkaiseen ja kiinnostavaan työhön.
Mahdollisuuksien tasa-arvo
PuhuvaAuto
22
2183
Vastaukset
- komppaan
Onhan se vähän noinkin. Periaatteessa "mahdollisuuksien tasa-arvo" on erittäinkin hyvä ja kannatettava ajatus, mutta yhtäläiset mahdollisuudet eivät tietenkään ole jotain, mitä ihmisillä lähtökohtaisesti on ellei niitä erikseen heiltä viedä. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää aktiivista ja ihmisten yksilöllisyyden huomioivaa ponnistelua.
Olisiko jollakin joku velvollisuus tarjota hyväpalkkaista ja kiinnostavaa työtä sellaiselle, jonka työnanttaja itse ei katso tehtävään soveltuvaksi parhaaksi katsomillaan kriteereillä?
Mahdollisuuksien tasa-arvon ideakaan ei ole tasoittaa ihmisten luontaisia kykyeroja vaan nimenomaan mahdollistaa näiden täysi hyväksikäyttö. Olennaista on, ettei mahdollisuuksia viedä epäoleellisten seikkojen takia. Esimerkiksi mahdollisuutta koulutukseen ei evätä, koska korkeakouluopiskelijoille halutaan tietty etninen jakauma.
On totta, että koskaan kaikilla ei voi olla täysin samoja mahdollisuuksia. Rikkaalla on enemmän mahdollisuuksia kuin köyhällä. Toisaalta rikkaus voi myös passivoida. Kautta aikojen ihmiset ovat tehneet työtä, jotta heidän lapsillaan olisi helpompaa. Ei ole yhteiskunnan tehtävä tehdä, tätä tyhjäksi tasapäistämällä. Jos liikaa keskitytään kakun jakamiseen, ei pian ole ketään leipomassa sitä kakkua.
Harva kai avoimesti tunnustaa uskovansa lopputuloksen tasa-arvoon. Ihmiset yleisesti tajuavat, että yksilöt ovat erilaisia. Sen sijaan monilla tämä hämärtyy, kun kyse on ihmisjoukoista, esimerkiksi sukupuolista kokonaisuutena tai etnisistä ryhmistä. Tällöin oletetaan, että mahdollisuuksientasa-arvo johtaisi lopputuloksen tasa-arvoon ja poikkeama siitä osoittaa sortoa. Tosin poikkeamat naisten tai etnisten vähemmistöjen eduksi hyväksytään. Ne vain osoittavat ko. ryhmän paremmuutta.- GillanGillan
Mutta kun se etnisyyden tai sukupuolen perusteella karsiminen ei eroa mitenkään ratkaisevasti esim. koulumenestyksen perusteella karsimisesta!!
- tasa-arvoista_opetusta
GillanGillan kirjoitti:
Mutta kun se etnisyyden tai sukupuolen perusteella karsiminen ei eroa mitenkään ratkaisevasti esim. koulumenestyksen perusteella karsimisesta!!
Totta kai eroaa. Koulumenestys saakin vaikuttaa vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksiin. Jutun juju on vaan siinä, että koulumenestykseen ei saisi vaikuttaa juuri muu kuin lahjakkuus ja uutteruus. Opetuksen järjestäminen tavalla joka sopii tietyntyyppisille oppilaille mutta ei toisille vaarantaa tasa-arvon, samoin merkittävät alueelliset tai koulukohtaiset erot opetuksen laadussa.
GillanGillan kirjoitti:
Mutta kun se etnisyyden tai sukupuolen perusteella karsiminen ei eroa mitenkään ratkaisevasti esim. koulumenestyksen perusteella karsimisesta!!
En ymmärrä miten noilla edes olisi mitään tekemistä toistensa kanssa. Koulumenestykseen ainakin periaatteessa voi vaikuttaa. Sukupuoleen tai ihonväriin ei. Lisäksi koulumenestys usein korreloi sen kanssa, mitä opiskelulta vaaditaan.
- GillanGillan
tasa-arvoista_opetusta kirjoitti:
Totta kai eroaa. Koulumenestys saakin vaikuttaa vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksiin. Jutun juju on vaan siinä, että koulumenestykseen ei saisi vaikuttaa juuri muu kuin lahjakkuus ja uutteruus. Opetuksen järjestäminen tavalla joka sopii tietyntyyppisille oppilaille mutta ei toisille vaarantaa tasa-arvon, samoin merkittävät alueelliset tai koulukohtaiset erot opetuksen laadussa.
"Jutun juju on vaan siinä, että koulumenestykseen ei saisi vaikuttaa juuri muu kuin lahjakkuus ja uutteruus."
Aivan.
" Opetuksen järjestäminen tavalla joka sopii tietyntyyppisille oppilaille mutta ei toisille vaarantaa tasa-arvon"
Ja juuri tässä tulee ongelma, eli että opetus perustuu ulkoaopettelemiselle, mikä ei kaikkia motivoi.
Ja juuri tämän takia koulumenestyksellä tulevaisuuden mahdollisuuksien rajoittaminen ei ole hyväksyttävää.
Itse kiinnostuin "opiskelusta" vasta lukiossa kun filosofia ja psykologia astuivat kuvaan. Yläasteella ei esim. matikka kiinnostanut yhtään, saatikka biologiasta joku lintulajien tunnusmerkkien opetteleminen. - GillanGillan
GillanGillan kirjoitti:
"Jutun juju on vaan siinä, että koulumenestykseen ei saisi vaikuttaa juuri muu kuin lahjakkuus ja uutteruus."
Aivan.
" Opetuksen järjestäminen tavalla joka sopii tietyntyyppisille oppilaille mutta ei toisille vaarantaa tasa-arvon"
Ja juuri tässä tulee ongelma, eli että opetus perustuu ulkoaopettelemiselle, mikä ei kaikkia motivoi.
Ja juuri tämän takia koulumenestyksellä tulevaisuuden mahdollisuuksien rajoittaminen ei ole hyväksyttävää.
Itse kiinnostuin "opiskelusta" vasta lukiossa kun filosofia ja psykologia astuivat kuvaan. Yläasteella ei esim. matikka kiinnostanut yhtään, saatikka biologiasta joku lintulajien tunnusmerkkien opetteleminen.Tunsin taannoin kokoomusnuoren, joka oli sitä mieltä, että saan syyttää vain itseäni siitä etten ole menestynyt elämässä, mm. juuri keskinkertaisen koulumenestyksen takia, ja - varsinkin - koska olen introvertti ja hidas tutustumaan uusiin ihmisiin enkä siedä stressiä. Hän ei siis hyväksy erilaisuutta vaan kaikkien pitäisi mahtua samaan ahtaaseen muottiin. Eihän tämä voi olla oikein.
Jos ihmistä syrjitään etnisyyden takia niin se on muka väärin, mutta jos syrjitään luonteenpiirteiden perusteella niin se on sitten oikein? GillanGillan kirjoitti:
"Jutun juju on vaan siinä, että koulumenestykseen ei saisi vaikuttaa juuri muu kuin lahjakkuus ja uutteruus."
Aivan.
" Opetuksen järjestäminen tavalla joka sopii tietyntyyppisille oppilaille mutta ei toisille vaarantaa tasa-arvon"
Ja juuri tässä tulee ongelma, eli että opetus perustuu ulkoaopettelemiselle, mikä ei kaikkia motivoi.
Ja juuri tämän takia koulumenestyksellä tulevaisuuden mahdollisuuksien rajoittaminen ei ole hyväksyttävää.
Itse kiinnostuin "opiskelusta" vasta lukiossa kun filosofia ja psykologia astuivat kuvaan. Yläasteella ei esim. matikka kiinnostanut yhtään, saatikka biologiasta joku lintulajien tunnusmerkkien opetteleminen.Minä ihmettelen tätä motivoinnista puhumista. Miksi kaiken tulisi aina olla motivoivaa. Kyllä joskus pitää jotain tehdä vain siksi, että pitää. Eikä se tiettyjen perusasioiden ulkoa osaaminen haitaksi ole.
- aefesagew
okaro kirjoitti:
Minä ihmettelen tätä motivoinnista puhumista. Miksi kaiken tulisi aina olla motivoivaa. Kyllä joskus pitää jotain tehdä vain siksi, että pitää. Eikä se tiettyjen perusasioiden ulkoa osaaminen haitaksi ole.
"Kyllä joskus pitää jotain tehdä vain siksi, että pitää."
Aikuisten maailmassa näin tietysti onkin. Lapsiin tällaista ajattelua ei voi soveltaa, koska on itsestäänselvää, ettei etenkään ala-asteikäisellä lapsella vielä ole kapasiteettia ymmärtää tällaisia välttämättömyyksiä tai toiminnanohjauksellisia edellytyksiä pakottaa itseään suoriutumaan niistä parhaansa mukaan. Motivointi on opetuksessa ensiarvoisen tärkeää, eikä mistään pehmoisen ideologisista syistä, vaan ihan selkeistä käytännön syistä. Totta kai on kaikkien kannalta mielekkäintä, jos lapset oikeasti oppivat koulussa jotain, ja tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää muun muassa sitä oikeanlaista motivointia. aefesagew kirjoitti:
"Kyllä joskus pitää jotain tehdä vain siksi, että pitää."
Aikuisten maailmassa näin tietysti onkin. Lapsiin tällaista ajattelua ei voi soveltaa, koska on itsestäänselvää, ettei etenkään ala-asteikäisellä lapsella vielä ole kapasiteettia ymmärtää tällaisia välttämättömyyksiä tai toiminnanohjauksellisia edellytyksiä pakottaa itseään suoriutumaan niistä parhaansa mukaan. Motivointi on opetuksessa ensiarvoisen tärkeää, eikä mistään pehmoisen ideologisista syistä, vaan ihan selkeistä käytännön syistä. Totta kai on kaikkien kannalta mielekkäintä, jos lapset oikeasti oppivat koulussa jotain, ja tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää muun muassa sitä oikeanlaista motivointia.Kyllä minä ymmärsin, että koulussa pitää käydä, vaikka ei haluaisi.
- sairaita-aikoja
Toisessa ääripäässä eli tasapäisessä sossulandiassa koulutetaan sitten vaikkapa kuuromykkä sokea liikennelentäjäksi, tai nuoren tytön murhaaja nuorisotyöntekijäksi. Jälkimmäinen ei sitten ollut vitsi vaan todellisuutta.
Astetta vinksahtaneemmassa järjestelmässä harrastetaan sitten tasa-arvon päälle "positiivista" syrjintää, mikä on käsite- ja termihirviönä vähän kuin ystävällinen turpiinveto, koska kärsivä osapuoli ei ole kadonnut mihinkään vaan vaihtanut vain paikkaa. Tasa-arvossa kärsivää osapuolta ei tietenkään olisi, vaan kaikkien tulisi toimia omien kykyjensä mukaan.Sossulandiassa noin voidaan tehdä. Sosialistisissa maissa pyrittiin tarkkaan valitsemaan valioyksilöt eri aloille.
- ikaro
okaro kirjoitti:
Sossulandiassa noin voidaan tehdä. Sosialistisissa maissa pyrittiin tarkkaan valitsemaan valioyksilöt eri aloille.
Ja sehän näkyi sitten mahtavana elintasona, huippusaavutuksina aloilla kuin aloilla ja sosialismin päättymättömänä voittokulkuna! Tai eiku...
ikaro kirjoitti:
Ja sehän näkyi sitten mahtavana elintasona, huippusaavutuksina aloilla kuin aloilla ja sosialismin päättymättömänä voittokulkuna! Tai eiku...
Ongelma olikin siinä, ettei jaettu kuuluvaa kannustusta. Kun jokainen sai suunnilleen samaa palkkaa, ei se huippuosaaja juuri itse hyötynyt.
- ikaro
okaro kirjoitti:
Ongelma olikin siinä, ettei jaettu kuuluvaa kannustusta. Kun jokainen sai suunnilleen samaa palkkaa, ei se huippuosaaja juuri itse hyötynyt.
Niin, eli ongelma oli kuin olikin itse sosialistinen järjestelmä tasapäistämisineen.
ikaro kirjoitti:
Niin, eli ongelma oli kuin olikin itse sosialistinen järjestelmä tasapäistämisineen.
Et tunnu ymmärtävän asiaa ollenkaan. Sosialismissa kyse ei ole siitä, että valtio pyrkisi tasapuolisesti auttamaan kansalaisia menestymään vaan siitä, että valtio pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään kansalasia hyväksi ilman, että nämä siitä itse hyötyisivät.
- näintälläkertaa
Paljon sanahelinää nykyään.
- historiantutkija
- huippuyksilöillä tarkoitetaan tässä , niitä miehiä joilla on hurja halu lössötellä kakkareikää , siis mitä enemmän lössötysvoimaa sen lahjakkaanpi yksilö - vrt historian kirjat täynnänsä homosankareita.
- HirvennäköinenHillokauha
Tuosta koulutuksen rajoittamisesta.... minusta on todella kummallista kun jotkut esittävät mielipiteitä että sosiologian, filosofian, antropologian yms. suoraan ammattiin valmistamattoman koulutuksen ei pitäisi olla yhteiskunnan varoilla tuettua, että ns. "huviopiskelua" ei yhteiskunnan tulisi kustantaa. Ei tajuta sitä, että KAIKKI kouluttautuminen on hyödyllistä. Esim. sosiologiaa opiskellut ihminen joka myöhemmin valmistuu arkkitehdiksi omaa aivan omanlaisensa perspektiivin rakenetun ympäristön yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. Sitä paitsi, pakotetaanhan lapset peruskoulussa opettelemaan ulkoa faktatietoa vähän joka alalta. Miksi se olisi hyödyllistä tai jopa välttämätöntä, mutta filosofian maisterin paperit eivät? Mielestäni asia on ihan toisinpäin, eli että peruskoulussa pitäisi sitä nippelitiedon opettelua karsia (kuten tuolla yllä joku kirjoittikin, se ei motivoi) ja myöhemmillä opintoasteilla esim. filosofian määrää lisätä.
- kaikenkarvastaopettajaa
- Yks kokomustalainen naisopettaja alko räkätellä minusta apinaa jo 60 vuotta sitte, ja sama jatkuu edelleen , naisen miesihanne oli lapualainen poliisi ,siis sadisti akka joka nautiskeli ku putkassa pieksettiin ihmisiä aivovammapotilaaksi
- Ensikertalaiskiintiöpois
Mitä mieltä te kokoomuslaiset olette korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöstä? Siinä suuri osa aloituspaikoista on varattu sellaisille jotka eivät ole opiskelleet korkeakoulussa. Eikös se ole tasapäistämistä jos mikä?
- Anonyymi
Ei siinä ole muutenkaan mitään järkeä että opintopaikoista laitetaan nuoret kilpailemaan verissäpäin. Se ei palvele kenenkään etuja. Se ei johda siihen, että opiskelemaan valikoituisi parempaa ainesta, eikä se johda siihen, että ne jotka eivät päässeet sisään hakeutuisivat paremmin kykyjään vastaaville aloille (mitä ikinä se tarkoittaakaan). Se aiheuttaa vain turhaa stressiä nuorille, turhaa byrokratiaa oppilaitoksille jne.
Saksan malli käyttöön pls. Subjektiivinen opinto-oikeus.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400006171031124h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?102478Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy2182015Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja231853- 721100
Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.491084Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?76908Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo58897En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.43852Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee
Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä88833