Kun rutto vaivaa niin otetaan kolera lääkkeeksi?
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/225520-tutkimus-yksi-suuri-ydinrajahdys-suistaisi-ilmakehan-kaaokseen-seurauksena-ydinsyksy
Tuon mukaan yksi ainoa sopivassa paikassa tapahtuva ydinräjähdys nostaisi ilmaan niin paljon tuhkaa ja pölyä, että ilmasto jäähtyisi tuhanteen vuoteen kylmimpään asentoonsa. Ilmiö jatkuisi useiden vuosien ajan. Valitsemalla sopivasti pienempi ase saadaan vastaavasti pienempi ilmiö aikaan.
Kerettiläisenä ajattelijana tuosta tietenkin huomaa, että ydinräjäytyksillä on siis mahdollisuus hallita ilmaston lämpenemistä. Muutaman vuoden välein räjäytettävä ydinlataus olisi siis mahdollista valjastaa pitämään lämpeneminen kurissa.
Aikanaan 50 - ja 60 - luvuilla räjäyttivät Neuvostoliitto ja USA molemmat maan pinnalla ja ilmakehässä kymmeniä suuria ydinpommeja ilman mitään ydinsyksy - ilmiöitä. Edes Tsar Bombaa ei seurannut tuhanteen vuoteen kylmin vuosi. Se hieman pistää epäilemään tutkijoiden väitteitä.
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/225520-tutkimus-yksi-suuri-ydinrajahdys-suistaisi-ilmakehan-kaaokseen-seurauksena-ydinsyksy
Tuon mukaan yksi ainoa sopivassa paikassa tapahtuva ydinräjähdys nostaisi ilmaan niin paljon tuhkaa ja pölyä, että ilmasto jäähtyisi tuhanteen vuoteen kylmimpään asentoonsa. Ilmiö jatkuisi useiden vuosien ajan. Valitsemalla sopivasti pienempi ase saadaan vastaavasti pienempi ilmiö aikaan.
Kerettiläisenä ajattelijana tuosta tietenkin huomaa, että ydinräjäytyksillä on siis mahdollisuus hallita ilmaston lämpenemistä. Muutaman vuoden välein räjäytettävä ydinlataus olisi siis mahdollista valjastaa pitämään lämpeneminen kurissa.
Aikanaan 50 - ja 60 - luvuilla räjäyttivät Neuvostoliitto ja USA molemmat maan pinnalla ja ilmakehässä kymmeniä suuria ydinpommeja ilman mitään ydinsyksy - ilmiöitä. Edes Tsar Bombaa ei seurannut tuhanteen vuoteen kylmin vuosi. Se hieman pistää epäilemään tutkijoiden väitteitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eiköhän parempaan lopputulokseen halvemmalla päästäisiin polttamalla muutama miljoona neliökilometriä Venäjän, Kanadan ja Brasilian metsiä.
Ydinpommi pitäisi ilmeisesti räjäyttää joko ilmassa sankan metsän yläpuolella tai sitten maan pinnalla, jolloin keveitä pienhiukkasia pääsisi ilmakehään "optimimäärä".
Tsar Bombahan räjäytettiin ilmassa jäätyneen tundran ja jäätiköiden yläpuolella, jolloin pienhiukkaspäästöt jäivät yllättävän pieniksi, radioaktiivinen laskeuma samoin.
Artikkelin perusteena olevalla tutkimuksella on epäilemättä poliittista biasta, sillä sen tarkoituksena on varoitella USA:ta ryhtymästä ydinaseiskuun Pohjois-Koreaa vastaan. En tiedä ymmärsivätkö tutkijat tutkimustulostensa toisen tulkinnan. Ydinsyksyn eli useamman vuotta kestävän ilmaston viilenemisen väitettiin olevan mahdollinen jo 500 neliömailin eli noin 1300 neliökilometrin suuruisen alueen palamisesta aiheutuvan tuhkan seurauksena.
Tuo 1300 neliökilometriä on noin 36 km x 36 km suuruinen alue eli globaalissa mittakaavassa mitättömän pieni. Jos pommi räjähtäisi joka toinen vuosi niin sadassa vuodessa olisi vasta räjäytetty 50 ydinpommia ja poltettu mahtavat 180 km x 360 km metsää.
Aika pieni kolera tuo olisi, jos sillä torjuttaisiin ilmastonmuutos seuraavan sadan vuoden ajan.
Pohjois_Korean ydinaseteollisuutta ja -varastoja vastaan iskettäisiin luultavimmin pienillä taktisilla ydinohjuksilla, joilla olisi panssarinläpäisyyn tarkoitettu kärki ja hidastettu detonaatio, jolloin ne räjähtäisivät vasta syvällä maan alla, teräsbetonin sisällä tai tuntumassa.
Saattaisi olla, että maan päällä vain hiukan tärähtäisi ja pöllähtäisi, kun syvällä bunkkerin uumenissa tapahtuisi kauheita.
Joko on aika kaivaa ydinaseet esille ilmastonmuutoksen torjuntaa varten?
Se kannattaisi räjäyttää somaliassa.