Alussa oli viesti, kosketus ja kokemus,

tärkeälle kirjoitti:

sitten kolhut ja katkeruus. Keskeneräiset asiat ajoivat etsimään vastauksia.
Miksi minä, miksi minulle, miksi nyt?
Menin kuin helvetin kiirastulen läpi itsessäni kauan aikaa.
Sinä teit vaikutuksen ja minä olen herkkä ja sinisilmäinen.
Kohtasit yksinäisen.

Tätä on jatkunut kauan. Ehkä liian kauan. En ollut valmis päästämään irti
koska kaipasin niin paljon sinua. Sitä hyvää sinussa ja sinun kauttasi.
Tiedätkö tärkeäni, en olisi koskaan viipynyt täällä näin kauan jollen välittäisi
sinusta niin paljon. Jännite olemassaolevan ja ruudun välillä on ollut valtavan raskas.
Sinun ei ole tarvinnut tietää siitä eikä elää sitä. Ehkä olet lukenut rivien välistä jotain.

Masennus ja ahdistus ovat minulle tuttuja. Aivan kuin sisarensa toivo ja rakkauskin
joita haluan vaalia ja ylläpitää elämässäni. Ilkeyttä ja pahuutta en jaksa, ne eivät vie
eteenpäin. Niitä haluan elämässäni välttää jos se on minusta itsestäni kiinni. Palstalla
jylläävät kaikenlaiset voimat. Aika usein pahaa, ilkeää ja loukkaavaa.

Olemme kaiketi antaneet toisillemme paljon. Hyvässä ja pahassa. Tykkään sinusta tosi paljon. Se ei ole muuttunut. Sinä säilyt minussa. Tämä tilanne on vain tuntunut jo tosi pitkään liian rankalta. Uskon, että ymmärrät sen.
Minä en halua loukata, haavoittaa tai hylätä sinua. Olethan tärkeä ja rakas minulle.
Olen edelleen valmis kohtaamaan sinut. Saat ottaa minuun yhteyttä jos tuntuu siltä.
Palstaelämä ei ollut minulle. Tiesin se jo aikoja sitten. Koska tämä oli ainoa yhteys sinuun
pysyin täällä. Enää en jaksa.
Ikävöintiin ja kaipaukseen tämä on turhan rankka paikka.
Toivon sinun muistavan, että olin vilpitön sydämessäni sinua ajatellessani.
Olihan tässä leikkiä ja teatteriakin välillä, mutta minun tunteissani pohjimmiltaan
olin omalla tavallani tosissani. Liian tosissani tänne. Ehkä myös meidän kahden suhteen.
<3

rakkaudella kaipaukselleni

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä