Osaisiko joku neuvoa teoriaa, miten tällainen ongelma ratkeaa? Yritin syvyyssuuntaista läpikäyntiä. Sain myös kirjoitettua yhtälöryhmän, mutta taidot eivät riitä ratkaisun etsimiseen jos kerroinmatriisi ei ole kääntyvä,
Miten lamput sammutetaan optimaalisesti?
vahtimestarim
10271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Asia on todellakin teoreettinen. Esim. sadepilvet voivat aiheuttaa sen, että keinovalon tarve per vuorokausi on muutamia tunteja pidempi kuin kirkkaana poutapäivänä. Almanakkoihin on valmiiksi taulukoitu auringon nousu- ja laskuaikoja eri paikkakunnille. Niiden aikojen laskeminen ei ole aivan yksinkertaista, jos huomioidaan pituus- sekä leveyspiirit, ja maan kiertoradan elliptisyys. Nk. aurinkoaika jätättää tai edistää kellonajasta sen mukaan, missä kohtaa rataansa maa kulloinkin kiertää, eli riippuen siitä, mikä on vuodenaika.
Mutta jos haluaa pyöristää yksinkertaisen arvion, miten ajastaa valaistuksensa, niin sitä voi ajatella esim. näin:
syyspäivän tasauksen ja kevätpäiväntasauksen aikana lamput käynnissä noin klo 18-6 tai kesäaikaa 19-7. Keskikesällä valaistuksen tarve ehkä vain muutama tunti yöllä, jos ollenkaan. Talvella lähes kellon ympäri tai noin klo 15-10. Riippuu paikkakunnasta.
Mutta kelpaisiko sinikäyrä kuvastamaan valon tarpeen vaihteluita vuoden aikana? Meneekö regressioanalyysin puolelle? Tämä olisi helppo ratkaista graafisella laskimella koordinaatiston avulla. Muutama piste koordinaatistoon, ja sitten kokeilemaan, minkä muotoinen sinikäyrä kulkee niiden pisteiden kautta. Tarvitaanko millainen kerroin ja millainen vaihesiirto.
Hämäräkytkin on yksi vaihtoehto. Mutta jos halutaan teoreettisia kaavoja, matemaattisia malleja, tai linkkejä aiheesta, niin sitten......
Aurinkoaika voi poiketa kellonajasta: http://www.astro.utu.fi/zubi/time/solartim.htm
Ajan mittauksen historiaa: https://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Paikannimellä pituus- ja leveyspiiri: http://www.geonames.org/
Refraktion kaavaa: https://www.esrl.noaa.gov/gmd/grad/solcalc/calcdetails.html
Englanniksi auringon nousun ja laskun kaavaa: http://www.stjarnhimlen.se/comp/riset.html
Astronominen kellokytkin: http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/xp1_ee180_1_fi_se_6e6333_04a_a4.pdf
http://hedtec.procus.fi/documents/original/15290/7/1/19273dtr-10kayttoohje-1-1.pdf
Kaava taivaankappaleen nousu- ja laskuaikojen laskemiseksi:
https://www.ursa.fi/kirjat/lisamateriaalia/tahdet-vuosikirja/lisamateriaali-2015/tahtiaika.html
Keskustelua pituuspiirin määrittelyn historiasta:
http://sfnet.tiede.matematiikka.narkive.com/0L9unFHR/pituuspiirin-maarittaminen
Auringon nousu- ja laskuaika, kuun vaihe, ja päivän pituus:
http://vantaaweather.info/sun.phtml?day=now&month=now&year=now&loc=VGFtcGVyZQ==
Helpommin, karttaa klikkaamalla, ja valitsemalla aikavyöhyke ja execute, klik:
https://www.sunearthtools.com/solar/sunrise-sunset-calendar.php
Tähtitieteen keskusteluiden kautta löytyy valmista sinikäyrää:
http://keskustelu.suomi24.fi/haku?keyword=auringon nousu ja lasku
Kun kysyy idioottimaisesti, saa idioottimaisia vastauksia, Takuuvarmasti.
Siis linkki unohtui: https://www.ohjelmointiputka.net/postit/tehtava.php?tunnus=muslam
Tätä probleemaa kannattaa ajatella renkaassa R=GF(2)[x]/(x^n 1). Nyt R:n alkio esitetään muotoa f=(x^k 1)/(x 1), missä k=2m 1, olevan alkion kerrannaisena. Jos k ja n ovat keskenään jaottomia, tämä ratkeaa Eukleideen algoritmilla.
En saa tuota viimeistä ratkaistua.
Tuon sivun tulosten perusteella ilmeisesti kuitenkin jokaiseen kohtaan ratkaisu on olemassa.
Hieman turhauttavaa.
ATK-alalla opetettiin muinoin sellaisia kuin operaatioanalyysi, logistiikka, jonoteoria. Esim. operaatioanalyysissä käsiteltiin monimutkaisia monen muuttujan suuria yhtälöryhmiä. Viisasteltiin, millä tekniikalla tai veivaamisella vyyhti alkaa purkautua. Eikö koneen voi panna - ohjelmoida ratkaisemaan ongelmaa, jos osataan määritellä ja kuvailla tehtävän asetelma mahdollisimman loogisesti ja tarkasti.
Juu tarvitsee vain keksiä se oikea ratkaisulogiikka.
Lienee sanomattakin selvää että jos lamppuja on 2107 kappaletta niin jokaisen vaihtoehdon läpikäynti ei ole mahdollista.