Apua ja omia kokemuksia tarvitaan

Moi. Kysyisin mielipiteitä tai omia kokemuksia voiko suhteeseen saada kipinän takaisin.
Ollaan 6v oltu yhdessä ja nyt lapsentulon jälkeen viimeiset 2v ovat olleet ns hiljaisia.
Kihlattuni sanoo, että ei ole kipinää minkä vuoksi ei paljoa halauksia, suudelmia ja seksiä ole enään juurikaan.
Naiseni sanoo rakastavansa minua, eikä halua lähteä pois suhteesta.
Itse rakastan, haluan ja himoitsen naistani, enkä itsekkään halua lähteä mihinkään muualle tästä suhteesta.
Lisäksi muutenkaan en ole luovuttaja tyyppiä.
On tässä meillä ollut muitakin vaikeuksia kuten sairastumisia, minulla kaksi lasta aikaisemmasta suhteesta mikä vaikeuttanut jonkun verran asioita ja me ollaan todella erilaisia ihmisiä mikä tuo välillä kahnauksia tilanteisiin.
Keskusteltu on asioista niinkin paljon, että kumpikin on jo vähän lukossa miten olla ja elää.
Tiedostan hyvin senkin, että lapsen tulo on naiselle iso muutos elämään ja lapsi menee väkisinkin ykköseksi.
Toivoisin vain itsekkin hieman huomiota, että parisuhde ei mene pelkäksi äidin ja isin rooliksi ja sitten samalla seuraavaksi kasvetaankin jo erilleen.
Jos muutamankin mielipiteen tai omakohtaisen kokemuksen saisin niin olisi se kyllä mahtava juttu.
055
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Kipinätä kirjoitti:

Moi. Kysyisin mielipiteitä tai omia kokemuksia voiko suhteeseen saada kipinän takaisin.
Ollaan 6v oltu yhdessä ja nyt lapsentulon jälkeen viimeiset 2v ovat olleet ns hiljaisia.
Kihlattuni sanoo, että ei ole kipinää minkä vuoksi ei paljoa halauksia, suudelmia ja seksiä ole enään juurikaan.
Naiseni sanoo rakastavansa minua, eikä halua lähteä pois suhteesta.
Itse rakastan, haluan ja himoitsen naistani, enkä itsekkään halua lähteä mihinkään muualle tästä suhteesta.
Lisäksi muutenkaan en ole luovuttaja tyyppiä.
On tässä meillä ollut muitakin vaikeuksia kuten sairastumisia, minulla kaksi lasta aikaisemmasta suhteesta mikä vaikeuttanut jonkun verran asioita ja me ollaan todella erilaisia ihmisiä mikä tuo välillä kahnauksia tilanteisiin.
Keskusteltu on asioista niinkin paljon, että kumpikin on jo vähän lukossa miten olla ja elää.
Tiedostan hyvin senkin, että lapsen tulo on naiselle iso muutos elämään ja lapsi menee väkisinkin ykköseksi.
Toivoisin vain itsekkin hieman huomiota, että parisuhde ei mene pelkäksi äidin ja isin rooliksi ja sitten samalla seuraavaksi kasvetaankin jo erilleen.
Jos muutamankin mielipiteen tai omakohtaisen kokemuksen saisin niin olisi se kyllä mahtava juttu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu