Suomen kirjakielellä on taipumusta kehittyä niiden alueiden murteiden ja puhekielen ehdoilla, missä asuu eniten ihmisiä. Länsimurteet tahtovat jyrätä itämurteiset sanonnat.
Ennen kuin kaikki peruuttamattomasti muuttuu, haluttaisi hieman hidastaa kehityskulkua. Viime vuosina on korvaan ottanut havupuiden nimistä mediassa käytetyn "näre"- ilmaisun käyttö. Olen huomannut että sanaa on alettu käyttää kirjakielisenä versiona kaikista nuorista, enemmänkin taimivaiheessa olevista havupuistamme.
Muistutettakoon, että itämurteissa "näre" tarkoittaa havupuunnimenä kuusta. Vielä muutama vuosikymmen sitten sitä käytettiin ylivertaisesti enemmän, kuin ilmaisua "kuusi". Puulajin nimenä "kuusi" yleistyi metsäammattilaisten ja tietenkin median levittämänä. Tämäkin länsimurteita suosiva valinta tuntuu hölmöltä sillä onhan "kuusi" suomen kielessä jo valmiiksi, ja kaikkien murteiden alueilla, lukusanoihin kuuluva ilmaisu.
Vanhaan aikaan närettä sanottiin kuuseksi vain silloin, kun kyseinen havupuulaji kasvoi sen verran väljässä paikassa, että sillä oli säännöllistä oksistoa alas saakka. Hyvämallinen suurikokoinen joulukuusi lienee selkein esimerkki. Kaikki tiheämmissä paikoissa kasvaneet kuuset olivat koosta riippumatta näreitä. Ehkä sanonta "viitanäre" on kuvaavin ja yleisin ilmiöstä käytettynä.
Mutta ehkä kaikista karmein tapaus tässä asiayhteydessä on yleistymään alkanut "männynnäre"- ilmaisu. Sehän kuulosta itämurteiden asukkaankorvaan kuin sanoisi "männynkuusi".
Synonyymi havupuulajin nimestä
2
1172
Vastaukset
- mäntyhonkapetäjä
Itse en ole koskaan kuullut närettä käytettävän mistään muusta puulajista kuin kuusesta. Kuusimetsää kutsutaan taas näreiköksi.
Mikähän sanan historia muuten on? Jos on itämurteita, niin liittyykö jollain tavalla venäjään?- Närestäjä
"Kuusimetsää kutsutaan taas näreiköksi."
Ei, kun kuusimetsää kutsutaan kuusikoksi.
Tiheää kyseisen puulajin keskittymää taas kutsutaan näreiköksi. Entisaikojen luonnontilaisissa metsissä näreiköt olivat ylivertaisesti kuusikoita yleisempiä. Niitä kun ei oltu kasvuvaiheessa harvennettu.
Näre on savolaismurteiden alueella kuusi vain silloin, kun sen alle voi mennä suojaan esim. sadetta pitämään. Kirjailija Kalle Päätalo kertoo teoksissaan lukemattomia kertoja, kuinka hän metsätyömaalla palstalle mentyään karsi ensin konttikuusen (alaosastaan) eli teki taukopaikan itselleen ja alkoi sen jälkeen pyllistää näreitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 942434
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012143- 821788
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441581- 781556
- 111515
- 331478
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?541340Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.871296Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301219