Niin, tulipa tuosta "Miksi suomalaiselle miehelle ei kelpaa..." -ketjusta mieleen että mitäpä palstan sinkkunaisten mielestä teillä sitten on annettavaa miehelle jos/kun sellaisen löydätte?
Kertokaahan niin me palstan miehet voidaan sitten ruotia onko se riittävästi? Näin miesnäkökulmasta kun tuntuu että jos parisuhteeseen alkaa niin hirveän vähän on tarjolla vastikkeetonta hyvää, toisaalta taas on ilmeisesti mahdottomasti vastuuta ja rahanmenoa tiedossa eikä millään ole mitään takuuta. Jos ajatellaan että autoissakin on useamman vuoden takuut vaikka paljon edullisempi ja helppohoitoisempi hankinta kuin nainen niin kiinnostaisi tietää mitä takuita teillä naisilla on parisuhteessa tarjota? ettei ihan tienposkeen yksin jäisi, se olisi aika ikävää jos juuri on tottunut huolettomasti ajelemaan.
Mitä annettavaa suomalaisella naisella on?
77
1316
Vastaukset 77
- Nainen39vee
Tuosta näkökulmasta ei varmasti mitään :D
No, itse en ole sinkku enkä edes etsisi miehiä, jos olisin. Mutta vastaan silti. Sellaista yleispätevää "annettavaa" tuskin on kenelläkään, mutta yleensä suhteissa merkittävin anti on kumppanuus, rakkaus, läheisyys (myös seksi) ja tunne siitä, että on jollekin tärkeä ja merkityksellinen. Ja yhteinen elämä.
Kaikillehan noilla ei ole merkitystä. Ja on ihan ok, jos joku haluaa vaikka vaan seksiä. Ja sekin on ihan ok, jos joku ajattelee, etteivät nuo mainitut ole niin tärkeitä, että maksaisi vaivan ruveta suhteeseen, käydä läpi deittailua ja tutustumista. Mutta se, jos joku toivoo parisuhdetta, niin nuo mainitsemani asiat ovat niitä, mitä suhteesta on mahdollista saada.
Mutta ei suhdetta kannata miettiä siitä näkökulmasta, mitä hyötyä siitä on tai mitä toiselta voisi saada."Mutta ei suhdetta kannata miettiä siitä näkökulmasta, mitä hyötyä siitä on tai mitä toiselta voisi saada. "
Niin, ei ehkä naisen näkökulmasta koska nainen on aina voittaja, jopa sen suhteen päättyessä mutta miehelle suhde on iso investointi ja jos se muutamankin vuoden kuluttua päättyy saattaa sillä olla iso taloudellinen merkitys koko loppuelämään niin sanoisin että miehen kannalta juurikin kannattaa ajatella hyötynäkökulmasta. Jos tosiaankaan ei ole saamassa juuri muuta kuin seksiä sillointällöin ja muutaman vuoden päästä menettää puolet omaisuudestaan huonon seksin vuoksi ei se kovin hyvä diili kyllä ole.- Nainen39vee
Harmaaritari kirjoitti:
"Mutta ei suhdetta kannata miettiä siitä näkökulmasta, mitä hyötyä siitä on tai mitä toiselta voisi saada. "
Niin, ei ehkä naisen näkökulmasta koska nainen on aina voittaja, jopa sen suhteen päättyessä mutta miehelle suhde on iso investointi ja jos se muutamankin vuoden kuluttua päättyy saattaa sillä olla iso taloudellinen merkitys koko loppuelämään niin sanoisin että miehen kannalta juurikin kannattaa ajatella hyötynäkökulmasta. Jos tosiaankaan ei ole saamassa juuri muuta kuin seksiä sillointällöin ja muutaman vuoden päästä menettää puolet omaisuudestaan huonon seksin vuoksi ei se kovin hyvä diili kyllä ole.Ei olekaan. Siksi ei varmaan kannata mennä naimisiin, jos suhteessa ei ole muuta sisältöä kuin huono seksi ja sitäkin vaan silloin tällöin.
Sulla on kyllä erikoinen näkökulma. Kun aiempi suhteeni päättyi, niin jos olisin laskenut saldon rahallisesti, olisin itse jäänyt aika paljon miinukselle. Mutta en kyllä kokenut asiaa niin. En koe, että kumpikaan meistä "voitti" tai "hävisi". Tai no, periaatteessa kumpikin saimme vuosien aikana suhteesta niin paljon hyvää, että eiköhän saldo jää molemmilla plussan puolelle. Eikä ole välit poikki edelleenkään - ihan hyvissä väleissä olemme. Nainen39vee kirjoitti:
Ei olekaan. Siksi ei varmaan kannata mennä naimisiin, jos suhteessa ei ole muuta sisältöä kuin huono seksi ja sitäkin vaan silloin tällöin.
Sulla on kyllä erikoinen näkökulma. Kun aiempi suhteeni päättyi, niin jos olisin laskenut saldon rahallisesti, olisin itse jäänyt aika paljon miinukselle. Mutta en kyllä kokenut asiaa niin. En koe, että kumpikaan meistä "voitti" tai "hävisi". Tai no, periaatteessa kumpikin saimme vuosien aikana suhteesta niin paljon hyvää, että eiköhän saldo jää molemmilla plussan puolelle. Eikä ole välit poikki edelleenkään - ihan hyvissä väleissä olemme.Harmiksella on sellainen 20-80 periaate... Eli hän sijoittaa henkistä pääomaa 20% ja naisen pitäisi sijoittaa se 80%, että siinä olisi jotain turvaa, mutta vaaraton kauppamieshän Harmis on, saa odotella naisten "leijonaluolalaisilta" rauhassa diilejä. Hauskaa tässä vaan on, että mies miettii, että mikä kumma se on, kun ei kiltti ja kunnollinen tarjous kelpaa.
Dissident kirjoitti:
Harmiksella on sellainen 20-80 periaate... Eli hän sijoittaa henkistä pääomaa 20% ja naisen pitäisi sijoittaa se 80%, että siinä olisi jotain turvaa, mutta vaaraton kauppamieshän Harmis on, saa odotella naisten "leijonaluolalaisilta" rauhassa diilejä. Hauskaa tässä vaan on, että mies miettii, että mikä kumma se on, kun ei kiltti ja kunnollinen tarjous kelpaa.
Mullahan on tietysti fifty-fifty tarjous, tai sata prosenttia molemmille. Nainen saisi olla sata prosenttia nainen ja minä sata prosenttia mies, nykymaailmassa se vaan on pirun vaikeaa tehdä sellainen diili niin en edes etsi sopimuskumppania.
Harmaaritari kirjoitti:
Mullahan on tietysti fifty-fifty tarjous, tai sata prosenttia molemmille. Nainen saisi olla sata prosenttia nainen ja minä sata prosenttia mies, nykymaailmassa se vaan on pirun vaikeaa tehdä sellainen diili niin en edes etsi sopimuskumppania.
Joo. No tatuoitu nainen voi olla 100% sti nainen, tai seksuaalisesti aktiivinen nainen nimenomaan voi olla 100%sti nainen... Ja mitä se sinun 100% sitten olisi? Pitäisikö mennä naimisiin, että tuo sata oisi täynnä?
- Expihtarikurppa
Harmaaritari kirjoitti:
Mullahan on tietysti fifty-fifty tarjous, tai sata prosenttia molemmille. Nainen saisi olla sata prosenttia nainen ja minä sata prosenttia mies, nykymaailmassa se vaan on pirun vaikeaa tehdä sellainen diili niin en edes etsi sopimuskumppania.
Korjaan, nainen saisi olla sata prosenttia SINUN määritelmäsi mukainen nainen. Mutta auta armias, jos sieltä joku naisen oma persoona yrittäisi tupata esille! Entä olisitko valmis olemaan sata prosenttisesti sellainen mies, kuin nainen vaatisi sinun olemaan?
Nykyään muuten oikeissa suhteissa ja varsinkin avo-/avioliitoissa aikuiset ihmiset osaavat sopia esim. raha-asioista keskenään. Edes tilejä ei tarvitse lyödä yhteen, jos ei halua. Tiedän sellaisia pariskuntia, joilla on 50-50 omistus asunnosta, omat tilit jonne palkka menee ja yhteinen tili, jonne molemmat laittavat sovitun summan rahaa ja josta maksetaan talouskustannukset. En usko, että tuossa on miehelläkään kauheasti nokan koputtamista, että ämmä vie kaikki rahat. Expihtarikurppa kirjoitti:
Korjaan, nainen saisi olla sata prosenttia SINUN määritelmäsi mukainen nainen. Mutta auta armias, jos sieltä joku naisen oma persoona yrittäisi tupata esille! Entä olisitko valmis olemaan sata prosenttisesti sellainen mies, kuin nainen vaatisi sinun olemaan?
Nykyään muuten oikeissa suhteissa ja varsinkin avo-/avioliitoissa aikuiset ihmiset osaavat sopia esim. raha-asioista keskenään. Edes tilejä ei tarvitse lyödä yhteen, jos ei halua. Tiedän sellaisia pariskuntia, joilla on 50-50 omistus asunnosta, omat tilit jonne palkka menee ja yhteinen tili, jonne molemmat laittavat sovitun summan rahaa ja josta maksetaan talouskustannukset. En usko, että tuossa on miehelläkään kauheasti nokan koputtamista, että ämmä vie kaikki rahat.Kyllä se varmaan erossa vie, ei tarvitse kuin pyöräyttää pari muksua niin miehen taloudellinen tulevaisuus on ohuella nuoralla tanssimista.
- ExPihtarikurppa
Harmaaritari kirjoitti:
Kyllä se varmaan erossa vie, ei tarvitse kuin pyöräyttää pari muksua niin miehen taloudellinen tulevaisuus on ohuella nuoralla tanssimista.
Sinä et ole eronnut koskaan, joten et tiedä siitä(kään) mitään. Jälleen, tiedän eronneita joilla on yhteishuoltajuus eikä mies siinä maksa yhtään sen enempää kuin nainenkaan. Sen sijaan villiä ja vapaata uusiosinkkuaikaa elävät viikonloppuisät saavatkin maksaa. Ensin sössivät liittonsa ja sitten jättävät lapset äidille huollettavaksi. On oikeus ja kohtuus, että siitä napsahtaa kunnon lasku perään.
ExPihtarikurppa kirjoitti:
Sinä et ole eronnut koskaan, joten et tiedä siitä(kään) mitään. Jälleen, tiedän eronneita joilla on yhteishuoltajuus eikä mies siinä maksa yhtään sen enempää kuin nainenkaan. Sen sijaan villiä ja vapaata uusiosinkkuaikaa elävät viikonloppuisät saavatkin maksaa. Ensin sössivät liittonsa ja sitten jättävät lapset äidille huollettavaksi. On oikeus ja kohtuus, että siitä napsahtaa kunnon lasku perään.
Oletko yhä pihtari vai kurppa?
Harmaaritari kirjoitti:
Kyllä se varmaan erossa vie, ei tarvitse kuin pyöräyttää pari muksua niin miehen taloudellinen tulevaisuus on ohuella nuoralla tanssimista.
No minun exä pyöräytti pari muksua, mutta minulla on vankka uskomus, että olin siinä mukana jotenkin...eli kyllä minäkin olen niistä vastuussa...
Oikeestaan tuli mieleen tositarina...kevennän hiukan...
Eräs raksamies joskus oli kahvilla meillä ja tyttö istui syöttötuolissa. Mies kysyi minulta, että oliko vaikeakin pusertaa tuo ulos maailmaan? No mä vähän katselin exää ja sanoin huterasti että ei ollut...Raksamies kohottautui venyttelemään ja sanoi, että hänellä oli jo viimeisen kanssa ongelmia, mutta onneks oli vaimokin siinä mukana. Olisit nähnyt mun exän murhaavan katseen.Dissident kirjoitti:
No minun exä pyöräytti pari muksua, mutta minulla on vankka uskomus, että olin siinä mukana jotenkin...eli kyllä minäkin olen niistä vastuussa...
Oikeestaan tuli mieleen tositarina...kevennän hiukan...
Eräs raksamies joskus oli kahvilla meillä ja tyttö istui syöttötuolissa. Mies kysyi minulta, että oliko vaikeakin pusertaa tuo ulos maailmaan? No mä vähän katselin exää ja sanoin huterasti että ei ollut...Raksamies kohottautui venyttelemään ja sanoi, että hänellä oli jo viimeisen kanssa ongelmia, mutta onneks oli vaimokin siinä mukana. Olisit nähnyt mun exän murhaavan katseen.Noh mutta ukkoseni taas aina kehuu ettei se synnytys satu😁
valtakunta kirjoitti:
Noh mutta ukkoseni taas aina kehuu ettei se synnytys satu😁
Joo, mäkin oon sanonut, että lasten teko on ihan kivaa hommaa, mutta nykyään tykkään vaan treenata!
- Nainen39vee
Harmaaritari kirjoitti:
Kyllä se varmaan erossa vie, ei tarvitse kuin pyöräyttää pari muksua niin miehen taloudellinen tulevaisuus on ohuella nuoralla tanssimista.
Jos elatusmaksuja tarkoitat, niin eivät ne kahdesta lapsesta montaa satasta ole... Vaikka miehellä olisi kymmenien tuhansien eurojen kuukausitulot, niin ei hän silti mitään tuhansia euroja. Yhden lapsen laskennalliset kulut ovat kai joku 500 euroa, ellei mitään erityismenoja ole, ja tämä 500 euroa jakautuu isän JA ÄIDIN kesken sen jälkeen kun siitä on vähennetty lapsilisät. Ja luonapitopäivät laskevat etävanhemman osuutta elatusmaksuista. (Etävanhempi voi olla muuten myös äiti.) Ja tietenkin, jos isän maksukyky ei riitä, ei myöskään elatusmaksuja tarvitse maksaa.
Nykyisin tosin on koko ajan yleistymässä käytäntö, jossa lapset ovat esim. vuoroviikoin molempien vanhempien luona. Usein ei mitään elatusmaksuja makseta suuntaan eikä toiseen.
Ei silti, kyllä minustakin elatusmaksujärjestelmä monessa tapauksessa vähän vanhanaikainen on, mutta aina lapsista kyllä kuluja on ydinperheessäkin. Veikkaan, että useimmiten etävanhempaa silti harmittavat mahdolliset elatusmaksut vähemmän kuin mitä ilo omista lapsista tuo positiivisia tunteita. Varsinkin, kun nykyisin miesten ei tarvitse olla niitä "perinteisiä miehiä", jotka vaan keskittyvät työhön, vaan hekin voivat hoitaa lapsia ja toteuttaa isyyttään. Silloin vanhemmuus todennäköisemmin säilyy eronkin jälkeen. Vielä 80-luvulla oli melko tavallista, että eron jälkeen isä vaan katosi kuvioista, mutta nykyisin sellainen on onneksi aika harvinaista. Nainen39vee kirjoitti:
Jos elatusmaksuja tarkoitat, niin eivät ne kahdesta lapsesta montaa satasta ole... Vaikka miehellä olisi kymmenien tuhansien eurojen kuukausitulot, niin ei hän silti mitään tuhansia euroja. Yhden lapsen laskennalliset kulut ovat kai joku 500 euroa, ellei mitään erityismenoja ole, ja tämä 500 euroa jakautuu isän JA ÄIDIN kesken sen jälkeen kun siitä on vähennetty lapsilisät. Ja luonapitopäivät laskevat etävanhemman osuutta elatusmaksuista. (Etävanhempi voi olla muuten myös äiti.) Ja tietenkin, jos isän maksukyky ei riitä, ei myöskään elatusmaksuja tarvitse maksaa.
Nykyisin tosin on koko ajan yleistymässä käytäntö, jossa lapset ovat esim. vuoroviikoin molempien vanhempien luona. Usein ei mitään elatusmaksuja makseta suuntaan eikä toiseen.
Ei silti, kyllä minustakin elatusmaksujärjestelmä monessa tapauksessa vähän vanhanaikainen on, mutta aina lapsista kyllä kuluja on ydinperheessäkin. Veikkaan, että useimmiten etävanhempaa silti harmittavat mahdolliset elatusmaksut vähemmän kuin mitä ilo omista lapsista tuo positiivisia tunteita. Varsinkin, kun nykyisin miesten ei tarvitse olla niitä "perinteisiä miehiä", jotka vaan keskittyvät työhön, vaan hekin voivat hoitaa lapsia ja toteuttaa isyyttään. Silloin vanhemmuus todennäköisemmin säilyy eronkin jälkeen. Vielä 80-luvulla oli melko tavallista, että eron jälkeen isä vaan katosi kuvioista, mutta nykyisin sellainen on onneksi aika harvinaista.Niin, ei taitais talousasiat olla se oikea syy millä epäillä naisväen kunnollisuutta. On avioehtoja ja kaikkea voi sopia. Se vaan on monesta miehestä liian pinnallista ajattelua tavallaan, mutta mikäs siinä on, että pitää kaiken silleen erillään ja onpa se hyvä naisenkin osalta, että on omat tilit ja talous vaikka olisikin yhteinen, niin elämisen maksaisi molemmat.
Harmis on näissä vankkumaton vänkäilijä, siitä ei pääse mihinkään. Jostain kun vääntää vähän ja on saavinaan hänet housut kintussa kiinni, niin siellä se jo raapustaa seuraavaa iltisraporttia jostain jännämiehen tekemästä tuhotyöstä avutonta naista kohtaan. Sitten takaisin kataliin naisiin, jotka kiusaavat kilttejä ja kunnollisia miehiä...
Velmu mikä velmu tuo harmis.- Expihtarikurppa
scrg kirjoitti:
Oletko yhä pihtari vai kurppa?
Kurppautumisesta ei kai voi parantua ja pihtari olen ainoastaan parisuhteessa, joten voi kai sanoa, että olen enemmän kurppa kuin pihtari tällä hetkellä.
Expihtarikurppa kirjoitti:
Kurppautumisesta ei kai voi parantua ja pihtari olen ainoastaan parisuhteessa, joten voi kai sanoa, että olen enemmän kurppa kuin pihtari tällä hetkellä.
Kurppautuminen kai henkilökohtaisesti lähinnä on mielentila, jossa verrataan itseä muihin ja entiseen itseensä ja käytös joka tästä johtuen heijastuu muihin ihmisiin. Fakta tietysti on, että nuoremmiksi emme kukaan koskaan muutu.
- Expihtarikurppa
scrg kirjoitti:
Kurppautuminen kai henkilökohtaisesti lähinnä on mielentila, jossa verrataan itseä muihin ja entiseen itseensä ja käytös joka tästä johtuen heijastuu muihin ihmisiin. Fakta tietysti on, että nuoremmiksi emme kukaan koskaan muutu.
Ai, ja minä kun olen palstaa lukiessa saanut sen käsityksen, että kyse on, kuten aina naisista puhuessa, ensisijaisesti todella kamala vanhan naisen habitus ja vasta toissijaisesti katkera ja vittumainen luonne. Täällä pitäisi olla tarkempi näiden termien kanssa. Tuossa voi vielä käydä niin, että ottaa nuoren ja kauniin kurpan, mutta dissaa vanhaa ja rumaa sydämen prinsessaa... Ei sillä, että itse väittäisin olevani tällainen, mä olen juuri niin kurppa kuin miltä norsunv***naama näyttää.
Expihtarikurppa kirjoitti:
Ai, ja minä kun olen palstaa lukiessa saanut sen käsityksen, että kyse on, kuten aina naisista puhuessa, ensisijaisesti todella kamala vanhan naisen habitus ja vasta toissijaisesti katkera ja vittumainen luonne. Täällä pitäisi olla tarkempi näiden termien kanssa. Tuossa voi vielä käydä niin, että ottaa nuoren ja kauniin kurpan, mutta dissaa vanhaa ja rumaa sydämen prinsessaa... Ei sillä, että itse väittäisin olevani tällainen, mä olen juuri niin kurppa kuin miltä norsunv***naama näyttää.
Katkeruus ja vittumaisuus ei lisää sen paremmin naisen kuin miehenkään viehättävyyttä. Voi kyse olle halo-ilmiöstäkin, että ei niin kaunis samalla nähdään myös muutenkin negatiivisesti. Mutta tuskin tuokaan on sukupuolisidonnaista.
Suurin osa miehistä myöskään tuskin ikinä on tilanteessa, jossa tehtäisiin valintaa nuoren ja vanhan välillä.- Expihtarikurppa
scrg kirjoitti:
Katkeruus ja vittumaisuus ei lisää sen paremmin naisen kuin miehenkään viehättävyyttä. Voi kyse olle halo-ilmiöstäkin, että ei niin kaunis samalla nähdään myös muutenkin negatiivisesti. Mutta tuskin tuokaan on sukupuolisidonnaista.
Suurin osa miehistä myöskään tuskin ikinä on tilanteessa, jossa tehtäisiin valintaa nuoren ja vanhan välillä.Totta, vastenmielinen luonne ajaa pois eikä sitä kompensoida millään ulkoisella koreudella. Ilmankos tässä maassa on niin paljon sinkkuja.
Miehet tekevät naisvalintoja jatkuvasti ja jopa täälläkin kiljutaan joka päivä, että millainen nainen kelpaa ja millainen ei. Omituista, että miehet haluavat niin kiven kovaa kieltää oman roolinsa näissä parinvalinnoissa, vaan mielellään uhriutuvat siinäkin. Yhtälailla kun naisten pitää ottaa vastuu siitä, millaisen miehen itselleen haluavat ja millaiseen suhteeseen lähtevät, pitää miestenkin ottaa sama vastuu. Aikuista, täyspäistä miestä ei pakoteta suhteeseen vaan kyse on miehen valinnasta. Ja jos sitä omaa ei löydy, niin voisiko kyse olla... että arvioi omat mahdollisuutensa väärin ja palstaa lainaten hypergamisesti hakee liian tasokasta naista?? Expihtarikurppa kirjoitti:
Totta, vastenmielinen luonne ajaa pois eikä sitä kompensoida millään ulkoisella koreudella. Ilmankos tässä maassa on niin paljon sinkkuja.
Miehet tekevät naisvalintoja jatkuvasti ja jopa täälläkin kiljutaan joka päivä, että millainen nainen kelpaa ja millainen ei. Omituista, että miehet haluavat niin kiven kovaa kieltää oman roolinsa näissä parinvalinnoissa, vaan mielellään uhriutuvat siinäkin. Yhtälailla kun naisten pitää ottaa vastuu siitä, millaisen miehen itselleen haluavat ja millaiseen suhteeseen lähtevät, pitää miestenkin ottaa sama vastuu. Aikuista, täyspäistä miestä ei pakoteta suhteeseen vaan kyse on miehen valinnasta. Ja jos sitä omaa ei löydy, niin voisiko kyse olla... että arvioi omat mahdollisuutensa väärin ja palstaa lainaten hypergamisesti hakee liian tasokasta naista??En mä juuri muista täältä miesten valituksia siitä että olisi pakotettu suhteeseen tai yleensäkään takana olevista suhteista. Tavallisesti valituksen aihe on suhteen puuttuminen, johon sitten haetaan syytä paitsi itsestä niin naisten valinnoista.
Selityksesi siis on, että miehet hakee liian tasokkaita naisia. Miten sitten voisi löytää oman tasoisiaan? Etsimällä sellaisia, joiden ei usko kiinnostavan ketään muuta. Kuitenkin sen lisäksi on kai aika ymmärrettävää, että haluasi edes jotakin yhteistä - jotain muuta kuin sen, että kumpikaan ei oikein kiinnosta ketään.
Sitä paitsi jos miehet yleisesti pariutuisivat vain itseään tasokkaampien naisten kanssa, niin eikö lopputulemana olisi että osa kaikkein tasokkaimmista miehistä lopulta olisi yksin? Tämän palstan perusteella ei minusta näytä siltä.- Expihtarikurppa
scrg kirjoitti:
En mä juuri muista täältä miesten valituksia siitä että olisi pakotettu suhteeseen tai yleensäkään takana olevista suhteista. Tavallisesti valituksen aihe on suhteen puuttuminen, johon sitten haetaan syytä paitsi itsestä niin naisten valinnoista.
Selityksesi siis on, että miehet hakee liian tasokkaita naisia. Miten sitten voisi löytää oman tasoisiaan? Etsimällä sellaisia, joiden ei usko kiinnostavan ketään muuta. Kuitenkin sen lisäksi on kai aika ymmärrettävää, että haluasi edes jotakin yhteistä - jotain muuta kuin sen, että kumpikaan ei oikein kiinnosta ketään.
Sitä paitsi jos miehet yleisesti pariutuisivat vain itseään tasokkaampien naisten kanssa, niin eikö lopputulemana olisi että osa kaikkein tasokkaimmista miehistä lopulta olisi yksin? Tämän palstan perusteella ei minusta näytä siltä.No minä muistan useammankin ketjun siitä, kuinka miesten ei pidä "tyytyä" tavalliseen (=huonoon) naiseen, vaan hankkia se upein mahdollinen nuori nainen ja jos sitä ei saa, niin sitten MGTOW. Naisilla sama on tietysti nirppanokkaista ja hypergamista ylimielisyyttä. Naisten pitäisi laskea rimaa ja reilusti, jotta miehet pääsisivät pariutumaan tai edes parittelemaan. Naisten pitäisi siis ottaa sellainen, joka ei kiinnosta ketään muuta, koska tämä olisi oikein tätä luuserimiestä kohtaan (ketä nyt naisten olotila tässä kiinnostaa?), vaikka ei olisikaan mitään yhteistä. Aika vahvaa kaksinaismoralismia, sanoisin.
Elävässä elämässä aika harva lopulta varmaan miettii mitään tasoja siinä vaiheessa, jos tapaa kiinnostavan ihmisen ja jos vielä käy niin onnekkaasti, että kiinnostus on molemminpuolista. Olen törmännyt yllättävän usein sellaisiinkin pariskuntiin, joista itsekseni mietin, että miten helkkarissa tuo mies/nainen viitsii katsella sitä vieressä raahustavaa oliota, joten todella kamalat tyypitkin pariutuu, päin vastoin kuin täällä toitotetaan. Palstan mantra naisten kamaluudesta ja kaikesta mahdollisesta syyllistämisestä vaan ärsyttää aivan poskettomasti välillä. Jos miehiä pitäisi arvioida tämän palstan perusteella, niin yksikään kaksilahkeinen ei saisi naisilta mitään ikinä. Expihtarikurppa kirjoitti:
No minä muistan useammankin ketjun siitä, kuinka miesten ei pidä "tyytyä" tavalliseen (=huonoon) naiseen, vaan hankkia se upein mahdollinen nuori nainen ja jos sitä ei saa, niin sitten MGTOW. Naisilla sama on tietysti nirppanokkaista ja hypergamista ylimielisyyttä. Naisten pitäisi laskea rimaa ja reilusti, jotta miehet pääsisivät pariutumaan tai edes parittelemaan. Naisten pitäisi siis ottaa sellainen, joka ei kiinnosta ketään muuta, koska tämä olisi oikein tätä luuserimiestä kohtaan (ketä nyt naisten olotila tässä kiinnostaa?), vaikka ei olisikaan mitään yhteistä. Aika vahvaa kaksinaismoralismia, sanoisin.
Elävässä elämässä aika harva lopulta varmaan miettii mitään tasoja siinä vaiheessa, jos tapaa kiinnostavan ihmisen ja jos vielä käy niin onnekkaasti, että kiinnostus on molemminpuolista. Olen törmännyt yllättävän usein sellaisiinkin pariskuntiin, joista itsekseni mietin, että miten helkkarissa tuo mies/nainen viitsii katsella sitä vieressä raahustavaa oliota, joten todella kamalat tyypitkin pariutuu, päin vastoin kuin täällä toitotetaan. Palstan mantra naisten kamaluudesta ja kaikesta mahdollisesta syyllistämisestä vaan ärsyttää aivan poskettomasti välillä. Jos miehiä pitäisi arvioida tämän palstan perusteella, niin yksikään kaksilahkeinen ei saisi naisilta mitään ikinä.Parempi yksin kuin huonossa suhteessa pätee kai tasapuolisesti niin miehille kuin naisillekin. Asian kääntöpuolena on hyväksyttävä, että itsekin olisi muiden kannalta vain huonon suhteen osapuoli, ellei sitten käy niin onnekkaasti että löytyy harvinainen win-win-tilanne.
En voi sanoa törmänneeni hullunkurisiin pariskuntiin. Ratkaisevaahan on etenkin sen ajankohdan tilanne kun suhde saa alkunsa.
"Jos miehiä pitäisi arvioida tämän palstan perusteella, niin yksikään kaksilahkeinen ei saisi naisilta mitään ikinä. "
Arviosi palstan miehistä voi olla lähellä totuutta.- haaskaONhaaska
scrg kirjoitti:
Oletko yhä pihtari vai kurppa?
Kommentista päätellen, sekä että.
No mä jo tässä hihoja nostelen, kun kuulunhan minäkin palstan mieskalustoon. Vai tarkoittaako tää vaan palstan kilttejä ja kunnollisia-alajaostoa?
Tosin se mitä olisi antamassa, ei välttämättä todellisuudessa kohtaa sitä mitä toinen taas kokee...Miten vaikkapa määritellä, että antaa pyyteetöntä, vaatimatonta rakkautta? Tai vuorovaikutteista läsnäolevaa huomiota.... Mutta niitä odotellessa.Eh, uskotko tosiaan pyytettömään, vaatimattomaan rakkauteen naisen puolelta? Tuossa "fakktaaaa":n laittamassa mainiossa linkissä aikalailla on totuus miehen "arvosta" naiselle.
- herravarjelemitätouhua
Ihanaa, että joukossa on yksi täyspäinen mies 🙏 kiitos, ei tarvi täysin vaipua epätoivoon, että onko miesnäkökulmat tosiaan nykyään tuollaisia.
Harmaaritari kirjoitti:
Eh, uskotko tosiaan pyytettömään, vaatimattomaan rakkauteen naisen puolelta? Tuossa "fakktaaaa":n laittamassa mainiossa linkissä aikalailla on totuus miehen "arvosta" naiselle.
No uskon ihan siinä missä uskon miehenkin sitä antavan... ja sen vaadin itselleni, en enempää, enkä vähempää. Aikas simppeliä. Minä uskon, että löydän sellaisen naisen nopeammin, kuin sinä 50-luvun naisen tähän aikaan maailmasta...
Ja kyse ei ehkä niinkään ole siitä, että onko niitä, vaan siitä, että miten opin sellaisen tunnistamaan. Jokaiseen kysymykseen löytää vastauksen kun vilkaisee peiliin....Dissident kirjoitti:
No uskon ihan siinä missä uskon miehenkin sitä antavan... ja sen vaadin itselleni, en enempää, enkä vähempää. Aikas simppeliä. Minä uskon, että löydän sellaisen naisen nopeammin, kuin sinä 50-luvun naisen tähän aikaan maailmasta...
Ja kyse ei ehkä niinkään ole siitä, että onko niitä, vaan siitä, että miten opin sellaisen tunnistamaan. Jokaiseen kysymykseen löytää vastauksen kun vilkaisee peiliin....Joo tottakai löydät, minä tuskin tulen 50-lukulaistani löytämään kun ei niin hyvää tuuria olekaan, siksi en tuhlaa energiaa etsimiseen. Toki on mahdollista löytää kun oikein kovasti uskoo, silloinhan sitä mielessään luo maailman jossa se mahdollista mutta se maailma saattaa murentua piankin todellisen maailman puskiessa päälle, löydät, muutama vuosi ja maailma on murskana, löydät taas, menee pari vuotta ja taas särkyi yksi unelma onnesta. Sulla tulee olemaan loputonta amok-juoksua romantiikannälkäsi kanssa, toivon toki että löytyy kestävää mutta nykymaailma huomioiden tuskinpa vaan.
- Expihtarikurppa
Harmaaritari kirjoitti:
Eh, uskotko tosiaan pyytettömään, vaatimattomaan rakkauteen naisen puolelta? Tuossa "fakktaaaa":n laittamassa mainiossa linkissä aikalailla on totuus miehen "arvosta" naiselle.
Ja tässä kommentissa kiteytyy sun koko sielu ja sisin, sekä syy katkeraan yksinoloon. Sussa ei ole rahtuakaan rakkautta mitään tai ketään kohtaan, joten et usko, että sellaista voisi olla kenelläkään muullakaan. Tuskin edes tunnistat em. tunnetta. Mä ainakin tiedän osaavani rakastaa täydestä sydämestä, ja se on jo paljon, vaikka eläisin koko loppuelämäni yksin. Säälin sinua Ikis.
Harmaaritari kirjoitti:
Joo tottakai löydät, minä tuskin tulen 50-lukulaistani löytämään kun ei niin hyvää tuuria olekaan, siksi en tuhlaa energiaa etsimiseen. Toki on mahdollista löytää kun oikein kovasti uskoo, silloinhan sitä mielessään luo maailman jossa se mahdollista mutta se maailma saattaa murentua piankin todellisen maailman puskiessa päälle, löydät, muutama vuosi ja maailma on murskana, löydät taas, menee pari vuotta ja taas särkyi yksi unelma onnesta. Sulla tulee olemaan loputonta amok-juoksua romantiikannälkäsi kanssa, toivon toki että löytyy kestävää mutta nykymaailma huomioiden tuskinpa vaan.
No tässä on sellainen projekti päällä, että lähinnä tää on ihan oman itsensä löytämistä ja oman itsensä rakastamisen löytämistä. Se toinen siihen vierelle löytyy aikanaan. Sun ja Linerin ajatus tuosta villistä romantiikan ja seksin perässä juoksemisesta tulee kaappi-ajoista kauempaa.
En ole hyppimässä suhteeseen suinpäin, ehkä eniten juuri siksi, että tajuan, että se ei tulisi toimimaan juurikaan minun takia. Pohdin täällä muille sitä ja tätä, mutta mietin kyllä itseänikin niitten kautta. Huomaan jokapäivä enemmän asioita, mitkä kumpuaa ihan minusta itsestäni. Ja vain itseeni minä voin vaikuttaa, en keneenkään muuhun. Mitä paremmin mä itse oon perillä itsestäni ja olen sujut itseni kanssa, sen paremmin se toinen siihen viereen pääsee ja voi mun kanssa hyvin.
Ja vielä tuohon, että usempi tuttavuus aiheuttaisi sitä hypergamiaa...ei sen tarvitse niin mennä... ajatteleppas, että mä opin sulta jotain hyviä juttuja ja taas Lineriltä jotain toista, Elisaketulta tuota ja vaikka Zönköltä taas jotain ihan muuta....Että ei se aina tarkoita, että pitäisi saada suhteistakin aina vaan parempia...minä luulen, että vaikka mulla on ollut parempia suhteita aina, se viime kevättalvena päättynyt oli huikein ikinä, niin se johtuu vaan siitä, että minä kasvan ihmisenä...Dissident kirjoitti:
No tässä on sellainen projekti päällä, että lähinnä tää on ihan oman itsensä löytämistä ja oman itsensä rakastamisen löytämistä. Se toinen siihen vierelle löytyy aikanaan. Sun ja Linerin ajatus tuosta villistä romantiikan ja seksin perässä juoksemisesta tulee kaappi-ajoista kauempaa.
En ole hyppimässä suhteeseen suinpäin, ehkä eniten juuri siksi, että tajuan, että se ei tulisi toimimaan juurikaan minun takia. Pohdin täällä muille sitä ja tätä, mutta mietin kyllä itseänikin niitten kautta. Huomaan jokapäivä enemmän asioita, mitkä kumpuaa ihan minusta itsestäni. Ja vain itseeni minä voin vaikuttaa, en keneenkään muuhun. Mitä paremmin mä itse oon perillä itsestäni ja olen sujut itseni kanssa, sen paremmin se toinen siihen viereen pääsee ja voi mun kanssa hyvin.
Ja vielä tuohon, että usempi tuttavuus aiheuttaisi sitä hypergamiaa...ei sen tarvitse niin mennä... ajatteleppas, että mä opin sulta jotain hyviä juttuja ja taas Lineriltä jotain toista, Elisaketulta tuota ja vaikka Zönköltä taas jotain ihan muuta....Että ei se aina tarkoita, että pitäisi saada suhteistakin aina vaan parempia...minä luulen, että vaikka mulla on ollut parempia suhteita aina, se viime kevättalvena päättynyt oli huikein ikinä, niin se johtuu vaan siitä, että minä kasvan ihmisenä...minä se seksin perässä hiihdän suihkun ja ukon väliä se käy rakastajasta, pitää olla iloja.
Vaikka moraalitonta seksiä,en välitä harrastaa se käy niin monen sydämeen myös minun.valtakunta kirjoitti:
minä se seksin perässä hiihdän suihkun ja ukon väliä se käy rakastajasta, pitää olla iloja.
Vaikka moraalitonta seksiä,en välitä harrastaa se käy niin monen sydämeen myös minun.No mikäs siinä, suihkulla saattaa saada kivat kutinat.
Dissident kirjoitti:
No mikäs siinä, suihkulla saattaa saada kivat kutinat.
todellisuudessa se on klitoris kiihdytin ja pornon katsominen asian yhteydessä nopeuttaa saamista.
valtakunta kirjoitti:
todellisuudessa se on klitoris kiihdytin ja pornon katsominen asian yhteydessä nopeuttaa saamista.
Joo, niin arvelinkin. Toinen kiihotuspiste varmaan vaatisi suuttimen irroituksen.
Dissident kirjoitti:
Joo, niin arvelinkin. Toinen kiihotuspiste varmaan vaatisi suuttimen irroituksen.
Ai jai mistäs tiesitkin noin paljon😂
Dissident kirjoitti:
Joo, niin arvelinkin. Toinen kiihotuspiste varmaan vaatisi suuttimen irroituksen.
Se nousee todella huippuun ja monesti
valtakunta kirjoitti:
Se nousee todella huippuun ja monesti
Joo. Kyllä mä oon tuossa lajissa tutustunut aikapaljon naiseen. Tietty jokaisella on omat mieltymyksensä ja tarpeet, mutta aistimalla nekin aikanaan oppii. Kiva laji se on, kun siitä löytää yhteisen sävelen...
Ehkä itsekin tutkiskelta itseään suhteessa seksiin. Siinä on vielä paljon mitä en ole tutkinutkaan.Dissident kirjoitti:
Joo. Kyllä mä oon tuossa lajissa tutustunut aikapaljon naiseen. Tietty jokaisella on omat mieltymyksensä ja tarpeet, mutta aistimalla nekin aikanaan oppii. Kiva laji se on, kun siitä löytää yhteisen sävelen...
Ehkä itsekin tutkiskelta itseään suhteessa seksiin. Siinä on vielä paljon mitä en ole tutkinutkaan.Haluan saada ukkoseni pelkillä lihaksilla saamaan😂 Mutta onneksi on kovat tavoitteet. Haluan saada hänet riippuvaiseksi siitä
valtakunta kirjoitti:
Haluan saada ukkoseni pelkillä lihaksilla saamaan😂 Mutta onneksi on kovat tavoitteet. Haluan saada hänet riippuvaiseksi siitä
No lantionpohjalihakset tuntuu kivalta.
Dissident kirjoitti:
No lantionpohjalihakset tuntuu kivalta.
Et usko ne tuntuu minullekin todella hyvälle kun puristelee omakin kiihotus nousee korkeaksi lopulta siihen tarvitaa enää se oikea kohta .
- ihanaNainenvain
Naisnäkökulmaa kaivattiin. Minä tarjoaisin miehelle ystävyyttä, yhteistä vapaa-aikaa, seksiä, kotitöiden tekoa (siivous, ruoanlaitto jne) ja maksaisin yhteisistä kuluista puolet tai mikä nyt siinä elämäntilanteessa olisi kohtuullista esimerkiksi kumman omistamassa asunnossa asutaan.
Minua ihmetyttää monessa tämän Sinkut-palstan jutussa se, että miehet vaativat naisilta asioita, mutta eivät kerro, että mitä he olisivat valmiit antamaan vastaavasti naiselle. Minä ainakin haluan myös saada asioita mieheltä. Haluan, että miehen kanssa olisi kiva viettää yhteistä aikaa, haluan mieheltä läheisyyttä, hellyyttä ja seksiä. Haluan myös, että yhdessä sovitaan ajan, rahan ja kotitöiden käytöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan samoja asioita mieheltä kuin mitä minä olen valmis antamaan naisena hänelle.
Oma kokemukseni on se, että mies on alussa innokas keskustelemaan, halailemaan ja osoittamaan huomiota, mutta kun hän kyllästyy reilussa vuodessa naiseen, niin sitten vähä vähältä hänen aikansa kuluukin enemmän ja enemmän omissa harrastuksissa omien kavereiden kanssa jne eikä seksiäkään saa enää kuin ennen ja kotityötkin tahtovat jäädä naisen tehtäväksi. Ei ihme, jos suhde alkaa mennä alamäkeä. Ja ennen kuin joku syyttelee, niin en nalkuta, en päästä ulkonäköä repsahtamaan ja edelleenkin makselen aina valittamatta oman osuuteni laskuista, asumisesta jne.- mieluumminköyhäjayksin
Mitään noista en itse ole valmis tekemään kenenkään vuoksi. Kun on tottunut yksin olemiseen niin ei ole jaksamista enää joustaa missään asioissa. Onnellisuuteni ei ole riippuvainen ihmissuhteista, koen ne nykyään enemmänkin rasitteeksi. Sen vuoksi "auttaminen" ei ole koskaan ollut sitä.
Sama ajatus mullakin ihan on miehenä. Tarkoitus juuri, että nainen on ihmisenä täysin samanarvoinen kuin minä. Ihan perusjuttua mulle. Mutta nyt oon alkanut miettimään, että epäily toisen tarkoitusperistä johtuu oman itsensä huonosta itsetunnosta.
Epävarmuus itsestä luo ennakkoasenteita. Mitään uutta ei voi purematta ottaa vastaan...entäs jos satutan itseni? Entä jos panostan suhteeseen enemmän kuin toinen ja se menee hukkaan?
Sehän on fakta, että kummankin pitää sopia toiselleen? Ja että yhdessäolo on luontevaa? Vuorovaikutteista ja aitoa? Niin miksi sitä ei sitten vaan päästäis pihalle kerralla? Mitä säästely siinä auttaa? Oletko menettänyt osan itsestäsi, jos se toinen ei olekaan se oikea ja anna samaa, tai et itse pysty samaan?Mä voisin ajaa suoraan vuoden eteenpäin aikakoneella ja napata sieltä sen sopivan tyypin mukaani :) Sais varmaan aika rehellisen paketin. Just sitä arjen kivaa tasaisuutta.
LinerT.2 kirjoitti:
Mä voisin ajaa suoraan vuoden eteenpäin aikakoneella ja napata sieltä sen sopivan tyypin mukaani :) Sais varmaan aika rehellisen paketin. Just sitä arjen kivaa tasaisuutta.
Miten tää muuten ei näkynyt ollenkaan viesteissä? No...
Siis miten niin vuoden päästä? Kyllähän se ihminen on sama ihminen tänäkin vuonna. Jollain tietysti voi olla kesken oman itsetunno kasaaminen ja epävarmuutta itsestään niin paljon, että tarvii aikaa. Sit voikin olla että tää juna meni jo, ei voi tietää. En mä mitään ihmettä ole etsimässä. Katselen ympärille ja tutustun tarjontaan. Mutta susta on tosiaan tullut ihan hassu... ootsä ihastunut siihen juhannuskolliin mikä vornui nurkilla.Dissident kirjoitti:
Miten tää muuten ei näkynyt ollenkaan viesteissä? No...
Siis miten niin vuoden päästä? Kyllähän se ihminen on sama ihminen tänäkin vuonna. Jollain tietysti voi olla kesken oman itsetunno kasaaminen ja epävarmuutta itsestään niin paljon, että tarvii aikaa. Sit voikin olla että tää juna meni jo, ei voi tietää. En mä mitään ihmettä ole etsimässä. Katselen ympärille ja tutustun tarjontaan. Mutta susta on tosiaan tullut ihan hassu... ootsä ihastunut siihen juhannuskolliin mikä vornui nurkilla.Sä tykkäät alkuajan yberfiiliksistä ja kaikesta siitä uutuuden viehätyksestä. Mua ei nappaa se alkuajan pintakiilto yhtään. Kun siitä parhaat puolensa näyttävästä ukosta saa lopulta kaivettua sen oikean ihmisen esille kaiken esityksen takaa, se voikin olla ihan kaamea tapaus ja taas on tuhlattu aikaa johonkin vajakkiin. Joku tuttu on voinut vaikka nähdä mut jonkun tunnetun ääliön kanssa yhdessä, ihan kamalaa... Siksi vuosi suorilla eteenpäin. Siihen pierunhajuiseen tylsistymiseen. Valmis paketti. ;)
LinerT.2 kirjoitti:
Sä tykkäät alkuajan yberfiiliksistä ja kaikesta siitä uutuuden viehätyksestä. Mua ei nappaa se alkuajan pintakiilto yhtään. Kun siitä parhaat puolensa näyttävästä ukosta saa lopulta kaivettua sen oikean ihmisen esille kaiken esityksen takaa, se voikin olla ihan kaamea tapaus ja taas on tuhlattu aikaa johonkin vajakkiin. Joku tuttu on voinut vaikka nähdä mut jonkun tunnetun ääliön kanssa yhdessä, ihan kamalaa... Siksi vuosi suorilla eteenpäin. Siihen pierunhajuiseen tylsistymiseen. Valmis paketti. ;)
Jaa. No enpä tiedä voiko alkuajan hattaraa niinkään skipata, vaikka aikakoneella. Mielellään itsekin voisin sen skipata. Sehän oli toisaalta ihanaakin siinä mielessä, että sitä hattaraa oli, mutta viimeisimmän suhteen mukaan taas kipeintä aikaakin, kun nallekarkit ei mennyt niin, miten oli puhuttu.
Sinä olet päätellyt minun kirjoituksien perusteella yleistäen, että minä alun yyberfiiliksistä elän. Voin sanoa, että en, mutta tuskimpa mä sun päätä sillä kääntelisin...ja miks?
Siinä harmiksen mitä suomalainen nainen voi antaa ketjussa oli yks parisuhteessa oleva nainen kirjoittanut parisuhteen helkutin hyvin nippuun. Siitä ehkä saat kuvan mitä haen ja mitä tarkoitan sillä tilauksella...kantsii kurkata...uteliaisuuttasi vaikka.Dissident kirjoitti:
Jaa. No enpä tiedä voiko alkuajan hattaraa niinkään skipata, vaikka aikakoneella. Mielellään itsekin voisin sen skipata. Sehän oli toisaalta ihanaakin siinä mielessä, että sitä hattaraa oli, mutta viimeisimmän suhteen mukaan taas kipeintä aikaakin, kun nallekarkit ei mennyt niin, miten oli puhuttu.
Sinä olet päätellyt minun kirjoituksien perusteella yleistäen, että minä alun yyberfiiliksistä elän. Voin sanoa, että en, mutta tuskimpa mä sun päätä sillä kääntelisin...ja miks?
Siinä harmiksen mitä suomalainen nainen voi antaa ketjussa oli yks parisuhteessa oleva nainen kirjoittanut parisuhteen helkutin hyvin nippuun. Siitä ehkä saat kuvan mitä haen ja mitä tarkoitan sillä tilauksella...kantsii kurkata...uteliaisuuttasi vaikka.No perhana...siis tää sama kirjoitusrimpsu...pari alaspäin..vtu tää kännykällä hiplailu on hanurista...
- olenkovajakki
LinerT.2 kirjoitti:
Mä voisin ajaa suoraan vuoden eteenpäin aikakoneella ja napata sieltä sen sopivan tyypin mukaani :) Sais varmaan aika rehellisen paketin. Just sitä arjen kivaa tasaisuutta.
Kuulostaa hyvältä, paitsi se, että käytät sanaa vajakki. Herättää epäluuloni. Ihana nainenkin kuulostaa hyvältä. Missä tällaisia naisia kasvaa?
- Miesministeri
Puuttuuko sulta, Harmis, hyväksytyksi, arvostetuksi, rakastetuksi tulemisen tarpeet kokonaan? Kun et ymmärrä mitä nainen voi antaa parisuhteeseen.
- 1714
Hänelle näyttäisi mammona olevan kaikki kaikessa. Ei noilla henkisillä arvoilla hänelle juurikaan merkitystä ole.
Sitä kuule aika moni mies tässä maassa joutuu nuo tarpeet hautaamaan, naiset on varanneet niiden antamisen rikollisille jännäpaskoille, ulkkiksille,erityisen varakkaille ja muille niitä kiehtoville tapauksille. Tavismies saa kävellä joko junan alle tai oppia kovettamaan itsensä.
- Expihtarikurppa
Harmaaritari kirjoitti:
Sitä kuule aika moni mies tässä maassa joutuu nuo tarpeet hautaamaan, naiset on varanneet niiden antamisen rikollisille jännäpaskoille, ulkkiksille,erityisen varakkaille ja muille niitä kiehtoville tapauksille. Tavismies saa kävellä joko junan alle tai oppia kovettamaan itsensä.
Kas kas, alkaako tämä keskustelu mennä Ikiksen ihon alle? Itsepähän aloitit. Tavismies saa kyllä naisilta kaikkea noita, joten jos sinä olet jäänyt ilman tai vielä pahempaa, et edes usko rakkauteen, niin vika ei ole naisissa, vaan sinussa. Et ole tavis, vaan moniongelmainen änkyrä. Vaan taidat tietää tämän itsekin ja sen takia vouhotat täällä vuositolkulla samaa sontaa.
Niputit tuossa muuten jo ulkomaalaiset, jännämiehet ja rikkaat (=statusmiehet), mutta ihan uteliaisuudesta kysyn, että mitä ovat nuo muut kiehtovat tapaukset? Onko vielä joku miesten alalaji, josta en ole kuullutkaan?
- jsjsjsjsjsjs
Onhan sitä vaika mitä annettavaa suomalaisilla (ja ulkomaisilla) naisilla (ja miehillä).
Just vitsailtiin miehen kanssa miksei voida erota (mitä saadaan parisuhteessa) ja kylhän mua ärsyttäisi suuresti jos en enää saisi syödä miehen tekemää makkarasoppaa ja häntä jos ei sais mun tekemää jauhelihakeittoa.
Nää on vähän nihkeitä kun lähtökohtana pitäisi miettiä jotain "suomalaisen naisen" antamisia, ihan kuin ne tosiaan olisi kaikki samanlaisia liukuhihnalta tulevia autoja. Ja kun puhutaan potentiaalisista parisuhteista, niin se on täysin mielikuvittelua - ilman tunnesidettä. Yritäpä siinä selittää mitä hyvää toinen ihminen voi tuoda toisen elämään, kun toinen rinnastaa ihmisen peltikasaan. Kun se mitä parisuhteessa voi antaa on lopulta aika samoja juttuja, mitä siltä toiselta voi saada. Eli ritari miettii nyt mitä itse voi antaa, niin samoja juttuja voi saada.
Mut yksi hyvä juttu tosiaan on toi, että ei ole mitään ulkopuolisen tahon määräämää takuuta. Se on aivan erilaista, kun ihminen oikeasti haluaa olla sun kanssa ja on tukena, rakastaa. Ei vain siksi, koska joku myynyt sut ja olet siinä - tahdot tai et. Kun on se vittumainen työpäivä ja olet ihan loppu ja joku on sun vieressä ja sanoo, että yhdessä selvitään. Ja synkkiä hetkiä onkin tullut ja se tuki ollut kyllä aikamoinen henkireikä jaksamisen suhteen.
Sitten on niitä arjen asioita; kun sun ei tartte hirveessä vatsataudissa tai kuumeessa lähteä itse apteekkiin tai miettiä miten sitä Jaffaa saisi. Tai kuinka voi vitsailla ja hölmöillä ihmisen kanssa, jonka kanssa voi täysin oma idioottimainen itsensä. Sitten saa heti aamutuimasta haleja, pusuja. Illalla kuulla, kuinka joku rakastaa. Seksiäkin saa, mikä ihan kiva.
Siinä mielessä tuo ei takuuta pitää paikkansa, että varmana parisuhde jää auttamatta jossain vaiheessa "tien poskeen". On kaikinpuolin hirvittävä ajatus, että vuosikymmenien yhteisen elämän jälkeen se toinen ottaa ja kuolee - ja pahimmassa tapauksessa itse jää siksi osapuoleksi, joka on ilman toista. Eli tuon menetyksen se jossain vaiheessa todennäköisesti saa parisuhteesta. Mutta jos vaihtoehtoinen yksineläminen antaisi enemmän, niin eihän sitä niin paljoa pelkäisikään.
Ja aika vaikea tosiaan keksiä vastiikketonta hyvää, koska kaikki mitä antaa (esim. se apteekkireissu tai lempiruoan kokkaamisella yllättäminen), antaa takaisin sen tunteen että toista on voinut tehdä onnellisemmaksi, tyytyväisemmäksi.
Mitä ne vastuut muuten on? Siis sellaiset joista ei kokisi juurikin tuota mielihyvää kun voi antaa rakastamalleen tai joutuisi jokatapauksessa tekemään? Yritin miettiä enkä keksinyt (harrastuksissa voi käydä jne. - pikkulapsiaikana toki vähemmän, mutta tämä tuli lapsen edellyttämästä vastuusta). Taloudelliset vastuut (me kummatkin hyödytään taloudellisesti, minä kannan jopa isompaa palkkapussia jos ajattelit että naiset rahareikiä)?
Musta olisi surullista olla ap:n kaltaisen ajatusmaailman omaavan ihmisen kanssa parisuhteessa. Joten en oikein ymmärrä, miksi ap edes yrittää pakottaa itseään näkemään parisuhteen hyviä puolia. Kun todennäköisesti seurustelusta pitkään parisuhteeseen hankala päästä, jos jo lähtökohtaisesti näkee toisen ihmisen rasitteena. Miksi siis kiduttaa itseään asian kanssa, jossa onnistumisprosentti jo tuon kiinnostuksen puutteen vuoksi on alhainen ja on onnellinen sinkkuna?Olipa viisas naisen kommentti piiiiitkään aikaan palstalla. Tuohon loppuu varsinkin mitä tiivistit, voisi moni parisuhdetta havitteleva paneutua. Itse olen sinkkuna keksinyt vaan termejä: tilaus suhteelle. Halu suhteeseen. Se ei ole itsestään minkään poisantamista vaan lähinnä tasavertaisina samaan suuntaan kulkemista. Kaksin aina kaunihimpi...ei kahdesta yksin kulkemista...
Jotenkin tulee olo, että moni kokee edellisien suhteiden perusteella, että itsestä revittäisiin vaan parhaat puolet ja yhdistettäisiin ne parisuhteen toisen osapuolen kanssa... toisinsanoen pelätään, että "minuus" hajotetaan ja olen sitten vajavainen...
Siksi muuten moni meneekin niin hajalle suhteen jälkeen, kun on niin käynyt...allekirjoittaneellekin. Mutta pitää luottaa, että voi oppia jotain jos on se "tilaus".Kerkis toi Dentastix kommentoida ennen minua. Minusta oli hienoa, että tässä kommentissa tuli se normaali elämä vastaan, eikä hehkutettu parisuhteen glamouria. Kun se normaali elämä on haastavampaa ja myös merkityksellisempää, kuin ne harvinaiset glamour- tai päiväunihetket.
"Ja aika vaikea tosiaan keksiä vastiikketonta hyvää, koska kaikki mitä antaa (esim. se apteekkireissu tai lempiruoan kokkaamisella yllättäminen), antaa takaisin sen tunteen että toista on voinut tehdä onnellisemmaksi, tyytyväisemmäksi."
Boom.Joo, ihan hyvä vastaus sulla, selvästikin olet onnellinen suhteessasi. Annas kun arvaan, tapasit miehesi melko nuorena ja nyt olette "hitsautuneet" yhteen niin että liitto on juuri kuvailemasi kaltainen. Sinulla ei historiassa niehesi lisäksi ole montaa muuta miestä, eikös niin? Olikohna oikeassa arvauksessani, olin.
"Ja aika vaikea tosiaan keksiä vastiikketonta hyvää, koska kaikki mitä antaa (esim. se apteekkireissu tai lempiruoan kokkaamisella yllättäminen), antaa takaisin sen tunteen että toista on voinut tehdä onnellisemmaksi, tyytyväisemmäksi."
Niinpä, tuollainen arkinen rakkaus ja välittäminen on juri sitä mitä me miehet halutaan ja oltaisisiin valmiita myös antamaan. Arvaapa sinä nyt vuorostasi riittääkä se tämän päivän treffaileleville naisille?
"Musta olisi surullista olla ap:n kaltaisen ajatusmaailman omaavan ihmisen kanssa parisuhteessa. Joten en oikein ymmärrä, miksi ap edes yrittää pakottaa itseään näkemään parisuhteen hyviä puolia. Kun todennäköisesti seurustelusta pitkään parisuhteeseen hankala päästä, jos jo lähtökohtaisesti näkee toisen ihmisen rasitteena."
Koetapa arvata miksi se minun ajatusmaailma on sellainen kuin on? En kyllä suostu näkemään itseäni ainoaksi syylliseksi sen muodostumiseen.- 12121212121212
LinerT.2 kirjoitti:
"Ja aika vaikea tosiaan keksiä vastiikketonta hyvää, koska kaikki mitä antaa (esim. se apteekkireissu tai lempiruoan kokkaamisella yllättäminen), antaa takaisin sen tunteen että toista on voinut tehdä onnellisemmaksi, tyytyväisemmäksi."
Boom.Boom, niin.
Tuo on mikä kiinnostaa lähinnä vakiintumisvaiheessa olevia, ulkonäkönsä menettäneitä naisia. Silloin aletaan arvostamaan sitä arjen raatajaa joka väsymättä juoksee paikasta toiseen, korjaa, rakentaa ja huolehtii.
Sitä ennen tuollainen ei kiinnosta pätkääkään. Päin vastoin, tuosta on ylitarjontaa. Enemmän kiinnostaa se mies joka ei tee naisen eteen mitään, joka on jännittävä ja ottaa minkä haluaa itsevarmasti.
Lienee selvää kumpi näistä miehistä saa naiselta paremman diilin. 12121212121212 kirjoitti:
Boom, niin.
Tuo on mikä kiinnostaa lähinnä vakiintumisvaiheessa olevia, ulkonäkönsä menettäneitä naisia. Silloin aletaan arvostamaan sitä arjen raatajaa joka väsymättä juoksee paikasta toiseen, korjaa, rakentaa ja huolehtii.
Sitä ennen tuollainen ei kiinnosta pätkääkään. Päin vastoin, tuosta on ylitarjontaa. Enemmän kiinnostaa se mies joka ei tee naisen eteen mitään, joka on jännittävä ja ottaa minkä haluaa itsevarmasti.
Lienee selvää kumpi näistä miehistä saa naiselta paremman diilin.Sinä kun et ole ollut koskaan parisuhteessa, niin et voi tietää että tuo on sitä perus parisuhdearkea itseään.
Paitsi, jos siitä tekee jonkun palkinnon, huomion tai ulisee kiitoksen perään, silloin se on täys killeri, suhteentappaja. Tuon pitää olla luonnollista toisesta huolehtimista.
Taas meni siis pahasti mettään, Pikkukakkonen. Sun kannattaisi hankkia koira. Siltä voisit oppia huolehtimista ja vastuuta. Ja iloa toisen läsnäolosta.elisakettu kirjoitti:
Kerkis toi Dentastix kommentoida ennen minua. Minusta oli hienoa, että tässä kommentissa tuli se normaali elämä vastaan, eikä hehkutettu parisuhteen glamouria. Kun se normaali elämä on haastavampaa ja myös merkityksellisempää, kuin ne harvinaiset glamour- tai päiväunihetket.
Dentaxtiks.... Ellukettunenhan vitsailee. Vuolin karmiin loven. Mihin hävisit kesken seksikeskustelun? Oisko mennyt liian syvälle? Ethän myönny mihinkään vajaaseen?
- RakkaudestaKaikki
Mitähän annettavaa minulla on?
Vain kaikkeni.
Minun mieheni saa rakkauteni, rikkauteni, vartaloni, kotini, tukeni, uskollisuuteni, kaiken mitä hän koskaan keksii minulta pyytää. Teen kaiken, mitä tehtävissä on, koska rakastan häntä.
Jos tapaat mieheni, toivon että kysyt häneltä mitä hän naiseltaan saa. Jos vastaus on jotain muuta, kuin mitä yllä kerroin, lupaan korjata tilanteen, koska hän ei ansaitse vähempää.
Anteeksi, että kirjoitan tänne vielä, vaikka en enää sinkku olekaan... Kuulostaa liian hyvältä ollaks.. Tai noh.. Onhan LumiHiutaleita.. Toivottavasti Miehesi on VastinParisi ja Kaltaisesi.. ;P.. Muuten ei taas hyvä heilu.. ;D
- RakkaudestaKaikki
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Kuulostaa liian hyvältä ollaks.. Tai noh.. Onhan LumiHiutaleita.. Toivottavasti Miehesi on VastinParisi ja Kaltaisesi.. ;P.. Muuten ei taas hyvä heilu.. ;D
No sepä siinä, minun ei tarvitse odottaa häneltä mitään, eikä pyytää mitään. Saan kaiken mitä ikinä voisin toivoa toivomatta, odottamatta ja pyytämättä. Enemmänkin.
Ymmärrän toki sen, että vastoinkäymisiä tulee, aina ei voi olla helppoa, mutta oli tilanne mikä hyvänsä, en voi tai saa antaa hänelle vähempää. Eikä minun tarvitse huolehtia siitä, mitä minä häneltä saan. Riittää, että pidän huolen siitä, että olen hänelle paras mahdollinen tuki.
Toivon todella, että jokainen voisi löytää rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on turhaa miettiä, saako riittävästi takaisin. Jos sitä täytyy miettiä, ei suhde kannata. NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Kuulostaa liian hyvältä ollaks.. Tai noh.. Onhan LumiHiutaleita.. Toivottavasti Miehesi on VastinParisi ja Kaltaisesi.. ;P.. Muuten ei taas hyvä heilu.. ;D
Ei se muuten onnistuisikaan. Kuin Kaltaisensa kanssa.
RakkaudestaKaikki kirjoitti:
No sepä siinä, minun ei tarvitse odottaa häneltä mitään, eikä pyytää mitään. Saan kaiken mitä ikinä voisin toivoa toivomatta, odottamatta ja pyytämättä. Enemmänkin.
Ymmärrän toki sen, että vastoinkäymisiä tulee, aina ei voi olla helppoa, mutta oli tilanne mikä hyvänsä, en voi tai saa antaa hänelle vähempää. Eikä minun tarvitse huolehtia siitä, mitä minä häneltä saan. Riittää, että pidän huolen siitä, että olen hänelle paras mahdollinen tuki.
Toivon todella, että jokainen voisi löytää rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on turhaa miettiä, saako riittävästi takaisin. Jos sitä täytyy miettiä, ei suhde kannata... Onnea Teille ja Teidän YhteiselleTaipaleelle.. =)
.. Näistä Harvinaisemmista JoutsenSuhteista on aina mukava kuulla.. Jos siis kaikki on oikeasti sitä mitä tarina kertoo ja sitä millainen kuva mun Päähäni nyt muodostui.. ;Pelisakettu kirjoitti:
Ei se muuten onnistuisikaan. Kuin Kaltaisensa kanssa.
.. Aamen.. =)
.. Näihin Tunteisiin ja Tuntemuksiin onkin hyvä päättää tämä Tarina.. ;P
.. Ja jatketaan taas toisessa kohtaa niitä toisenlaisia.. Ei uskalla jatkaa tätä tarinaa enää, ettei Mielikuva vain Katoa.. ;P
- aikamennäpeilineteeen
Kun nuoren kanadalaisen Linda Evengelistan väitettiin 1990-luvun alussa sanoneen, ettei nouse sängystä alle 100 000 markan päiväpalkan, syntyi käsite supermalli.
Ja Linda Evangelista oli maailman ensimmäinen sellainen. Tuolloin malleille maksettiin yhtä hyvin kuin elokuvatähdille. Sadan tuhannen markan kerhoon – Big Six – luettiin Cindy Crawford, Claudia Schiffer, Christy Turlington, Naomi Campbell ja Tatjana Patitz. Nuo samat tytöt kuin George Michaelin musiikkivideolla Freedom.
Kun nämä naiset 1990-luvun lopulla kulkivat cat walkinsa päähän ja lopettivat mallinuransa – miljonääreinä – supermalliuden uskottiin olevan loppu. Lehtien kansia koristivat filmitähtien kuvat mallien sijaan: Jennifer Anistonit ja Lopezit veivät malleilta leivän suusta. Vuonna 1998 Linda Evangelista joutui Vogue-lehden mukaan alentamaan palkkiotaan, koska hänen esiintymisensä muotinäytöksessä Portugalissa oli epätasaista.
Muotiteollisuus vannoi, ettei antaisi enää koskaan mallien hallita itseään. Sillä supermallit olivat itsekin tajunneet olevansa SUPER. Vogue raportoi limusiineista matkaavista malleista, jotka potkivat kuljettajaa piikkikorollaan niskaan ollessaan tyytymättömiä tämän ajotapaan.
“Minulle yksi vaikutusvaltainen mainostoimistojohtaja sanoi, että kaikki kyllästyivät supermallien oikkuiluun. En usko, että supermalleja enää syntyy. Enkä usko, että nykyajan parhaimmat mallit tienaavat läheskään yhtä paljon kuin parhaimmat 1980-luvulla”, suomalaisen Fondi-mallitoimiston johtaja Eeva Ketola todistaa.
Mutta supermallisukupolven myötä syntyi sukupolvi nuoria naisia, jotka halusivat olla aivan kuin supermallit. Supermalleja.
Malleiksi haluavia tyttöjä ei ole ollut koskaan niin paljon kuin nyt. Ja kun kilpailu on kova, vain parhaimmat pärjäävät.
“Mallit eivät ole koskaan olleet näin laihoja. Erityisesti näytösmallit ovat riukuja. Cindy Crawford olisi nykystandardeilla liian lihava näytösmalliksi: hän ei mahtuisi näytösvaatteisiin”, Ketola kertoo.
http://www.city.fi/tyyli/mallielamaa/392 - hattaraaajajalokiviii
;)
Ällä - Hattaraa Ft. Wil
https://www.youtube.com/watch?v=uJx6QeodJBA - Totuuskomissioz
Hyvä suihinotto.
- pyhäaivopieru
Seukkaa sinä harmis sen autosi kanssa eläkä viitsi itkeä naisettomuutta palstalla sitten. Hyvin yksinkertaista. Mitäs vikisette?
- Totuuss
Kokkaustaitoiset ja pyykin pesijä naiset on jännämiesten suosiossa. Naiset oikein kovasti haluavat palvella niitä komeita miehii.
Eipä niillä mitään juurikaan ole. Vaativat mieheltä panostusta aina vaan enemmän ja itse ei tee muutakö valittaa
- love_j_
Seksii, rakkautta ja perillisiä :) nehän on jo paljon ;)
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 97680
- 39675
Sinä mies olisit
ollut se kenet haluan. Edelleen pidän sinua kaikkein ihanimpana ja tärkeimpänä. Kukaan muu ei ole niinkuin sinä. Mutta s32609Poliisin potkija
Kukahan oman elämänsä sankari oli potkaissut poliisia? Iltalehdessä oli juttua.16578Miksi jätit minut
Epätietoisuuteen? Tiedän että pelkäsit mitä siitä seuraa jos asiat tulevat mutta silti. Miksen merkinnyt tarpeeksi?38547Kun et ota yhteyttä, tarkoittaako se
Että olet menny elämässä eteenpäin ja et myös toivo minulta naiselta viestiä enää?63516- 34515
Tykkäisitköhän todellisuudessa jutella
Minun kanssa kahdestaan, vai onko tämä palstailu enemmän sinun juttu minun suhteen?49511- 63491
- 68489