Pohdin tänään syvällisiä ja miesten maailmaa. Lähinnä suomalaisten miehen maailmaa. Ja tiedättekö, ymmärrän nytten monta asiaa paremmin. Tämä on nyt kooste teorioista, kaikkia ei toki voida saman viivan alle laittaa, mutta suurimmalla osalla pojista on tuo kasvaminen mieheksi on todella haasteellista...
Lapsi kiintyy ensihuoltajaan, mikä on ollut ennen lähes poikkeuksetta nainen. Vauva ja pikku lapsi ei myös erota aluksi itseä huoltajasta, vaan kokee olevansa samaa huoltajansa kanssa. Kun lapsi alkaa ymmärtämään, ettei ole osa äitiä/nykyään myös isää hän ihailee tätä mahtavaa olentoa ja toki kokee olevansa samanlainen. Kun pari-kolme vuotias alkaa erottamaan sukupuolensa, poika huomaa, ettei olekaan kuten äiti, hän on erilainen, kokee ettei välttämättä ole niin mahtava. Tämä jää alitajuntaan. Vähän kuin ohjelmointi pienestä "vajavaisuudesta". Tämä toki korjaantuu osittain, jos perheessä on läsnäoleva ja huolehtiva isä, johon poika voi samastua. Vaikeampi on jos ei ole.
Sitten alkaa koulu, jossa poika huomaa olevansa ei välttämättä niin vahva, pitkä, uskalias. Hän tutustuu myös siihen, millaisen "äijän" tulisi olla. Jos hän ei olekaan yleisesti vallitsevien normien mukaista "äijä"materiaalia omasta mielestään, alitajuntaan siirtyy lisää oman "vajavaisuuden" tunnetta.
Murrosiässä poika joutuu tilanteeseen että hormonit ohjaa tytöihin (tämäkin riippuu monesta tekijästä ohjaako). N. 13-15 vuotiaana poika on hieman niin kuin väliinputoaja, koska omaikäiset tytöt tykkää ja ihailee vanhempia poikia ja nuoremmat ovat vielä liian lapsia. Tämäkin nakertaa pienen itsetuntoa.
Polku mieheksi käy vielä monen haasteellisen mutkan kautta.
Vaikeaa.
Sitten, kun Suomessa on tämä matriarkaatti. Nainen vaatii sitä sun tätä samalla peräänkuluttaen tasa-arvoa. Näennäinen tasa-arvo. Jos mies on feminiininen - hän on luuseri, jos "äijä" -kusipää. Ja kun muistetaan vielä pikkulapsi-iästä alkanut "vajavaisuuden" kokeminen naishahmoon verrattuna, niin... miten ihmeessä selvisitte? Minua ei ihmetytä enää yhtään, miksi Suomessa on niin paljon miehiä, jotka haluaisivat suhteeseen, mutteivat saa/uskalla sellaiseen... ymmärrän kyllä täälläkin palstalla vallitsevaa "naisvihaa" ja naisen esineellistämistä...
Mä olen onnellinen, että naisella on äänioikeus ja kaikki tasa-arvo, joka on vaivalla saavutettu. Mutta joissakin asioissa minua tympii tämä sukupuolineutraaliuteen pyrkiminen. Kyllä, ihmistä ei pitäisi sukupuoli määritellä. Täytyy kohdata ihmistä ihmisenä. Mutta olemme kuitenkin erilaisia, fysiologisesti, psykologisesti yms. Ja minusta se on vahvuus. Itse ainakin arvostan miehiä miehinä ja naisia naisina. Erilaisia, muttei toisiaan parempia :)
Huh, tuli pläjäys. Tämä siis ei ole mun oma keksintö, vaan yhteenveto erilaisista kehitysteorioista. Mut jos näin on oikeasti, niin tämä selittää aika monta asiaa miehen käyttäytymisessä, jotka mua ihmetyttivät :/
Mut peukkuja nyt kaikille tasapuolisesti ja toivottavasti jokainen halukas löytää sen toisen puolikkaansa :). Niin kuin Maijojen taruissa: Jumala loi ihmistä kokonaiseksi, mut sitten ihminen suututti sen. Sitten Jumala halkaisi ihmisen kahtia ja heitti puolikkaat eri ilmansuuntiin. Mun puolikas on luultavasti jossakin Timbuktuussa :) mut toivon, että teijän puolikkaat olisiva lähempänä :)
Lapsi kiintyy ensihuoltajaan, mikä on ollut ennen lähes poikkeuksetta nainen. Vauva ja pikku lapsi ei myös erota aluksi itseä huoltajasta, vaan kokee olevansa samaa huoltajansa kanssa. Kun lapsi alkaa ymmärtämään, ettei ole osa äitiä/nykyään myös isää hän ihailee tätä mahtavaa olentoa ja toki kokee olevansa samanlainen. Kun pari-kolme vuotias alkaa erottamaan sukupuolensa, poika huomaa, ettei olekaan kuten äiti, hän on erilainen, kokee ettei välttämättä ole niin mahtava. Tämä jää alitajuntaan. Vähän kuin ohjelmointi pienestä "vajavaisuudesta". Tämä toki korjaantuu osittain, jos perheessä on läsnäoleva ja huolehtiva isä, johon poika voi samastua. Vaikeampi on jos ei ole.
Sitten alkaa koulu, jossa poika huomaa olevansa ei välttämättä niin vahva, pitkä, uskalias. Hän tutustuu myös siihen, millaisen "äijän" tulisi olla. Jos hän ei olekaan yleisesti vallitsevien normien mukaista "äijä"materiaalia omasta mielestään, alitajuntaan siirtyy lisää oman "vajavaisuuden" tunnetta.
Murrosiässä poika joutuu tilanteeseen että hormonit ohjaa tytöihin (tämäkin riippuu monesta tekijästä ohjaako). N. 13-15 vuotiaana poika on hieman niin kuin väliinputoaja, koska omaikäiset tytöt tykkää ja ihailee vanhempia poikia ja nuoremmat ovat vielä liian lapsia. Tämäkin nakertaa pienen itsetuntoa.
Polku mieheksi käy vielä monen haasteellisen mutkan kautta.
Vaikeaa.
Sitten, kun Suomessa on tämä matriarkaatti. Nainen vaatii sitä sun tätä samalla peräänkuluttaen tasa-arvoa. Näennäinen tasa-arvo. Jos mies on feminiininen - hän on luuseri, jos "äijä" -kusipää. Ja kun muistetaan vielä pikkulapsi-iästä alkanut "vajavaisuuden" kokeminen naishahmoon verrattuna, niin... miten ihmeessä selvisitte? Minua ei ihmetytä enää yhtään, miksi Suomessa on niin paljon miehiä, jotka haluaisivat suhteeseen, mutteivat saa/uskalla sellaiseen... ymmärrän kyllä täälläkin palstalla vallitsevaa "naisvihaa" ja naisen esineellistämistä...
Mä olen onnellinen, että naisella on äänioikeus ja kaikki tasa-arvo, joka on vaivalla saavutettu. Mutta joissakin asioissa minua tympii tämä sukupuolineutraaliuteen pyrkiminen. Kyllä, ihmistä ei pitäisi sukupuoli määritellä. Täytyy kohdata ihmistä ihmisenä. Mutta olemme kuitenkin erilaisia, fysiologisesti, psykologisesti yms. Ja minusta se on vahvuus. Itse ainakin arvostan miehiä miehinä ja naisia naisina. Erilaisia, muttei toisiaan parempia :)
Huh, tuli pläjäys. Tämä siis ei ole mun oma keksintö, vaan yhteenveto erilaisista kehitysteorioista. Mut jos näin on oikeasti, niin tämä selittää aika monta asiaa miehen käyttäytymisessä, jotka mua ihmetyttivät :/
Mut peukkuja nyt kaikille tasapuolisesti ja toivottavasti jokainen halukas löytää sen toisen puolikkaansa :). Niin kuin Maijojen taruissa: Jumala loi ihmistä kokonaiseksi, mut sitten ihminen suututti sen. Sitten Jumala halkaisi ihmisen kahtia ja heitti puolikkaat eri ilmansuuntiin. Mun puolikas on luultavasti jossakin Timbuktuussa :) mut toivon, että teijän puolikkaat olisiva lähempänä :)
Vastaukset 64
Vanhimmat
Ja pah.
Ostaisinko XC90 Volvon vai lisää metsästysmaata?
Ihan sitä, mitä nyt itse tärkeäksi koet. Oliko sulla vahva ja määräilevä vaiko naiseellinen ja herkkä äiti? Ihan vain mielenkiinnosta kyselen.
Metsästysmaata.
Nykyisellä autolla voi ajaa vielä vaikka 200 000 km.
Äidistäni sen verran, että ala-asteikäisenä halusin lähinnä rymytä metsässä, kivuta kalliolla ja rakentaa kavereiden kanssa lumilinnan.
Tämä oli kovin harmillista, koska naapurin fiksut tytöt osasivat soittaa Mozartia 9 ja1/2 kätisesti, luetella unissaan ulkoa Hiljaa virtaa Don:n ensimmäiset 1000 sivua ja eivätkä koskaan sotkeneet mekkojaan putoamalla koskeen, suonsilmään tai mutakuoppaan.
Myös serkkuni oli ihmelapsi ja osasi lukea jo syntyessään. Vuoden vanhana hän kirjoitti elämäkertansa ja valloitti La Scalan, Marsin sekä Kajaanin linnan tai jotain. Minulla oli mutaa nenän päässä.
Minun oli siis muututtava ja sivistyttävä.
Siinäpä sitä oli kiteytetty pähkinänkuoreen miehen elämän eri vaiheet.
Yritin miettiä kuinka tuo teoria osuu muhun ja mun elämään. Ei jotenkin kolahtanut, johtuneeko sitten siitä että minä olin murrosiässä tekemisissä mua itseäni vanhempien tyttöjen kanssa.
miksi olet muuten sinkku?
Nuo teoriat saavat myös pohtimaan yksilön ihannekumppanille asetettuja kriteerejä. On ihmismieli aika monimutkainen kapine.
Mähän olen eronnut mies, ja eron jälkeen mä en vain ole löytänyt itsestäni kaipuuta parisuhteeseen.
Joskus tulee välähdyksenomaisia hetkiä kun mietin että suhde voisi olla kiva, mutta illuusio katoaa aina nopeasti. Mulla on kuitenkin se oma perhe perustettu ja eletty lapsiperhearkea.
Katson että kansalaisvelvollisuus on täytetty, nyt voi rentoutua.
Noh mutta se ei mene noin. Tuo on vain yhden ihmisen teoria jonka puit sanoiksi luettuasi.
Poikani 2vuotias(vasta täytti) jo boikotoi syömistä luja tahto, ei halua lopettaa rinnan syömistä kun piilotin rintani hän ruokapöydässä menee makaan minun lautaselle, eikä halua syödä. En voi käyttää rasvalääkkeitä. Vasta kaksi vuotias ja nälkälakon aloitti. Ei tästä tule mitään en voi katsoa poikaani kun esittää elotonta ja apeaa.
Lapset kaikki poikani ovat erityylisiä ja mietin mitä minun kaksivuotiaastani tulee.
Voi olla, teoriahan on vain teoria toki. Tämä ei kuitenkaan yhden ihmisen teoria :) useampi teoria yhteen.
Kun en tiedä mihin lähteet perustuu. Sen vuoksi puhun yhdestä teoriasta. Ei mitään sano vaikka kuinka paljon lukenut vauvoihin liittyvää. Ne ei koskaan erittele poikaa ja tyttöä. Ainut missä tytön ja pojan elämä menee eri tahtia alkaa vasta murrosiästä erittely.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/9_12-vuotias/
Jari Sinkkosella on jotakin pointeja, joita käytin ja muista en nyt heti muista, mut voin koittaa muistella jos haluat :)
Voisin lukea itse,jos saisin lähteen varmasti monikin, jotka haluavat varmistaa lähteen. On ihana pistää hanttiin sinkkoselle😂 ja oppia lisää.
Sinkkonen on korostanut isyyden roolia pojan mieheksi kasvamisessa. Kehitysteoria on muistaakseni osittain Freudilta. Mä voin koittaa huomenna etsiä lähteet, en netissä ole lukenut, mut luulis et löytyy täältäki. Mä kiteytin vain monta teoriaa yhteen karkeasti. Miten pahimmassa tapauksessa voi mennä. Lisäksi pieni lapsi ei miettimällä mieti, että on äitiä huonompi, vaan se on vain teoreettisesti oletettu, että kun lapsi huomaa eroavaisuuden ja hyvää isähahmoa ei ole saatavilla, poika kokee "vajavaisuutta" hetkellisesti. Se taas siirtyy alitajuntaan. Ja alitajunnasta ja sen merkityksestä käyttäytymisemme ja valintojemme ohjauksessa on erittäin paljon kirjoitettu :)
Mut toki, nä on vain teorioita :) ihmisten tietyllä tavalla todistamia ajatusleikkejä :) eli ihmisten olettamuuksia. Mutta hauskaa niitä on pyöritellä :)
Tuo asiasta olen samaa mieltä pojalle on terveellinen miehen rooli oleellinen kuin myös tytölle terveellinen naisen. Se pitää olla hyvä molemmin puolin. Sen vuoksi pidän erityisen tärkeänä ydinperhettäni, että selätetään asiat ja selvitellään.
Miehillä on vajavuus, koska ovat äidistään erilaisia. Se on totta. Mutta sen vaikutukset ovat moninaiset (!), sillä jotkut miehet kasvavat aikuisiksi ja vajavuus jalostuu.
Myös naisille syntyy vajavuus ja se on vielä miehiäkin vaikeampi. Se tulee siitä, että tyttö huomaa olevansa samanlainen kuin äitinsä ja on tietenkin onnensa kukkuloilla. Mutta jos äidillä on mies kuvioissa (mahdollisesti lapsen isä), hän huomaa, että äidillä on jo rakkauden kohde olemassa, jota tyttö ei voi voittaa itselleen. Tämä äidin rakkauden kohde on mies, joka on ihan erilainen kuin tyttö itse. Miehellä on penis ja tästä syntyy tytölle peniskateus.
Peniskateus saa aikaan naiselle yleensä koko elän mittaisen katkeruuden miehiä kohtaan. Vaikeuden tässä "kolmiodraamassa" synnyttää juuri se, että tyttö alun alkaen luulee olevansa jotakin, koska on samanlainen kuin äitinsä. Mutta illuusion murtuessa miehen kohdatessaan syntyvä trauma on hyvin syvä eikä se parane koskaan. Pojilla tilanne erostaan äitiin on helpompi, koska jos heillä on tukena isä (tai muu mies), he voivat saada tältä kehitystukea itselleen kasvaessaan mieheksi ja siis samanlaiseksi henkilöksi kuin se, joka saa äidin rakkauden.
Pojan ei tarvitse kuin ainaostaan voittaa isänsä jossakin vaiheessa myöhemmin (eli tehdä freudilaisittain "isänmurha").
Tässä on myös pointti. On se ihmismieli ja käyttäytymisen syyt monimutkaisia, eikö?
En jaksa syventyä pohtimaan sen enempää, mutta ainakin alla olevassa lainauksessa on totuuden siementä mukana varmasti aika paljonkin.. ;P
"Sitten, kun Suomessa on tämä matriarkaatti. Nainen vaatii sitä sun tätä samalla peräänkuluttaen tasa-arvoa. Näennäinen tasa-arvo."
Uskon, että fiksumpia naisia on, mutta määristä en tiedä, että kuinka paljon heitä on.. Tuo on just tuota feminismin myrkyllistä laitaa.. ;P
Tämä oli minulle aika iso kulttuurishokki, kun ymmärsin miten täällä nainen suhtautuu mieheen. Ja mikä on ns tasa-arvo :) itse koen vahvasti, että Suomessa miehen, siis tavallisen miehen, asema ei ole parhaimmasta päästä verrattuna naiseen. Joo palkkaeroavaisuus jossakin ammateissa, mut jos ajatella esim fyysistä voimaa vaativia työtehtäviä, vaikkapa varastossa, niin mies takuulla tekee fyysisesti enemmän duuniakin kuin nainen, monesti toki ei aina. Ihan vain fysiologisen syyn vuoksi-miehillä vain on enemmän voimaa fyysisesti, niin silloin mun mielestä on myös palkassa sen pitäis näkyä. Jossakin kylmää järkeä vaativissa tehtävissä on enemmistö miehiä, niin tottakai näin on hyvä olla, ei siitä mitään tulisi jos naiset tunteineensa siellä basaaria pitäisivät, naiset vain on tuneellisempia, tämäkin ei aina toki mut monesti :).
Muita asioita joissa naisella olisi huonompi asema en ees keksi. Mut miehellä on se asema verrattuna naiseen, aika monessa tapauksessa huonompi. Huoltajuudesta nyt ei tarvi puhuakaan, kaikki tietää mutta myös se, että tasa-arvoinen nainen silti vaatii mieheltä ovien avausta, kassin kantamista, yms. :)
Noh, meen nukkumaan ja oon onnellinen, että olen nainen ;)
Naisten heikompi asema ilmenee esimerkiksi,
- seksuaalinen häirintä
- työelämässä enemmän määräaikaisuuksia
- vanhempainvapaiden kasautuminen pääasiassa naiselle
- taloudellinen asema, korostuu eläikäisillä
Totta, mutta
-miehetkin ovat usein häirinnän ja väkivallan kohteita. He eivät vain usein valita, koska yhteiskunnassamme miehen rooli on olla "vahva". Mikä on väärin
-riippuu alasta. Olen ollut työnantaja naisvaltaisella alalla. Meillä oli myös miestyöntekijöitä. Ja voin sanoa, että ymmärrän erittäin hyvin miksi näin on.
- Yleensä se nainen itse sitä haluaa. Vaihtoehtoja on. Tunnen useamman naisen, jotka saa uuden lapsen vähän ennen vanhempainvapaan loppua. Mikä on ihana asia, mutta myös oma valinta. Haluaako olla 7 lapsen kanssa koko elämän kotona.
-tästä en osaa sanoa. Jos luvut ovat tilastoista niin vaikuttaako siihen kuinka se, että naiset elää vanhemmaksi kuin miehet.
Aika kaukaa haettuja juttuja.. Ja enemmän tai vähemmän kyseenalaisiakin.. ;P
"- seksuaalinen häirintä"
Lailla kielletty ja ainoastaan perseilijä miehet.. kuin myös naisetkin tekevät tätä.. ;P
"- työelämässä enemmän määräaikaisuuksia"
Pitääköhän edes paikkansa ja jos pitää, niin miesten ja naisten työttömyyskin on otettava tässä kohtaa huomioon.
"- vanhempainvapaiden kasautuminen pääasiassa naiselle"
Suurimmaksi osaksi täysin valinnoista kiinni.. Valinnasta yrittää saada lapsi ja siitä miten vanhempain vapaat jaetaan.
"- taloudellinen asema, korostuu eläikäisillä"
Valinnoista, tuurista, onnesta ja "ajoista" (lamat, nousukaudet yms.) kiinni.. Ei sukupuolesta.
Nytkis Johanna Pakkasen laatimaa listaa, sopiiko naisen tekemää listaa epäillä ;)
Heh.. Jaah, tämä olikin vedätys.. Olisi pitänyt arvata, mutta toisaalta kyllä jotkut ihan tosissaan kaiken maailman aivopieruja heittävät ilmaan.. Sukupuolesta riippumatta.. Niin kuin näkyy tässäkin tapauksessa.. ;D
Kaikki miehet ei löydä kumppania vaikka kuinka haluaisi. Rumia ätmejä on vaikka kuinka paljon eivätkä pääse edes pussaamaan naista koskaan. Niin pinnallisia on naiset että tekevät mielummin murhaajan kanssa lapsia kun ruman ätmin kanssa.
Aivan samoin se menee vähemmän viehättävien naisten kohdalla.
Voivat kelvata reiäksi, hetkeksi helpommin mutta ruma (täm katsojan silmässä mutta yleisellä tasolla..) mies voi saada perheen & parisuhteen hyvällä luonteella ja rahalla, rumempi nainen ei näin helposti. Ja jos rumaa miestä joku panee ilmatteks,tekee sen taatusti himosta vilpittömästi eikä "paremman puutteessa" kuten vastaavan naisen kohdalla usein on.. ;)
Lihavia jne naisia julkisesti arvostellaan enemmän kuin miehiä.
Eivätkä naiset kovin usein jauha joutuvansa tyytymään johonkin epäkelpoon mieheen, moni mies täälläkin vinkuu miten joutuu tyytymään johonkin epäviehättävään naiseen .. YÄK!!!
Julmaa. Naisissa on kyllä paljon vaativia kusipäitä, en kiellä. Mutta nainen ei helpolla "tyydy" vaan haluaa aitoja tunteita tai on ennemmin yksin.
- inhottavaa miettiä välillä kuinka tässä enää voi uskoa mihinkään.. Joku tyytyjä-mies osuu kohdalle kuitenkin. Kasvot kun eivät ole parhaita puoliani hoikasta kropasta ym huolimatta :D
Jos jumala olisi olemassa niin eikö se olisi tasapuolinen miehille ja naisille että loisi sellaisia miehiä jotka kelpaisi kaikille naisille. Ehkä jumala olikin nainen ja jätti ätmit elämään ja kuolemaan yksin ilman rakkautta.
Vähän+sekavaa+tekstiä+N38:lta,+mutta+pääpointti+osuu+hyvin+maaliin.
Naisilla+on+etu.+Miksi?+Koska+miehet+ovat+tottuneet+olemaan+suojelijoita+ja+rakentajia,+naiset+puolestaan+suojeltavia+ja+ottajia.+Kun+naiset+pyytävät+jotain,+miehet+antavat+sen+heille.+Siksi,+vaikka+äänestäjistä+yli+50%+on+naisia,+enemmistö+poliitikoista+on+miehiä.+Mutta+kun+miehet+pyytävät+jotain,+naiset+eivät+anna+heille+mitään.+Kun+naiset+eivät+pärjää+jossain+-+"syrjintää,+tarvitaan+uusi+laki!".+Kun+miehet+eivät+pärjää+jossain+-+"lopettakaa+rutina,+mitäs+olette+niin+saamattomia".+Ihan+vastaavasti+rikas+mies+nai+köyhän+naisen,+rikas+nainen+pitää+rahansa+itse.
Lopputuloksena+yhteiskunnassa+on+naisille+useita+rooleja,+miehille+vain+yksi+joka+sekin+on+muuttunut+aivan+surkeaksi.
Naisellinen+nainen+saa+miehiltä+mitä+haluaa,+ihailusta+resursseihin.
Miehekäs+nainen+saa+kehuja+siitä+koska+"pärjää+kuin+miehet".
Naisellinen+mies+on+luuseri,+ei-mies.
Miehekäs+mies,+ellei+ole+top+1%,+on+sika.
Donald+Trumpin+kaltaiset+suurmiehet+ymmärtävät+missä+mennään.+Suomessa+miesten+vapautus+feminismin+ikeestä+on+vielä+tabu.
äiti on äiti ja rakas samoin isä ja sisarukset ja sit tuleva nainen/vaimo ja lapset ja koti ja auto niin siinä miehen rakkaimmat sitten onkin niin mitäpä mies muuta kaipaa kuin kotiaan rakkaimpiaan ja vapaa aikaa
Nietsche sanoi että "kaikki mikä ei tapa tekee vahvemmaksi", joten alistetun osa ei välttämättä tekisi miestä heikoksi loppuelämäkseen. Luulisin että kaikkia miehiä ärsyttää tuo sukupuolineutraalius, joka on vallalla Suomessa.
Itse olen pärjännyt tässä maailmassa olemalla itsenäinen luonteva sika. Pidän naisista, jahtasin heitä seksin vuoksi, ja edelleen naisystäväni ovat sieltä kauniiden joukosta, enkä välitä vaikka he eivät olisi ruudinkeksijöitä kaikki olleetkaan. (Tosin ei kauneus vaikuta fiksuuteen kokemukseni mukaan.)
Iän myötä ote on hiukan rauhoittunut, mutta yhä edelleenkään en korvaani letkauta jollekin asiattomalla "feministien" vaatimukselle. Se ei ärsytä, onhan niitä yhden asian lobbareita muissakin ryhmissä. Viimeksi katsoin jotain suurmoskeija hanketta telkkarista ja mietin että ymmärtävätköhän nuo poskenpaukuttajat että siitä voi mölistä, sitä voi anoa, ja voi vaikka itkeä, mutta edes säälistä sitä ei tule.
Vanhanaikaista ja rajoittunutta sanon minä. Kyllä ihmisten pitää antaa olla persoonia eli yksilöitä, eikä rajoittaa rooleja fyysisen sukupuolen mukaan. Paljon on miehekkäitä kynäniskataiteilijoita tässäkin maassa, eivätkä varmasti pärjää keihäänheitossa 80-luvun Lillakille. Silti Tom of Finland oli miehekäs mies ja Tiina naisellinen nainen. Tämä on siis minun näkemys.
Mitä siitäkin tulee jos perinteisiä roolimalleja kannetaan edelleen mukanamme ja vieläpä syötetään niitä jälkipolville, kun samaan aikaan 10-15 prosenttia parisuhteista alkaa olla saman sukupuolisten kesken. Noissakin parisuhteissa kasvaa / kasvatetaan tulevaisuuden suomalaisia.
Jos ei tunnu äijältä koulun aloituksessa, niin ainahan voi valita tyttöjä kavereikseen, tekstiilityöt ja kaunoluistelun. Haistattaa luokan äijille pitkät ja päätyy Ranskan kansallisbalettiin tanssijaksi.
Nimen omaan, olemme erilaisia ja yksilöitä. On tunteellisia miehiä ja laskelmoivia naisia, samoin toisin päin. Löytyy myös riski-riittaa ja heikko-heikkiä, kuin myös toisin päin.
Enää pitäisi hyväksyä ja sisäistää tämä ajatus. Silloin kasvatus / yhteiskunta ei enää asettaisi paineita kenellekään, ja jokainen saisi toteuttaa itseään. Vois olla terveempää väkeä sekä onnellisempi ja menestyneempi kansakunta liikkeellä tälläkin palstalla 25-vuoden kuluttua.
Mä jaan tämän saman näkemyksen mikä sulla. Jokainen on yksilö ja persoona. Sukupuoli ei saisi olla liian rajoittava tekijä. Samaa mieltä myös tästä paineen asettamisesta ja paineista vapautumisesta.
Ei saisi olla rajoittava tekijä, tästä samaa mieltä. Jos mies haluaa olla mies ja hänestä siihen kuuluu tietty rooli, hänen pitää saada olla se. Samoin naisen. Suomessa kuitenkin on matriarkaatti ja tasa-arvo käsitteenä on myös ainakin Suomessa näisnäkökulmasta oleva tasa-arvo, ei välttämättä miesnäkökulmasta. Siitä on lukuisia esimerkkejä joista yleisiä ovat juuri tämä fyysinen väkivalta sekä huoltajuuskiistat.
Jeps, jokaisen tarvis saada olla mitä on. Sellaisine ominaisuuksineen, mitkä luontaisilta tuntuvat. Tietysti muistaen, ettei omalla olemisellaan tuhoa muiden elämää ja olemista. Mielivaltaista olemista tarkoitan, kuten vaikka juuri väkivalta...
Tekee mieli piestä ihmisiä, niin ei semmoista olemista en suosi. Mikä tekee tuhoa muille.
Jos nyt joku tuntee olevansa hame päällä hyvä mies, niin ok. Tai nainen kasvattaa viikset, ok. Hiukan kärjistäen. :)
Yhtälailla perinteiset roolit on ok, jotka luontevasti istuu kellekin.
Ap vaikuttaa ajatuksineen järkevältä :) Tuollaisia naisia ei ole paljoa. Harmi.. Kaikenlaisia p...n jauhajia kyllä riittää, mutta järjenjuoksu on täysin olematonta. Tai sitten oon turhan vaativa.
Kiitos :) tämä järjenjuoksu on mun vahvuus, mutta myös heikkous ja syy miksi en ole sopiva kenellekään. Mietin liikaa ja liian syvällisesti , olisi helpompaa olla yksinkertaisempi mutten osa. Kokeiltu kyllä on :)
Mulle toimii päiväkänni, saan ajatukset pois mielestä.
Ei toimis mulla :) olis pakenemista todellisuudesta :) ja mää olen kovasti kokemisen ja elämänhaluinen
Siinä jälleen hyvä esimerkki ns.valkoritarin naispuolisesta vastineesta.
Kun ei muuten saa vahvistusta "järjenjuoksulleen" niin mennään överiksi miesten mielistely-yrityksessä. Kumma silti ettei näyttänyt toimivan kovin monen kohdalla, outoa.
Täällä on muutamia hiukan yksinkertaisia naisia, jotka parhaansa yrittävät. Ei siinä, mukavahan se on edes noin tuntea olevansa "fiksu".
Hyihyi miten kamalia naiset oikeasti ovatkaan mutta minä se rakastan teitä kaikkia ja haluaisin avata sylini teille.. Noniin nyt minustakin tuli fiksu ilman turhaa päänvaivaa itseni muutoin sivistämisestä.
(tuolla ylempänä kummasti hiljenee kun joku selviää olevan nainen eikä mies, vaikka eka kommentti metsäpalstasta jne antaa niin ymmärtääkin)
Ööö... en koe mielisteleväni ketään. Epäilijä yleensä epäilee sitä, mitä itse olisi yrittänyt. Meillä näet eri todellisuudet. Minusta on mukavaa kiittää, jos koen näin. Annan elämässäkin sekä huonoa että hyvää palautetta suoraan.
Minusta täällä kirjoittavat naiset kaikki ovat fiksuja. Monesti minua fiksumpia. Ihmetyttää tuo ajatusmaailmasi. Itselleni ei tulisi mieleenkään vetää moisia johtopäätöksiä...
Vastailen, jos on jotain mieltä asiasta. Jos en vastaile, niin yksinkertaisesti jään pohtimaan jonkun, kuten esim eemeli- kommenttia.
Eivätkä naiset ole pahoja. Systeemistä ja rooleista sekä asioiden kulusta ei voi ketään syyttää. Toki on sekä miehiä että naisia sekä "hyviä" että "huonoja". Ei maailma niin mustavalkoinen ole, kuin miten näytät sen näkevän.
Mikäs Mustikka se siellä.. ? .. ;D
Ja "fiksuus(kin)" on katsojan silmässä.. Itsestään selvä asia.. Itsensä kaltaiset tuntuvat "fiksuilta" jne.. ;P
"itseni muutoin sivistämisestä."
Noh, mitäs tällä tarkoitit ja mitä ajoit tällä takaa?.. Sivistämisellä voi tarkoittaa monia asioita.. ;P
Kunhan "tylsyyttäni" hieman sivusta kyselen ja kommentoin.. ;D
Hiukan yksinkertaisen kuvan sustakin sai kirjoituksesi perusteella..
EXN38 Hyviä pointteja, jotku kohat osu kyl minun kohalle,
Ansaitset arvostukseni harva se naisista...
Oot naiseksi suht, viisas jopa
Voisiko sanoa että ExN38 on sun ensimmäinen naiskokemuksesi?
Kiitos , tässähän punastuu :D
Liikaa ei tietty kannata ajatella asioita, jää muuten elämä elämättä. Vaikka itsekin olen sellainen ns. nojatuolifilosofi niin vanhemmiten huomasin että parempi lopettaa liika ajattelu asioista ja alkaa elämään välillä rennommilla mietteillä. Mutta kyllä koira koiran tuntee jos on tekemisissä toisen samanlaisen kanssa :) Sen vaan huomasin ap.sta.
Heh, olisi helpompi olla ajattelematta... mut olisinko silloin minä :) shakkipeluukaveri puuttuu niin sitä miettii kaikkea maan ja taivaan välistä :)
Mulle tuo femiinin ja "äijän" roolin sovittaminen on ollut vaikeaa. Olen luonnostaan "äijä", halua olla ravintoketjun huipulla. Se ei miellytä kaikkia ja vaatii kovuutta. Jos antaudun näyttämään herkkää puoltani, ihmiset ovat kimpussani kuin verikoirat. Siksi yritän olla kovempi, isompi, pahempi. Herkät hetket säästän itselleni.
Näinhän se valitettavasti menee :(, mut myös naisten maailmassa. Mitä kiltimpi ja huomaavaisempi olet, sitä enemmän jiku yrittää pyyhkiä jalat sinuun. Mitä kovempi olet sitä enemmän kunnioitetaan tai ainakaan yritetä käyttää hyväksi :/
Hyväksikäyttäjäluonteisista ja jalanpyyhkijöistä kannattaa pysytellä niin kaukana kuin vain voi.. ;P
Mullehan tuo äiti on opettanu sen että nainen tekee kaikki kotityöt.. :D
Tuo on kyllä hyvä huomio, noinhan se asia menee.
Minun äitini yritti opettaa joskus minun morsiantanikin tekemään kotitöitä kun tuli käväisemään meillä kylässä. Se on ainoa kerta elämässäni kun äitimuori käveli meiltä ulos minun kehoituksestani.
Niin mullekin. Ja isoäiti toitotti avioliiton tärkeydestä ja omien tarpeiden tukahduttamisen tärkeydestä. Mutta kun Suomessa on tämä tasa-arvo ja opin nopeasti ;) on siinä tasa-arvossa enemmän hyviä, kuin huonoja puolia, muttei se tarkoita että hyvät mitätöisivät huonoja :)
Meikä rupeaa näkeen punasta jos vaimoke ees vihjaa joistain tasa-arvoista ja naistenoikeuksista mun talossa.
Tasa-arvo hörhöjen tuhoaminen lähtee yksittäisten ihmisten teoista.
A.Palstamäki palasit varmaan äitisi luokse lakki kourassa siinä vaiheessa kun oli pakko jonkun aikaa tehdä niitä kotitöitä? Naurettavaa tää nykyajan laiskuus ihmisissä. Mitään ei tehtäisi mikä poikkeaa omalta mukavuusalueelta.
Nykypäivän naiset käyvät ansiotyössä, on ihan ymmärrettävää ettei vastuu huushollaamisesta ole yksinomaan heillä.
Se on huono tekosyy laiskuudelle. Ja kyllä se kuuluu molemmille. Mutta oli hieno ele äitemuorilta antaa neuvoa jos kämppä alkoi näyttää enemmän roskakatokselta kuin kodilta.
Itse asiassa kämppä oli ihan perussiisti ja ohjeistus alkoi astioiden keräämisestä ruokailun päätteeksi.
Tilanteessa ei olisi muutoin ollut aineksia draamaan, mutta molempien naisten ilmeistä näki että sillä hetkellä ei ole löydettävissä yhteistä näkemystä siitä kuinka tilanteessa tulisi toimia.
Äitimuorin kiivauden tuntien tiesin että räjähtäminen oli lähellä ja miniäkokelas ei tulisi selviämään ryöpytyksestä ehjänä. Se oli oikeastaan ennaltaehkäisevää kriisinhallintaa.
Joskus myöhemmin toki mietin toiminko tilanteessa järkevästi, sillä parin vuoden päästä episodista naiset olivat ylimmät ystävykset ja heidän yhteinen ryöpytyksensa kohde oli tietenkin minä.
No osittain allekirjoittaisin sun väitteesi. Lapsuudesta aikapitkälle jää monelle...minullekin jotain kesken, tai on kasvanut väärään suuntaan. Syitä sit minusta voi olla moninaisia, että en ihan lähtis noin yleistämään, että onko syynä huono lapsuus, huonot vanhemmat, alkoholismia, väkivaltaa....mutta yhtä kaikki.
Ja en pitäis tätä sukupuolisidonnaisena yhtään. Kyllä naisiakin tuntuu olevan kovinkin tässä jamassa, että henkinen kasvu jäänyt kesken. Siinä tunnistaa heti, kun lähtee etsimään syytä muista. Silloin voi itsekin herätellä itseään, että voisiko olla syy ihan siellä itsessä. Jos elämä on perseestä ja parisuhteet kolahtelee kiville, niin tarviisko maailman muuttua, vai voisko olla fiksumpaa vähän miettiä itseään?
Itse oon tässä deittisivulla ollut ja tapailut naisiakin kivasti. Noin joka toinen vetää herneet nenään suorastaan jos minua ei heti nappaa, enkä suostu aloittamaan "jotain". Kiukutaan sitä ja tätä. Ihan samanlainen olin joskus itsekin. Profiileja profiilien perään ja tuskatilaa...pakko löytää joku...
Ei sellaisen naisen kanssa huvita yhtään mitään miettiä. Joillekin oon pitänyt terapiatuokiota, mutta mihinkä se johtaa? Ei mihinkään... jos ihminen ei itse ymmärrä ja mene itseensä, ei sitä ulkopuolinenkaan saa aikaiseksi, vaikka kuinka koittais...
Hyviä pointteja. Olen miettinyt tätä oma tarvetta löytää joku... olisko se, samoin kuin joillakin materian hamstraamisen, ja some mediaan käyttö, yhteydessä johonkin sisäiseen tyhjyyteen jota yritetään täyttää ymmärtämättä mitä oikeasti ollaan vailla. Itse tein radikaaliratkaisun, no mulle se on sellainen, ja poistuin kaikesta Some mediasta samalla kun päätin olla yksin. Täällä juttelen, mut muualla en ole. Pelottavaa, sillä sen kautta ehkä aloin ymmärtää miksi tein ja mitä. Kun tuli vieroitusoireita ja pakottavaa tarvetta tsekata Facebook. En aio asentaa takaisin kuitenkaan.
Moni varmaan ripustautuu toiseen täyttääkseen sen tyhjyyden. Ihmiset harvemmin miettii näitä, mikä on sääli
Mullaki Facebook oli vain oman narsismin tukemista.
No itse huomasin eläväni elämääni muitten kautta. Siis oikeastaan oma elämä puuttui. Joku tuollainen irtiotto on tehtävä ja jostain aloitettava.
Olen miettinyt omaa elämää nyt ja vetänyt suuntia. Lisäksi olen hyväksynyt itseäni ja heikkouksia. Tunnistan niitä ja osaan elää niiden kanssa. Opettelen tietty vielä, mutta eteenpäin mennään, sano mummo hangessa. Olen alkanut olla ylpeä itsestäni ja nautin muista ihmisistä. Ja niistä keistä en nauti, pysyn erossa.
Minä valitsin elämääni mahdollisimman simppelit suunnat. Mahdollisimman vähän kaikkea ja lisää en hanki, ennenkuin mietin onko sille aikaa. Lapset, työ, vapaa-aika. Ja tuohon viimeiseen sisältyy se mahdollinen nainen. Niin se menee. Sitä kun miettii, että siihen vapaa-aikaan kuuluu nukkuminen, syöminen, harrastukset, ystävät, kaverit...niin saa perspektiiviä mitä se toinen ihminen toiselle lopulta on. Se ei ole koko elämä todellakaan. Mutta tärkeä tietenkin. :o)
Tätä minäkin haluan. Yksinkertaisia asioita. Vähemmän onkin enemmän. Määrä oon juossut väärien asioiden perässä. Oppinut toki ja siitä kiitollinen. Se itselle oikean ja väärän ymmärtäminen varmaan vaatii, ett kaikki tuttu, turvallinen itsestäänselvä romahtaa. Mulla tällä hetkellä menneillään juuri tämä vaihe. Jännää, mitä kaikkea sen vaiheen aikana oonki ymmärtänyt ja oppinut :)
No kunhan siitä pääset elämäs "ladyks" niin muuttuu mieli sinkkuudestakin. Huomaat, että et ole ainoa oireilija. Itsensä tunnustaminen heikoks ja itsensä hyväksyminen vie aikansa...ei voi kiirehtiä...tai oikoa...mutta mitä enemmän nöyrryt itsestäs huomaamaan asioita ja vikoja, sen enemmän ymmärrät, että muut niitä ei aiheuta.
Siitä se lähtee... :o)
No siinä se on, että tuntuu että olen ainut joka pohtii vikojaan 😔 Muut yleensä sanovat vain : en minä tuollaisia jaksa miettiä yms
Mä tiedän omia vikoja tosi hyvin. Tiedän myös millaista ihmistä viereeni tarvitsen. Sellaista ei vain ole... Niin pysyn yksin. Tuo seksi vain mietityttää, se kun on ei tärkein mutta pidän siitä. Taas en innostu kertakäyttösuhteista, suhdetta en halua... huomaan tässäki, että oon ihan täynnä ristiriitoja, jotka perustuu mun arvoihin. Se on mun hankaluus... eli täytyy vain luopua. Ja keksiä jotain tilalle. Yksin kuitenkin haluan olla
On tässä kysymysmerkkejä itselläkin vaikka mitä. Ja on meitä miettijiä. No ainakin naisissa. Ja tuskin oon tään maan ainoa kaksilahkeinen lajissaan. Mutta kukin tavallaan. :o)