LarsenC kun on nyt irronnut ja kelluu meressä, niin joku proffa oli laskenut, että 10 cm nousee meren pinta kaikkialla maapallolla sitten kun se on sulanut.
Mutta kuinka lasketaan se kuinka paljon pinta nousee tilavuutena kun jäävuori on sulanut?
Jäävuoresta 90% on pinnan alla, jään tiheys on 0.915 ja meriveden tiheys 1. (SI)
Minä sain 91/90*(nyt meren pinnalla oleva tilavuus). En usko kuitenkaan laskuuni, siksi kysyn.
Mutta kuinka lasketaan se kuinka paljon pinta nousee tilavuutena kun jäävuori on sulanut?
Jäävuoresta 90% on pinnan alla, jään tiheys on 0.915 ja meriveden tiheys 1. (SI)
Minä sain 91/90*(nyt meren pinnalla oleva tilavuus). En usko kuitenkaan laskuuni, siksi kysyn.
Vastaukset 23
Vanhimmat
En jaksa tästä enempää innostua, mutta 10cm tuntuu älyttömän suurelta määrältä
Mistä+keksit,+että+jäävuoresta+90+%+on+pinnan+alla?
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 tosta luin
Minun tarkistuslaskuni mukaan ihan koko maapallon pinta, jos se kaikki olisi merta nousisi noin 1 cm...
En+minäkään+siihen+usko,+siksi+juuri+tätä+yritän+laskeakin.+Nyt+tarkistuksessa+sain+6.5%++nyt+näkyvästä+tilavuudesta.+Vaikee+laskuhan+tämä+on...
Se meren pinta nousee silloin, kun mantereella aiemmin lepäävä jäävuori molskahtaa mereen. Vähän sama kuin laitettaessa jääpala grogilasiin. Koska jäävuori kelluu osa meren pinnan yläpuolella, on sen tiheys vastaavasti merivettä pienempi. Sulaessa tiheys kasvaa eikä meren pinta nouse.
Sitten voidaan vielä keskustella, nouseeko maa Etelämantereella ja laskeeko se merenpohjassa vastaavasti, kun painoa lähtee mantereelta.
Minä+lähdin+laskemaan+sitä,+että+kun+se+meren+pinnan+alla+oleva+90%+sulaa,+niin+sen+alkuperäiseen+tilavuuteen+jää+kolo+ja+sopiiko+se+pinnan+yläpuolisen+jään+sulamisvesi+siihen+koloon+vaiko+ei.+Ja+totesin+että+ei+sovi.+Voi+olla,+että+laskuperuste+on+väärä....
Laskin vielä kerran, ja nyt tästä tosi yllättävä tulos tuli: Koko maapallolle 0,032 m, eli 3,2 cm.
Ja koska meret peittää 1/3 maapallosta, niin merien pinnan nousu olisi 9,6 cm...
Pojat pojat, mitä siitä kinaatte. Ottakaa vesilasi ja sinne jääpala kellumaan ja katsokaa miten käy.
Larsen C jäähylly oli jo alun perin kellumassa eli irtoamisen hetkellä se uponnut aiempaa syvemmälle. Kelluvan jäävuoren sulaminen ei nosta merien vedenpintaa.
Joka ei usko niin tosaan voi itse kokeilla asiaa kuten tuossa ehdotettiin. Iso jääkökkäre kellumaan vesiastiaan ja antakaa sen lämpötilan hieman aikaa tasaantua veden kanssa. Sitten vedenpinnan tasosta merkki astian reunaan. Katsokaa sitten mitä veden pinnan korkeudelle tapahtui kun jää suli.
Mitatkaa lopullinen pinnankorkeus siinä vaiheessa, kun jäästä on vielä vähän jäljellä. Näin testiastian vesi pysyy mittauksen aikana samanlämpöisenä eikä astian lämpölaajeneminen vaikuta tuloksiin.
Jos haluatte ottaa suolaveden ja jäävuoren suolattoman veden erilaisen tiheyden huomioon niin mikään ei estä tekemästä astiaan suolaliuosta ennen jään lisäämistä. Maailman merissä suolapitoisuus on noin 35 grammaa per litra vettä eli sillä reseptillä voi lähteä liikkeelle. Merisuolaa saa lähikaupasta.
Kuinka se oli uponnut aiempaa syvemmälle? Oliko se jotenkin kellunut erilailla eri fysiikan sääntöjen mukaan?
Se+syy+miksi+minä+tuolla+laskutavallani+sain+meren+pinnan+nousemaan,+johtuu+siitä,+että+jäävuoresta+pinnan+alla+on+juuri+tuon+tiheyden+osoittama+määrä,+eli+91,5+%,+eikä+90%.
Mannerjään valuminen meriin nostaisi merenpintaa, siitä ei ole epäilystä.
Kelluvan jään osalta merenpinnan nousua aiheutuu ainoastaan siitä ilmiöstä, että sulavesi on suolatonta. Suolaton vesi on vähemmän tiheää kuin suolainen vesi, joten sen tilavuus on hieman suurempi kuin jäävuoren syrjäyttämän suolaveden tilavuus.
N_e-w S_c-i_e-n_t-i_s-t - lehden artikkelissa vuodelta 2010 kerrottiin, että jos kaikki maailman vapaasti kelluva jää sulaisi niin se nostaisi merenpintaa yhteensä jotakin 4 ja 6 cm välimaastosta sulaveden suolattomuuden vuoksi.
Jos tädillä olisi munat, niin sitten se olisi setä.
Hyvin äkkiä laskien tämä LarsenC , massa biljoona tonnia, nostaisi merenpintaa 1,5 sadasosamilliä. Ei tämän laskemiseen tosin riitä Windowsin laskimen tarkkuuskaan.
LarsenC:ssä on noin 1100 km^3 jäätä eli sulavetenä suunnilleen saman verran. Maapallon merien pinta-ala on luokkaa 380 000 000 km^2, joten laskennallisesti merien pinta nousisi 1100/380000000 = 0,0000029 km eli 2,9 mm
Tarkoitatko+suolapitoisuuden+erolla++että+esimerkiksi++jos+astiassa+++jonka+pohjan+ala+on+100+cm^2,+on+4%+suolaliuosta+jossa+vettä+1+kg+ja+kun+siihen+laitetaan+kellumaan+1+kg+suolaton+jääpala,+niin+nestepinta+asettuu++n.+19.8+cm+korkeudelle+ja+kun+jääpala+sulaa,++pinta+nousee+n.+20.1+cm+korkeuteen+?
Jos jäämöhkäle on biljoona kuutiometriä ja pinta 380 biljoonaa neliömetriä, niin ei tuon laskemiseen tarvitse edes laskinta.
Ymmärsin tuon niin että kun suolan tiheys on 2kg/L niin alkuperäinen pinnan korkeus olisi 10.2 cm ja lopullinen 20.2 ei 20.1, tulos kun on 2kg vettä ja 40 g suolaa.
Tämä taas osoittaisi että suolapitoisuudella ei lopputulokseen ole mitään vaikutusta, jos jään tilavuus sulaneena on i L / kg, niin se lisää suolaliuoksen tilavuutta saman verran ja ja pienentää tietenkin kokonaissuolapitoisuutta.
Tässähän on jo moneen kertaan todettu, että se jäämöhkäle on jo kellumassa siellä ja jos sen sulamisvetellä olisi sama tiheys kuin merivetellä, niin pinta ei nouse yhtään. Mutta kun se nyt kuitenkin on makeaa sulamisvettä , jolla on karvan verran pienempi tiheys, niin tämän makean jään sulamisesta tulee hyvin mitätön merenpinnan nousu maapallolla, ja sen minä laskin olevan 1.5/100 mm. Sitähän voi joku muukin koittaa laskea, epäilen ettei lman laskinta onnistu.
Se kelluva jäämöhkäle syrjäyttää painonsa verran merivettä, sen tiheys vaikuttaa vain siihen kuinka paljon sitä jää pinnan yläpuolelle.
Sulaessaan jää muuttuu vedeksi jonka tilavuus on se mitä on (1 L / kg ), niin se lisää meriveden tilavuutta oman tilavuutensa verran, riippumatta meriveden tiheydestä tai suolapitoisuudesta ? (pl. lämpö -ja painevaikutus) .
Voin käsittää että tietyn massainen jäämöykky ei syrjäytä massansa tilavuutta vastaavaa 'raskaampaa' merivettä, mutta sulamisen jälkeen sen suolapitoisuus lisääntyy ja meriveden vähenee saman verran, mutta lopputilavuus pitäisi olla tilavuuksien summa.
Kummitteleeko tässä minun ajattelussa jokin sammakko ? ?
Tämä ei todellakaan ole mikään helppo tehtävä. Ihan ensiksi siinä on selvitettävä mikä on pinnan ylä- ja alapuolisten massojen välinen yhteys, ja sen jälkeen laskettava yläosan prosenttiosuus koko jäävuoresta. Näitä molempia tarvitaan sitten sitä seuraavassa "ylivuotolaskennassa". Tossa se minun laskuni on: http://aijaa.com/blFnXf
Tässä kai käsitellään veden suolapitoisuuden vaikutusta kelluvan ja sulaneen jääkimpaleen erosta meriveden korkeuteen.
Jos sulaneen jään ja meriveden tiheydessä ei ole eroa, muutosta ei tapahdu, kuten edellä jo kerrottiin ja edellinen " kuppiesimerkki " selitti kai miksi.
Merivedessä kelluva makeavesijäävuori siis nostaa sulaessaan hieman veden pintaa, ( aika luonnollista kun pinnan yläpuoliset paikalliset massat tasoittuvat) mutta jos mannerjäätä lisäytyy meriveteen, tämä on vain välivaihe ja pinta nousee lopulta tilavuuksien summana.
Luulisin !
ps
Eikös tuo ylä- ja alaosien suhde voida korvata tiheydellä.
Tuossa minun paperissani alaosa/yläosa=M/m=h1/h2=roo(jää)/(roo(merivesi)-roo(jää)).
Eli siinä vaiheessa ala-ja yläosa ovat samaa tavaraa, eli niillä on sama tiheys.
Tuo ala-ja yläosien suhteen riippuvuus jään ja meriveden tiheyksistä tuli tasapainoyhtälön perusteella.