Perimmäiset kysymykset?

A.Teisti

Richard Dawkins kertoo kirjassaan Jumalharha mielenkiintoisen tapauksen.

Hän osallistui johonkin keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin perimmäisiä kysymyksiä kuten: Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Miksi yleensä on olemassa jotain? Kun nämä kysymykset tulivat kohdalle, käännyttiin teologin puoleen. Dawkins oli niin ällistynyt, ettei osannut sanoa silloin mitään. Myöhemmin hän ihmetteli, miksi piti kääntyä teologin puoleen. Miksi ei sitten puutarhurin tai kokin?

Miksi ja miten teologi tietäisi asiasta enemmän kuin kukaan muukaan? Eihän teologeilla ole mitään todellista salaista tietoa näistä asioista, ainakaan enemmän kuin kellään muullakaan. Eniten näistä asioista varmasti tietävät kosmologit, jotka sentään tutkivat maailmankaikkeuden syntyä.

Miksi teologiaa, joka on pelkkää huuhaata, pitäisi kunnioittaa niin paljon, että uskottaisiin sen antavan jotain todellisia vastauksia esim. luonnontieteellisiin kysymyksiin? Teologian vastaukset perustuvat ainoastaan uskonnollisiin kuvitelmiin ja tarinoihin.

44

511

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 567358

      Ei taida olla oikein luonnontieteellistä vastausta siihen, miksi mitään on olemassa.

      • A.Teisti

        Eipä ole sitten minkäänlaista muutakaan vastausta. Yhteiskuntatieteellinen? Kielitieteellinen?

        Jos jokin vastaus on, se on luonnontieteellinen.

        Onko tuo muuten taas niitä järjettömiä teleologisia miksi-kysymyksiä?


      • 567358
        A.Teisti kirjoitti:

        Eipä ole sitten minkäänlaista muutakaan vastausta. Yhteiskuntatieteellinen? Kielitieteellinen?

        Jos jokin vastaus on, se on luonnontieteellinen.

        Onko tuo muuten taas niitä järjettömiä teleologisia miksi-kysymyksiä?

        Eiköhän se ole juuri sellainen kysymys. Niiden käsittelyä ei yleensä lueta luonnontieteeksi.


      • A.Teisti
        567358 kirjoitti:

        Eiköhän se ole juuri sellainen kysymys. Niiden käsittelyä ei yleensä lueta luonnontieteeksi.

        Eli se ei ole todellinen kysymys maailmankaikkeudesta. Kyse on vain näennäiskysymyksestä, jota on paras tutkia psykologian keinoilla, vaikka onhan psykologiakin "puolittain" luonnontiede...


      • 567358
        A.Teisti kirjoitti:

        Eli se ei ole todellinen kysymys maailmankaikkeudesta. Kyse on vain näennäiskysymyksestä, jota on paras tutkia psykologian keinoilla, vaikka onhan psykologiakin "puolittain" luonnontiede...

        En tiedä parasta tutkintamenetelmää, mutta luonnontiede se tuskin on.


      • A.Teisti
        567358 kirjoitti:

        En tiedä parasta tutkintamenetelmää, mutta luonnontiede se tuskin on.

        Kuten jo sanoin: Jos maailmankaikkeuden olemassaololle on jokin todellinen syy, se on luonnontieteellinen.
        Näiden perinteisten ns. perimmäisten kysymysten kyselemisen syy on psykologinen ja psykologia voi asiaa pohtia, mutta esim. uskonnon antamat vastaukset niihin ovat näennäisiä. Pitihän kuitenkin antaa jokin seli-seli-selitys, kun ei ollut muutakaan tarjolla, jotkut ovat sitten vain jämähtäneet niihin (=uskonto), vaikka oikeitakin vastauksia jo olisi.


      • 567358
        A.Teisti kirjoitti:

        Kuten jo sanoin: Jos maailmankaikkeuden olemassaololle on jokin todellinen syy, se on luonnontieteellinen.
        Näiden perinteisten ns. perimmäisten kysymysten kyselemisen syy on psykologinen ja psykologia voi asiaa pohtia, mutta esim. uskonnon antamat vastaukset niihin ovat näennäisiä. Pitihän kuitenkin antaa jokin seli-seli-selitys, kun ei ollut muutakaan tarjolla, jotkut ovat sitten vain jämähtäneet niihin (=uskonto), vaikka oikeitakin vastauksia jo olisi.

        Mikä voisi olla luonnontieteellinen syy siihen, että tyhjyyden sijaan olemassa on jotakin? Psykologiasta puhuminen vie nyt vain metadiskurssiin.


      • A.Teisti
        567358 kirjoitti:

        Mikä voisi olla luonnontieteellinen syy siihen, että tyhjyyden sijaan olemassa on jotakin? Psykologiasta puhuminen vie nyt vain metadiskurssiin.

        Vaihtoehtoja ovat: emme vielä tiedä, saamme joskus tietää tai emme saa koskaan tietää. Asiasta tiedetään jo jotain, kehoitan lukemaan Kraussin tai Enqvistin kirjan aiheesta.
        Näennäisvastaukset taas eivät vie asiaa yhtään minnekään...

        Mutta koska maailmankaikkeus on olemassa, se on joko aina ollut tai on alkanut joskus olemaan. Nykyinen käsitys on se, että maailmankaikkeus syntyi vajaa 14 miljardia vuotta sitten. Eli jotain nyt vain on olemassa...


      • 567358
        A.Teisti kirjoitti:

        Vaihtoehtoja ovat: emme vielä tiedä, saamme joskus tietää tai emme saa koskaan tietää. Asiasta tiedetään jo jotain, kehoitan lukemaan Kraussin tai Enqvistin kirjan aiheesta.
        Näennäisvastaukset taas eivät vie asiaa yhtään minnekään...

        Mutta koska maailmankaikkeus on olemassa, se on joko aina ollut tai on alkanut joskus olemaan. Nykyinen käsitys on se, että maailmankaikkeus syntyi vajaa 14 miljardia vuotta sitten. Eli jotain nyt vain on olemassa...

        Eikö siis ole mahdollista sanoa, onko kysymys järjetön vai ei? Mutta silti on selvää, että jos se ei ole järjetön, siihen voi vastata ainoastaan luonnontiede, jos sekään...

        Lisäksi olisi kyllä semanttisesti erikoista, jos näennäisvastaus veisi asiaa jonnekin. Näin ollen näennäisvastauksen moittiminen kyvyttömyydestä viedä asiaa eteenpäin kuulostaa merkitykseltään tyhjältä.


      • Kysynpävaan
        A.Teisti kirjoitti:

        Vaihtoehtoja ovat: emme vielä tiedä, saamme joskus tietää tai emme saa koskaan tietää. Asiasta tiedetään jo jotain, kehoitan lukemaan Kraussin tai Enqvistin kirjan aiheesta.
        Näennäisvastaukset taas eivät vie asiaa yhtään minnekään...

        Mutta koska maailmankaikkeus on olemassa, se on joko aina ollut tai on alkanut joskus olemaan. Nykyinen käsitys on se, että maailmankaikkeus syntyi vajaa 14 miljardia vuotta sitten. Eli jotain nyt vain on olemassa...

        Kehottaisin tutustumaan Tuomas Akvinolaiseen, jonka mukaan on olemassa alkusyy ns. liikkumaton liikuttaja. Fysiikalla saadaan tarkennettua tietoa, prosesseista, mutta minun näkemykseni mukaan ne vain siirtävät kysymystä ja vaativat selvittämään uusia kysymyksiä.

        Voisin esittää esimerkkinä kysymyksen. Mistä kvanttimekaanikan lait syntyivät ja mahdollistivat kosmisen inflaation. Oliko silloin jotain lakien synnyttäjää? Mitä se oli mistä se oli peräisin?

        Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että elollisissa on jonkinlainen kaipuu mieltää tämä liikkumaton liikuttaja Jumalaksi ja antaa objektiivisen merkityksen kaikkeudelle.


      • Epäjumalienkieltäjä

        <<Ei taida olla oikein luonnontieteellistä vastausta siihen, miksi mitään on olemassa.>>

        Avauksen pointtihan oli siinä, että ei teologeillakaan ole mitään vastausta. Teologit ovat oman uskomusjärjestelmänsä asiantuntijoita - eivät todellisuuden.


      • A.Teisti
        567358 kirjoitti:

        Eikö siis ole mahdollista sanoa, onko kysymys järjetön vai ei? Mutta silti on selvää, että jos se ei ole järjetön, siihen voi vastata ainoastaan luonnontiede, jos sekään...

        Lisäksi olisi kyllä semanttisesti erikoista, jos näennäisvastaus veisi asiaa jonnekin. Näin ollen näennäisvastauksen moittiminen kyvyttömyydestä viedä asiaa eteenpäin kuulostaa merkitykseltään tyhjältä.

        Kysymys on järjetön, jos sillä tarkoitetaan maailmankaikkeuden olemassaolon tarkoitusta (teleologinen miksi?). Kysymys on järkevä, jos halutaan vastaus siihen, mistä maailmankaikkeuden olemassaolo sai alkunsa tai miten se tapahtui (kausaalinen miksi?).

        Uskisten mielestä ne eivät ole näennäisvastauksia. Uskiksen mielestä oikea vastaus kysymykseen Miksi maailma on olemassa? on: koska Jumala loi sanallaan, mutta tuo vastaus ei selitä mitään, koska se on todellisuudessa näennäisvastaus. Mikä tai mitä on tuo Jumala, joka loi? Mitä luominen tarkoittaa, miten se tapahtuu? Miten sanalla luodaan?


      • oo7yytre45
        567358 kirjoitti:

        En tiedä parasta tutkintamenetelmää, mutta luonnontiede se tuskin on.

        Olisiko alkemia tai metafysiikka oikea tutkintamenetelmä?


    • "Teologian vastaukset perustuvat ainoastaan uskonnollisiin kuvitelmiin ja tarinoihin."

      Jotka taas eivät perustu mihinkään. Raamattukaan ei tunnetusti kerro mitään kaikkeuden/kaiken alkuperästä. Parhaimmillaankin teologit, nuo olemattoman asiantuntijat, saavat aikaan vain perusteettomia ajatusvirheitä:

      http://keskustelu.suomi24.fi/t/14735207/luoja-on-ajatusvirhe

    • pahvit

      Ettekö te ny jo tajua sitä että teologia tuo ihmisille henkisen kehityksen jonka vuoksi se koskettaa ihmiskunnan olemassaoloa??? Evoluutioteoria ei tuo mitään vastaavaa joten ihmiset eivät voi rakentaa itseään henkisesti evoluutioteorian avulla.

      Puutarhuri tai kokki ei edusta henkistä kehitystä. Teologia antaa vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin oli ne totta tai ei.

      • Teologia antaa vain näennäisvastauksia, jotka ovat todellisuudessa pelkkiä ajatus- ja argumentaatiovirheitä, eikä se ole koskaan johtanut mihinkään merkitykselliseen. Mutta nähtävästi sen ymmärtämiseksi tarvittaisiin muutama aivosolu.


      • 567358
        utti kirjoitti:

        Teologia antaa vain näennäisvastauksia, jotka ovat todellisuudessa pelkkiä ajatus- ja argumentaatiovirheitä, eikä se ole koskaan johtanut mihinkään merkitykselliseen. Mutta nähtävästi sen ymmärtämiseksi tarvittaisiin muutama aivosolu.

        Monien mielestä juuri noiden ajatus- ja argumentaatiovirheiden tutkiminen on teologiaa.


      • Jos, ja uskoakseni kun, teologien premissi on väärä, ei lopputuloskaan voi olla muuta kuin väärä. Tosin teologit eivät ainakaan Suomessa ole useinkaan kreationisteja tai muutenkaan luonnontieteiden vastustajia. Ne porukat taitavat pääosin löytyä lahkoista, joiden pastorit ja saarnamiehet eivät juurikaan ole yliopistossa teologiaa lukeneet.

        Siksi teologisen tiedekunnan säilyttämistä yliopistolaitoksessa on perusteltua puoltaa. Sen maltillistava vaikutus näkyy luterilaisessa kirkossa, varsinkin kun luterilaisuutta vertaa kiihkeimpiin fundamentalistisiin lahkoihin.


      • A.Teisti

        Mitä merkitystä on vastauksilla, jotka eivät ole miltään osin totta vaan pelkkää kuvittelua?

        Mutta jos nuo ns. perimmäiset kysymykset ovatkin vain näennäiskysymyksiä?
        Eikö niihin voida yrittää löytää järjellisiä vastauksia, esim. psykologisia syitä siihen, miksi niitä yleensä kysytään?


      • 567358 kirjoitti:

        Monien mielestä juuri noiden ajatus- ja argumentaatiovirheiden tutkiminen on teologiaa.

        "Monien mielestä juuri noiden ajatus- ja argumentaatiovirheiden tutkiminen on teologiaa."

        Nimenomaan, kuten sen luojana tunnetun ajatusvirheen.

        Ja kun tutkitaan ajatusvirheitä, ymmärtämättä että ne ovat sellaisia, saadaan johdettua uusia ajatusvirheitä. Mitään järkeä siinä ei tietenkään ole ja mitään todellisia vastauksia se ei tuota.


      • 567358
        A.Teisti kirjoitti:

        Mitä merkitystä on vastauksilla, jotka eivät ole miltään osin totta vaan pelkkää kuvittelua?

        Mutta jos nuo ns. perimmäiset kysymykset ovatkin vain näennäiskysymyksiä?
        Eikö niihin voida yrittää löytää järjellisiä vastauksia, esim. psykologisia syitä siihen, miksi niitä yleensä kysytään?

        Ei ole aivan helppoa erottaa näennäiskysymyksiä muista kysymyksistä tai ajatusvirheitä muista ajatuksista. Sellaisten asioiden ympärille voi opinaloja rakennella.


      • skviik.sanoo.sika
        agnoskepo kirjoitti:

        Jos, ja uskoakseni kun, teologien premissi on väärä, ei lopputuloskaan voi olla muuta kuin väärä. Tosin teologit eivät ainakaan Suomessa ole useinkaan kreationisteja tai muutenkaan luonnontieteiden vastustajia. Ne porukat taitavat pääosin löytyä lahkoista, joiden pastorit ja saarnamiehet eivät juurikaan ole yliopistossa teologiaa lukeneet.

        Siksi teologisen tiedekunnan säilyttämistä yliopistolaitoksessa on perusteltua puoltaa. Sen maltillistava vaikutus näkyy luterilaisessa kirkossa, varsinkin kun luterilaisuutta vertaa kiihkeimpiin fundamentalistisiin lahkoihin.

        Hyvä pointti:

        "Siksi teologisen tiedekunnan säilyttämistä yliopistolaitoksessa on perusteltua puoltaa. Sen maltillistava vaikutus näkyy luterilaisessa kirkossa, varsinkin kun luterilaisuutta vertaa kiihkeimpiin fundamentalistisiin lahkoihin."


      • DRHouse

        Filosofia ajaa saman asian. Ja paremmin, koska se tutkii asioita muunkin kuin uskonnon näkövinkkelistä.


      • Epäjumalienkieltäjä

        <<Ettekö te ny jo tajua sitä että teologia tuo ihmisille henkisen kehityksen jonka vuoksi se koskettaa ihmiskunnan olemassaoloa?>>

        Kun puhutaan nykyisestä teologiasta ja teologiasta (kuten avauksessa puhuttiin), niin se voidaan jakaa kahteen. "Varsinainen" teologia tutkii kohteena olevan uskonnon uskomuksia ja uskomusjärjestelmää ja käyttää apunaan myös muiden tutkimusalojen menetelmiä. Tämä voi olla tunnustuksellista tai tunnustuksetonta, mutta kohteena on aina yksi uskonto ja kristinuskon tapauksesa yksi uskonnon haara.

        Toinen laji teologiaa on normatiivinen teologia eli uskon sisältöä määrittävästä teologiasta, joka tähtää oppijärjestelmien määrittelemiseen, kehittämiseen ja arviointiin uskonnollisen yhteisön omista lähtökohdista. Voisi sanoa, että normatiivinen teologia ja sitä harrastavat teologit päättävät mikä on Jumalan lausuma absoluuttinen totuus.

        Kumpikin teologian laji on siis umpioitunut yhteen, valmiiksi valittuun uskomusjärjestelmään. Jos kysytään kristityltä teologilta asioiden tarkoitusta ja merkitystä saadaan esittely kristinuskon (tai juuri teologin edustaman haaran) dogmeista. Kun uskontoja ja uskonnollisia suuntauksia on vähintään tuhat, niin miksi ihmettä yhden uskomusjärjestelmän dogmit olisivat joku vastaus siihen mikä on minkään tarkoitus?

        Teologeja jo huomattavasti parempi kohde tällaisille kysymyksille olisi uskontotieteileijät, jotka pystyisivät kertomaan laajemman spektrin nykyisten ja menneiden kulttuurien ihmisten uskonnollisista käsityksistä.

        Oikein kohde "perimmäisille kysymyksille" on tietenkin filosofit, joilla heillä ei tietenkään ole helppoja ja suoraviivaisia vastauksia. Eihän nämä kysymykset olisi "perimmäisiä", jos niihin olisi helppoja vastauksia.


    • Olisikoteologinaikalukea

      Juu, en minäkään finnteologihomoilakoijaMäksipiispoihin luota pilkun vertaa, joten parasta olisi kysyä MTK-Jyriltä että mikä on tieteellinen uskomusvapaa fakta kulloinkin esillä oleviin asioihin.

      Juu ja tosiaankin, jos homofanitus on se kriteeri jonka mukaan uskontojen paremmuus mitataan niin toki silloin Ev. Lut Srk jonka opeista määrää teologinen tiedekunta Raamatun sijjaan, on ylivoimainen ykkönen vastustaessaan apostoli Paavalia ja Jeesusta Kristusta joka noudatti Mooseksen Jumalalta saamaa homouden kieltävää lakia elämänsä loppuun asti ihmisenä ollessaan, tämä selvä, hehe.

      • DRHouse

        Eikä noudattanut. Molemmat olivat umpihomoja. Jeesus joutui ristille koska Juudas oli kateellinen Pietarille, koska Jeesus otti hänet miehekseen.


    • Psykoammattilainen

      Heh, niin että mikähän olikaan Dawkinsin vastaus noihin kysymyksiin? Mikäs muu kuin tyypilliseen evotapaan vastataan kysymyksiin hätäisillä lisäkysymyksillä jotta ei tarvitsisi paljastaa omaa hölmöyttään, hehehe.

      Niin evoa niin evoa, hehehe.

      • DRHouse

        Dawkins on kirjoittanut noista aiheista useammankin kirjan, joten opettelepa lukemaan jos pystyt ja henki niistä joku.


    • Monet kristityt tuntuvat olevan sitä mieltä, että heidän uskontonsa vastaa "syvällisiin" kysymyksiin, joita se ei kuitenkaan tunnu tekevän. Se tekeekin tunnustuksellisesta teologiasta pseudo-filosofiaa, näennäisfilosofiaa. Uskovainen ottaa vaikka kysymyksen "Mikä on elämän tarkoitus?" ja vastaa siihen joko "Totella Jumalaa" tai "Vain Jumala tietää". Kumpikin vastaus on tyhjä vastaus. Ennemmin voisi kysyä, että "Mikä on Jumalan tarkoitus?". Vastaukset olisivat ehkä vähän mielenkiintoisempia ja niihin kysymyksiin voisi vastata viittaamalla todellisuudessa tapahtuneisiin asioihin. Vaikka "Jumalan tarkoitus on antaa uskovaiselle varmuutta polttaa ihminen noitana".

      • 567358

        On se nyt aika syvällinen kysymys, että miten ihmisen pitäisi elää elämänsä. Tunnustuksellinen teologia voi selvittää kristinuskon kantaa esimerkiksi siihen. Filosofiaksi sellaista ei ehkä yleensä katsota, mutta suurin osa ei-filosofiasta on muuta kuin näennäisfilosofiaa.


      • 567358 kirjoitti:

        On se nyt aika syvällinen kysymys, että miten ihmisen pitäisi elää elämänsä. Tunnustuksellinen teologia voi selvittää kristinuskon kantaa esimerkiksi siihen. Filosofiaksi sellaista ei ehkä yleensä katsota, mutta suurin osa ei-filosofiasta on muuta kuin näennäisfilosofiaa.

        Tuo "miten ihmisen pitäisi elää elämäänsä" on tyystin eri kysymys kuin "mikä on elämän tarkoitus?". Ja objektiivisesti katsottuna uskonnot vastaavat tolkuttoman huonosti myös tuohon "kuinka ihmisen pitäisi elää elämänsä". Uskonnon vastaus siihen on luokkaa "kerätä nurisematta ja nöyränä Jumalaa totellen kiviä kivitystä varten".
        Tunnustuksellinen teologia on pseudoa sen takia, että se kysyy tarkoitushakuisesti ja sisältää ennakko-oletuksen vastauksesta. Kärjistäen filosofia voi kysyä, että "onko Jumalaa olemassa?" ja vastata, että "ei" kun taas teologia ei voi vastata noin eli kysymykset ja vastaukset ovat hyvin rajoitettuja teologiassa.


      • 567358
        marathustra kirjoitti:

        Tuo "miten ihmisen pitäisi elää elämäänsä" on tyystin eri kysymys kuin "mikä on elämän tarkoitus?". Ja objektiivisesti katsottuna uskonnot vastaavat tolkuttoman huonosti myös tuohon "kuinka ihmisen pitäisi elää elämänsä". Uskonnon vastaus siihen on luokkaa "kerätä nurisematta ja nöyränä Jumalaa totellen kiviä kivitystä varten".
        Tunnustuksellinen teologia on pseudoa sen takia, että se kysyy tarkoitushakuisesti ja sisältää ennakko-oletuksen vastauksesta. Kärjistäen filosofia voi kysyä, että "onko Jumalaa olemassa?" ja vastata, että "ei" kun taas teologia ei voi vastata noin eli kysymykset ja vastaukset ovat hyvin rajoitettuja teologiassa.

        Mitkähän ovat nuo käytetyt objektiiviset kriteerit hyvälle vastaukselle näihin elämää koskeviin kysymyksiin?

        Tunnustuksellinen teologia taas on kyllä erikoistuneempaa kuin filosofia, mutta se ei tarkoita näennäisyyttä. Ei luonnontiedekään ole näennäistä siksi, jos se perustuu siihen epävarmaan oletukseen, että mielen ulkopuolella on todella olemassa maailma. Tai lainoppi näennäistä siksi, ettei se vastaa tyydyttävästi siihen, miksi lakeja pitäisi noudattaa. Ainakin matemaattisten järjestelmien on jopa todistettu tarvitsevan aina aksiooman, jota niiden sisällä ei voi osoittaa todeksi.


      • DRHouse
        567358 kirjoitti:

        On se nyt aika syvällinen kysymys, että miten ihmisen pitäisi elää elämänsä. Tunnustuksellinen teologia voi selvittää kristinuskon kantaa esimerkiksi siihen. Filosofiaksi sellaista ei ehkä yleensä katsota, mutta suurin osa ei-filosofiasta on muuta kuin näennäisfilosofiaa.

        Oikeastaan hyvin suuri osa filosofiasta ottaa kantaa juuri siihen miten tulisi elää, Platonista lähtien. Moraalifilosofia on laaja ala. Esimerkiksi epikurolaisuus kehotti etsimään hengen nautintoja ja stoalaisuus sanoo että kaikki on perseestä joten tulee vain sopeutua.


      • 567358
        DRHouse kirjoitti:

        Oikeastaan hyvin suuri osa filosofiasta ottaa kantaa juuri siihen miten tulisi elää, Platonista lähtien. Moraalifilosofia on laaja ala. Esimerkiksi epikurolaisuus kehotti etsimään hengen nautintoja ja stoalaisuus sanoo että kaikki on perseestä joten tulee vain sopeutua.

        Kyllä filosofiaankin luetaan runsaat määrät tämän kysymyksen pohdintaa. Vaikka esimerkiksi stoalaisuus pohti vastausta panteististen premissien valossa, jostakin syystä asian pohtiminen kristinuskon valossa on kuitenkin nykyään tapana lukea teologiaksi, ei filosofiaksi.


    • Luomis_Ekspertti

      Ajatukselle siitä, että elävä voisi syntyä elottomasta ei ole pienintäkään loogista pohjaa. Siksi koko darwin-luonnonuskonnolta putoaa pohja pois jo ihan alkumetreillä.

      Puhumattakaan siitä, että nykytutkimusmenetelmien avulla ollaan voitu todeta biologisten rakenteiden olevan suunniteltuja, eli sepäs siitä.

      Ainoa syy, miksi evoluutioteoriaa edes opetetaan kouluissa, johtuu korruptoituneen hallitushegemoniamme kannatus.

      • Määrittele elämä eli mikä erottaa elävän olennon ei-elävästä.

        Muuhun harhaiseen valehteluusi nyt on turha edes kommentoida mitään.


      • Luomis_Ekspertti
        utti kirjoitti:

        Määrittele elämä eli mikä erottaa elävän olennon ei-elävästä.

        Muuhun harhaiseen valehteluusi nyt on turha edes kommentoida mitään.

        Tietysti Jumalan kosketus ja Pyhä Henki tekee elottomasta elollista. Eloton ei muutu eläväksi itsestään vaan siihen tarvitaan Jumalaa. Juuri Jumalan voimat ja uskomattomuus teki luomisesta mahdollisen. Vain Jumala ja usko Häneen pystyy tarjoamaan ainoan oikean selityksen elämän synnylle ja ihmisen merkitykselle luomakunnan kruununa. Evoluutio on harhaa, vain pahaa unta josta harhaisimmatkin tulevat heräämään kun Jeesus ja Herra astuvat takaisin maan päälle ja ottavat omansa mukaansa ja lähettävät loput Helvettiin kärsimään epäuskonsa seuraukset. Sinullakin on Utti sitten Helvetissä ikuisuus aikaa pohtia tuskissasi pahoita puheitasi ja epäuskoasi.


      • Luomis_Ekspertti kirjoitti:

        Tietysti Jumalan kosketus ja Pyhä Henki tekee elottomasta elollista. Eloton ei muutu eläväksi itsestään vaan siihen tarvitaan Jumalaa. Juuri Jumalan voimat ja uskomattomuus teki luomisesta mahdollisen. Vain Jumala ja usko Häneen pystyy tarjoamaan ainoan oikean selityksen elämän synnylle ja ihmisen merkitykselle luomakunnan kruununa. Evoluutio on harhaa, vain pahaa unta josta harhaisimmatkin tulevat heräämään kun Jeesus ja Herra astuvat takaisin maan päälle ja ottavat omansa mukaansa ja lähettävät loput Helvettiin kärsimään epäuskonsa seuraukset. Sinullakin on Utti sitten Helvetissä ikuisuus aikaa pohtia tuskissasi pahoita puheitasi ja epäuskoasi.

        Olet joko trolli tai sen sortin toivoton tapaus ettei selvästikään kannata edes yrittää järjellistä keskustelua.


    • Onlupalukea

      Tosiaankin, ei teologeilla ole mitään salaista tietoa noista avauksen kysymyksistä, vaan se on ihan julkista Raamatusta löytyvää tietoa. Se tieto on salaista vain niille jotka eivät lue Raamattua.

      • Vitsimitäpellejä

        On noi evot pökäleitä.
        He eivät lue Raamattua eivätkä siksi tiedä mitä se sisältää, ja sitte nuo peelot kuvittelevat että nekään jotka sitä lukevat, eivät ymmärrä siitä mitään, hehe.


    • Paikalla ei sitten tainnut olla filosofia, jolta vastaukseksi oletettavasti olisi saanut samaa hölynpölyä kui teologiltakin.

    • Ihmeistäsuurin

      Hassua miten sisäisesti epäjohdonmukaista
      tuo Dawkinsin pohdinta on luonteeltaan.
      Tai miten vähän Dawkins tuntee - ihan ammattia harjoittaneena - luonnontieteen metodia ja siten luonnontieteitä.

      Jos hän allekirjoittaa esimerkiksi premissin
      eli oletuksen jonka mukaan
      evoluutio on orgaanisen elämän kehitystä
      jossa vahvin geeni tai meemi tms. voittaa, niin eikö Dawkinsin olisi ollut täysin johdonmukaista, loogista ja
      luontevaa hyväksyä se että keskustelun vetäjät valitsivat "vahvemman" selitysmallin
      eli "teologit" kokkien tai kosmologien sijasta?
      Eikö olisi ollut luontevaa ajatella että evoluutio keskustelutilaisuuden vetäjien muodossa "valitsee" teologit?

      Ahaa... mutta ehkä Dawkins ei väitäkään tätä vaan kenties jotakin muuta?! - Ehkäpä
      hän väittääkin jotakin sen tapaista että:

      Premissistä "evoluutio on orgaanisen
      elämän kehitystä, jossa vahvempi voittaa" tms. seuraa hänen mukaansa jotenkin loogisesti ja väistämättä johtopäätös:

      "ateismi on totta"

      Mutta tässä alkaa kaikkia tieteellisen koulutuksen saanneita naurattamaan Dawkinsin oletus, koska eihän rajallisesta joukosta premissejä voida tehdä ääretöntä
      joukkoa koskevaa johtopäätöstä (nk. Humen giljotiini)! Toisin sanoen empiirisistä tosiasioista (evoluutio) ei
      voida tehdä arvoarvostelmia (ateismi) koskevaa johtopäätöstä. Toisin sanoen
      Dawkinsia mukaillen evoluutio ei valinnutkaan ateistista puhujaa, ei fyysikkoa tai kosmologia (kaikki fyysikot ja kosmologit eivät ole ateisteja sivuhuom.) eikä edes kokkia, vaan teologin!

      Voidaankin ainoastaan väittää - vaatimattomammin - että evoluutiosta voi mahdollisesti seurata
      ateismi... mutta nyt joudummekin Dawkinsin ja monen ateistin suruksi toteamaan sen että mahdollisesti ei olekaan sama kuin loogisesti ja välttämättä, mistä puolestaan seuraa se että Dawkinsin ateismi on subjektiivinen arvoarvostelma ja täysin vailla tieteellistä pohjaa!

      Samalla käy ymmärrettäväksi miksi Dawkins
      yrittää tarjota sosiaalista evoluutiota eli meemejä vastaukseksi loogiseen eli tieteelliseen ongelmaan.
      Valitettavasti lopputulos on sama kuin äsken, ja ateismi on ja pysyy uskomusasenteena!

      • päivystävä.ilkimys

        "Jos hän [Dawkins] allekirjoittaa esimerkiksi premissin eli oletuksen jonka mukaan evoluutio on orgaanisen elämän kehitystä jossa vahvin geeni tai meemi tms. voittaa"

        Evoluutio ei perustu pelkkään "vahvin voittaa"-ajatukseen. Ja kirjoituksesi oli höpöä muutenkin.


      • Epäjumalienkieltäjä

        <<Mutta tässä alkaa kaikkia tieteellisen koulutuksen saanneita naurattamaan Dawkinsin oletus, koska eihän rajallisesta joukosta premissejä voida tehdä ääretöntä joukkoa koskevaa johtopäätöstä>>

        Matemaattinen induktio?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4130
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      35
      3211
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2323
    4. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      31
      2188
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      90
      1983
    6. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1857
    7. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      31
      1830
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      27
      1577
    9. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1537
    10. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1511
    Aihe