Magnetismin käsitteeseen kuuluvat paikallan pysyvät magneettikentät ja liikkuvat magneettikentät.
Pysyvät magneettikentät ovat aineeseen sidottu ominaisuus, jossa atomien magneettinen spinni eli ytimen pyörimissuunta on samansuuntainen aineessa.
Tällaisia kappaleita, joissa magneettiset spinnit ovat samansuuntaisia, kutsutaan magneeteiksi.
Sähkömagneettinen kenttä saadaan aikaan liikuttamalla magneettia suljetussa virtapiirissä.
Radio- ja televisiolähetyksissä sähkömagneettinen kenttä saadaan liikkumaan eteenpäin sähkömagneettisena säteilynä, jolloin säteilykenttä voi matkata avaruudessa pitkiäkin matkoja.
Kun magneetin ympärille muodostuu paikallaan pysyvä magneettinen kenttä, niin magneettinen kenttä muodostuu kappaleen atomien ytimien yhdessä magneettista spinniä voimistavan vaikutuksen seurauksena.
Eli mitä tiiviimpään magneettiseen kappaleeseen saadaan samansuuntaisia magneettisia spinnejä ympättyä, sitä voimakkaampi magneetti on, ja sitä voimakkaammin tämän kappaleen magneettinen kenttä vaikuttaa ympärillä oleviin molekyyleihin yhdenmukaistamalla näiden molekyylien magneettiset spinnit samansuuntaisiksi.
Näin magneettinen kappale synnyttää ympärilleen magneettisen kentän, jossa kappaleen ympärillä olevien ulkoisten molekyylien magneettiset spinnit on magneetti ohjelmoinut samansuuntaisiksi.
Sähkömagneettinen säteily on vastaavasti sähkömagneettinen kenttä, joka liikkuu eteenpäin muuttamalla vastaantulevien molekyylien spinnit samansuuntaisiksi, jolloin sähkömagneettinen kenttä etenee ilmatilassa samanmuotoisena pitkiäkin matkoja.
Maapallon ilma koostuu suurelta osin happiatomeista, jolloin sähkömagneettinen kenttä etenee ilmatilassa muuttaen vastaantulevien happiatomien magneettiset spinnit samansuuntaiseksi kuin omansa.
Avaruudessa on taasen vetyä, jolloin sähkömagneettinen kenttä muuttaa vastaantulevien vetyatomien magneettiset spinnit samansuuntaisiksi, jolloin sähkömagneettinen kenttä voi edetä avaruudessa pitkiäkin matkoja.
Pysyvät magneettikentät ovat aineeseen sidottu ominaisuus, jossa atomien magneettinen spinni eli ytimen pyörimissuunta on samansuuntainen aineessa.
Tällaisia kappaleita, joissa magneettiset spinnit ovat samansuuntaisia, kutsutaan magneeteiksi.
Sähkömagneettinen kenttä saadaan aikaan liikuttamalla magneettia suljetussa virtapiirissä.
Radio- ja televisiolähetyksissä sähkömagneettinen kenttä saadaan liikkumaan eteenpäin sähkömagneettisena säteilynä, jolloin säteilykenttä voi matkata avaruudessa pitkiäkin matkoja.
Kun magneetin ympärille muodostuu paikallaan pysyvä magneettinen kenttä, niin magneettinen kenttä muodostuu kappaleen atomien ytimien yhdessä magneettista spinniä voimistavan vaikutuksen seurauksena.
Eli mitä tiiviimpään magneettiseen kappaleeseen saadaan samansuuntaisia magneettisia spinnejä ympättyä, sitä voimakkaampi magneetti on, ja sitä voimakkaammin tämän kappaleen magneettinen kenttä vaikuttaa ympärillä oleviin molekyyleihin yhdenmukaistamalla näiden molekyylien magneettiset spinnit samansuuntaisiksi.
Näin magneettinen kappale synnyttää ympärilleen magneettisen kentän, jossa kappaleen ympärillä olevien ulkoisten molekyylien magneettiset spinnit on magneetti ohjelmoinut samansuuntaisiksi.
Sähkömagneettinen säteily on vastaavasti sähkömagneettinen kenttä, joka liikkuu eteenpäin muuttamalla vastaantulevien molekyylien spinnit samansuuntaisiksi, jolloin sähkömagneettinen kenttä etenee ilmatilassa samanmuotoisena pitkiäkin matkoja.
Maapallon ilma koostuu suurelta osin happiatomeista, jolloin sähkömagneettinen kenttä etenee ilmatilassa muuttaen vastaantulevien happiatomien magneettiset spinnit samansuuntaiseksi kuin omansa.
Avaruudessa on taasen vetyä, jolloin sähkömagneettinen kenttä muuttaa vastaantulevien vetyatomien magneettiset spinnit samansuuntaisiksi, jolloin sähkömagneettinen kenttä voi edetä avaruudessa pitkiäkin matkoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei kaveri, jos kirjoitat otsikkoon kysymysmerkin ja sitten et kysy mitään, niin opettele ensin äidinkieltä (ja vaikkapa kirjallisuutta) ja vasta sitten fysiikkaa. Muutoin se katsos näyttää niin naurettavalta