Olen jo pitkälti yli 30, mutta en edelleenkään pysty luottamaan yhteenkään naiseen. Itseasiasa halveksin heitä kaikkia.
Itseäni kiusattiin koko koiluajan ala-asteelta lukioon. Pienessä maalaiskylässä samat naamat olivat ympärillä kaksotoista vuotta. Kiusaamista suorittivat pääasiassa pojat, mutta tytöt tukivat toimintas pasiivisesti. Yksikään ei puuttunut kiusaamiseeni vaan nauroivat muiden mukana. Vähän isompina he alkoivat seurustella kiusaajieni kanssa ja ne "kiltitkin tytöt" haaveilivat niistä "pahoista pojista", kiusaajistani.
Pakenin omaan maailmaani. Opiskelin ja luin paljon ja valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Pääsin suoraan yliopistoon, jossa elämäni vasta alkoi. Sain elämäni ensimmäiset ystävät ja pääsin eroon poikuudestanikin heti ensimmäisenä syksynä. Opinnoissa menestyin ja valmistuin nopeasti. Aloin puleutua (alalleni tyypillisesti) tyylikkäästi ja huomasin, että naiset olivat minusta kiinnostuneita. Naisia alkoi kaatua oikein urakalla. Parissa vuodessa kaatoja oli jo reilusti toista sataa. Jokainen isketty nainen tuntui naulalta kiusaajeni arkkuun. Yhteenkään naiseen en kiintynyt, ihastunut, enkä rakastunut. Jokaisen dumppasin tylysti kun olin saanut mitä halusin.
Valmistuin ja aloitin hyväpalkkaisen työni. Sama meno jatkui vielä muutaman vuoden. Naiset ovat edellleenkin hyvin kiinnostuneita minusta, mutta itse en ole edelleenkään ihastunut yhteenkään heiistä. Nyttemmin olen korvannut vaihtuvat naiset vakipanolla, jolla tyydytän seksuaaliset tarpeeni. Hän on kaunis ja todella hyvä sängyssä. En ole kuitenkaan häneen rakastunut. Hän vaikuttaisi kuitenkin olevan ihastunut minuun, vaikka itse olen korostanut, että kysymys on pelkästä seksistä. Olen ollut tietoisen kylmän ja joskus tylynkin oloinen, mutta silti hän tulee luokeni aina uudestaan ja uudestaan. En luultavasti ikinä kykene rakastamaan naista. Halveksin naisia siksikin, että he nyt ihastuvat minuun, kun olen varakas ja hyvässä asemassa. Koulussa olin kaikkien halveksima ja syrjimä - sitä en unohda koskaan.
Itseäni kiusattiin koko koiluajan ala-asteelta lukioon. Pienessä maalaiskylässä samat naamat olivat ympärillä kaksotoista vuotta. Kiusaamista suorittivat pääasiassa pojat, mutta tytöt tukivat toimintas pasiivisesti. Yksikään ei puuttunut kiusaamiseeni vaan nauroivat muiden mukana. Vähän isompina he alkoivat seurustella kiusaajieni kanssa ja ne "kiltitkin tytöt" haaveilivat niistä "pahoista pojista", kiusaajistani.
Pakenin omaan maailmaani. Opiskelin ja luin paljon ja valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Pääsin suoraan yliopistoon, jossa elämäni vasta alkoi. Sain elämäni ensimmäiset ystävät ja pääsin eroon poikuudestanikin heti ensimmäisenä syksynä. Opinnoissa menestyin ja valmistuin nopeasti. Aloin puleutua (alalleni tyypillisesti) tyylikkäästi ja huomasin, että naiset olivat minusta kiinnostuneita. Naisia alkoi kaatua oikein urakalla. Parissa vuodessa kaatoja oli jo reilusti toista sataa. Jokainen isketty nainen tuntui naulalta kiusaajeni arkkuun. Yhteenkään naiseen en kiintynyt, ihastunut, enkä rakastunut. Jokaisen dumppasin tylysti kun olin saanut mitä halusin.
Valmistuin ja aloitin hyväpalkkaisen työni. Sama meno jatkui vielä muutaman vuoden. Naiset ovat edellleenkin hyvin kiinnostuneita minusta, mutta itse en ole edelleenkään ihastunut yhteenkään heiistä. Nyttemmin olen korvannut vaihtuvat naiset vakipanolla, jolla tyydytän seksuaaliset tarpeeni. Hän on kaunis ja todella hyvä sängyssä. En ole kuitenkaan häneen rakastunut. Hän vaikuttaisi kuitenkin olevan ihastunut minuun, vaikka itse olen korostanut, että kysymys on pelkästä seksistä. Olen ollut tietoisen kylmän ja joskus tylynkin oloinen, mutta silti hän tulee luokeni aina uudestaan ja uudestaan. En luultavasti ikinä kykene rakastamaan naista. Halveksin naisia siksikin, että he nyt ihastuvat minuun, kun olen varakas ja hyvässä asemassa. Koulussa olin kaikkien halveksima ja syrjimä - sitä en unohda koskaan.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Miehiäkö et halveksi, vaikka he olivat juuri niitä kiusaajiasi?
Mies saa olla pahis, mutta naisen kuuluu olla kaikkea kunnollista ja hyvää
Ei saa pahis, en tykkää pahoista
Ahaa! Miehet siis vain ihailevat ja palvovat niitä, jotka heitä kiusaavat.
Minusta se on vähän kieroon kasvanutta logiikkaa.
NaL ihailee ja palvoo, koska on itsekin kiusaaja
Jokainen nainen on jännämiehen nussima. Useimmat naiset nussii elämänsä aikana kymmeniä jännämiehiä ja se just alkaa sieltä koulusta.
Vain pahat pojat pääsee poikuudestaan yläaste ikäisenä. Siksi niin moni haluaa olla paha poika.
Selkeä tapaus...
Et voi siksi rakastua, koska et edelleen koe olevasi rakkauden arvoinen. Et rakasta itseäsi. Se on hyvä, ettei sinulla ole tällä hetkellä kumppania, koska sinun olisi tärkeää keskittyä itseesi ja itsesi rakastamiseen. Näet itseäsi puvusta ja statuksestasi huolimatta, edelleen kiusattuna poikana joka ei saanut hyväksyntää silloin, kun eniten sitä kaipasi. Olit yksin ja neuvoton, et lapsena ymmärtänyt miksi et ole hyväksytty. Sinulla oli pahaa olla, olen pahoillani kokemuksistasi. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tälläistä. Nyt rakensit itseäsi ja "näytit" kaikille, että olet hieno ihminen ja pystyt mihin vain. Mutta itse, et valitettavasti edelleen siihen usko. Että sun sisintä joku voisi rakastaa aidosti. Sisimmässäsi ehkä pelkäät, että jos rakastut, rakastamasi naiselle "paljastuu" se poika, jota kiusattiin koulussa. Se, ettet saanut hyväksyntää silloin, ohjelmoitui sun alitajuntaan. Että et ole itsenäsi kelvollinen.
Sinulla on katkeruutta. Kiusaajiasi kohtaan. Se on ymmärrettävää ja luonnollista. Mutta muista, ettet heille tee halaa. He eivät edes muista sinua. Vaikka muistat heitä. Ainut, joka katkeruudestasi kärsii, olet sinä itse. Sinulla on kaksi valintaa nyt, kun tiedostat että jotain on hassusti ( et kirjoittaisi tänne, jos et tiedostaisi): jatkaa katkerana rakentamaan kulisseja itseäsi varten (muut oikeasti eivät välitä saavutuksistasi) tai keskittyä siihen, että löydät itseäsi ja rakastettavuutesi. Kohtaat sen "pienen pojan" itsessäsi. Usko, että olet omana itsenäsi rakastettava ja pystyt rakastaa muita. Muutama käynti psykoterapeutilla (hyvällä) auttaa alkuun, loput on tehtävä itse.
Tsemppiä sinulle! Kaikki ihmiset ovat rakkauden, arvostuksen ja hyväksymisen arvoisia. Muista, mennyt on mennyttä- sitä ei voi muuttaa enää, ainut mitä voit on surra itseäsi ja oppia; tulevaa ei ehkä koskaan tulee, mutta sitä on hyvä pitää silmällä (haluat ihan varmasti kaiken sen, mistä jäit paitsi koulukiusaamisen aikana ja sinä sekä aikoinaan rakastettusi voitte antaa sen sinulle); elät vain tässä hetkessä ja vain sen voit muuttaa. Katkeruus syö elävältä, eikä siitä kukaan muu valitettavasti kärsi kuin sinä lopulta.
No sinä NALLE oot omassa repertuaarissas. Aloittajalle: haluatko muuttua Naisasialuuserin kaltaiseksi? ET! Joten Koita piristyä ja uskoa itseesi
Koulu kiusaaminen esim ukkoanikin varjosti ja hänen isänsä hakatuksi tuleminen.
Hän keskittyi juuri näiden takia opiskeluunsa.
Passiivisesti hänen äitinsä katsoi kun häntä hakattiin. Hänelle ei kehittynyt perhe yhteyttä vasta kuin minun kanssani.
Äitinsä kuolin vuoteelle ei mennyt ja en ole hänen isäänsä koskaan nähnyt.
Toivoisin että joku päivä tulee sellainen ihminen vastaan joka kääntää sinun käsityksen ihmisistä, että hyviäkin ihmisiä on.
Tässä on tämä erotus lastansa pitää vartioida ja ollaan hänen kanssaan, saada kuntoutukseen kun on sosiaalisia vaikeuksia ettei näitä tapahdu lapsessa pitää olla kasvanut sosiaalisuus estämään tämä esim pystyä hakemaan apua jos ei lasta pitää kuntouttaa jos ei riitä kosin apu toimimaan oikein . En ole kuitenkaan erityisasiantuntija vanhempana mutta en ole tyhmä vaikka en osaa kirjoittaa.
Ukkoseni ei koskaan halunnut lapsia mutta kohta kuusi tehnyt ja minä taas suojelen niitä. Olen mennyt koulun välitunnille vahtimaan kun on pakko ollut.
Joskus pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Minä en halua vahtia muiden lapsia koska ne vanhemmat ei niitä hoida , saavat vanhemmat kärsiä seuraamuksia. Olen monesti miettinyt kuinka alan käsittelemään pienien lapsien kohdalla. soitanko poliisit kun näen yksin kun omani lähteminen tuottaa vaikeuksia jättää pientä yksin . Kun niinkin pieniä päästetään yksin ulos ettei jaksa ulko-ovea avata ja isommat hakkaavat.
Lapsi ei ole hyvä kasvattaja lapselle ja niitä jätetään niiden hoitoon ja lapsi oppii vain huonolle käytökselle ja kukaan ei puutu se meno jatkuu isompana.
Alle 18 vuotias on lapsi, lain mukaan lasten lastensuojelussa,koen kehittämättömäksi vielä alle 25v( osa eivät pärjää ilman vanhempaa kun katsoo menettävän työn ja kodin )suurin osa.
Harvemmin ovat käyttäneet päätään edes siihen ikään varsinkaa koulukiusaajat jos ei koulukiusaajasta ole tullut uhri tai ole sitten tarpeeksi viisas ihminen.
Viisaus ennalta ehkäisee, enkä puhu kirjaviisaudesta.
Harvemmin lapsi on viisas ja tajuaa tekojensa seuraamuksia.
Ihmettelen tätä enemmän. Miksi ei vanhempia osata auttaa vielä nykypäivänä.
Olen kiitollinen omasta aktiivisuudesta täten paremmin saanut apua ja toivon että lapseni saa parhaimman tuen.
Nyt opiskelen vaikka ei tule mitään tutkintoa tästä koska en osaa kirjoittaa mutta lukea osaa se on tutkimuksissa todettu vaikka pieni virheelllisyys tulee lukemisessa.
yritän itseäni auttaa kun vanhempana aikuisia ei enää kuntouteta (dysleksiaa tai dysfasia yms.)mutta voi täten kuntouttaa itseäni ja auttaa paremmin lapsiani kun ymmärrän tukea.
Olemme kehittyneet vaikka ihmiskunta ei ole vielä kehittynyt.
Miksi olen täällä, on seurauksia suhteellekin miehen lapsuudesta suhteelle ja olemme aika syrjäytyneitä. Ei minulla ole ystäviä. Täällä ihmiset ovat helpommin tavoittelussa ja menettänyt luottamuksen moneen.
En luota enää ulkopuolisiin.
Mistä muuten tiedät, että ne luokan "kiltit tytöt" haaveilivat pahoista pojista? Päätteletkö sen siitä, että he eivät olleet kiinnostuneet sinustakaan?
Miehillä tuntuu olevan omituinen harhakäsitys, että jos joku tyttö ei teini-iässä seurustellut, niin sen oli pakko johtua siitä, että tämä ei vaan itse kelvannut niille luokan pahiksille, joita olisi "oikeasti" halunnut. Mutta totuus on, että ne tytöt eivät ehkä olleet kiinnostuneet yhdestäkään luokan pojasta tai sitten he olivat kiinnostuneet jostain "tavallisesta" pojasta. Harvemmin ne luokan kitlit tytöt oikeasti haaveilevat niistä pahiksista.
Ja jos muuten koulukiusaaminen vaivaa vielä aikuisena, niin kannattaa kyllä yrittää vaikka terapian avulla päästä siitä yli. Miksi antaa kiusaajien pilata vielä aikuisenakin elämääsi? Ja muuten sinun pääasiallisia kiusaajiasi olivat toiset pojat. Olet nyt vaan siirtänyt vihasi naisiin, koska ilmeisesti koulukiusaajien ote sinusta on edelleen niin vahva, ettet uskalla syyttää heitä, todellisia syyllisiä. Mutta pääasiassahan sinunkin vihasi kohdistuu eniten itseesi: kiellät itseltäsi asioita ja annat koulukiusaajien määrittää sinua vielä vuosien takaa. Mutta tuostakin on mahdollista päästä yli ja eteenpäin.
En ole ap. mutta ei naisia tarvitse kuin vähän katsella niin huomaa, mikä niiden kiimavitut saa litisemään.
Tai sitten se todennäköisemmin litinä on omassa päässäsi.
Oho, pahoittelen, meni sanajärjestys sekaisin. Piti sanoa, että tai sitten todennäköisemmin se litinä on omassa päässäsi.
Minun huomioitteni mukaan miesten oletukset noissa asioissa hyvin harvoin osuvat kohdalleen.
Vaikutat psykopaatilta....
Entäs sitten.....
Olet täys mulkku! Koulukiusaaminennei ole mikään puolustus tuollaiselle käytökselle, varsinkaan kun ne naiset eivät sinua kiusannet.
Niin hän onkin, ja tietää sen kyllä varsin hyvin itsekin.
Naisia ottaa taas vaan päähän kun hyvä saalis ei käyttäydy toivotulla tavalla
Mikä ihmeen saalis?
Täällä ei ensinnäkään kukaan ole ketään iskemässä. Toisekseen: jokainen voi valehdella itsestään (=esiintyä "hyvänä saaliina") ihan niin paljon kuin sielu sietää.
Minä en ainakaan usko aloittajan itsekehuja oikein ollenkaan. Epäilen etten ole edes ainoa.
Hienoa! Olet kaikkien koulukiusattujen "Dexter". Mies, joka on kokenut nuorena kovia ja vanhempana "vigilantena" hankkinut pillua oman käden oikeudella. Tämä on loogista, sillä nuorempanahan pahispojat kiusasivat, koska halusivat nostaa sosiaalista statustaan tyttöjen kesken. Ja mikä sitä tytön pillua paremmin kostuttaisi kuin "luuserin" kiusaaminen! Onhan se "sankarillista" kiusata helppoa kohdetta! Niin ainakin naisen logiikan mukaan!
Tiedän muuten naisia, joita on kiusattu koulussa, ja jotka ovat aikuisena hypänneet aina automaagisesti rentusta renttuun ja kärsinyt sitten siitä (miehet aina hakanneet yms.). Luultavasti nämä rentut ovat olleet niitä koulukiusaajia nuorempina. Vain nainen voi olla niin tyhmä, että vaikka kokee kiusaamista nuorina, niin aikuisena valitsee panoikseen/suhteeseen ainoastaan kiusaajamiehiä! Mitä pässejä! :D
En tiedä onko AP trolli, mutta jos on aito ihminen, niin on samalla hieno ihminen. Mitään väärää hän ei ole tehnyt kenellekään. Ja jos kerran gold diggerit haluavat varakkaan miehen k*rpää, niin sitä sitten saavat, mutta eivät ole muuhun oikeutettuja, jos tämä varakas mies ei näin halua. Nostan hattua!
Tuosta että tytöt jotka ovat koulussa kiusattuja, aikuisena hyppäävät rentusta renttuun...
Päättelysi ei ole psykologisesti / psykiatrisesti kestävää.
Juttu menee näin : Lapsena kiusattu, rääkätty, aikuisena ''valitsee'' samanlaisen rääkkääjän.
Miksi? Koska hän on nyt aikuinen ja luulee hallitsevansa tilannetta.
Hän alitajuisesti tuumii: Lapsena en voinut auttaa itseäni koska olin heikko lapsi, mutta nyt olen iso aikuinen ja korjaan tilanteen - nyt se menee oikein ja hallitsen itse tilannetta ja saan korvauksen kärsimyksiini!
Mutta mitä tapahtuu? Ei hän pystykään korjaamaan tilannetta, vaan saa turpiinsa yhä uudestaan, yhä uudestaan renttu rentun jälkeen häntä hyväksikäytetään ja hakataan.
Miksi? Koska hän ei ole päässyt vapauttamaan itseään kiusatun lapsen roolista, vaan solahtaa sekunnissa siihen kiusatun pikkutytytön asemaan.
Tämä sama näytelmä toistuu esim alkoholistiperheen lapsissa: Alkoholisti-isän tytär ''valitsee'' alkoholistimiehen. Eroaa, ja jonkin ajan kuluttua hän ''valitsee'' uuden alkoholistin.
Perheväkivaltajutuissa sama juttu.
Kyse EI siis ole siitä että nainen rakastaisi renttuja ja väkivaltaa, vaan se on alitajuinen, epätoivoinen yritys tehdä korjausliike lapsuuden kärsimyksiin periaatteella ''nyt olen aikuinen ja siis vahva ja hallitsen tilanteen.''
Mutta pieleen se aina menee.
Miksi? Koska se lapsuus yhä määrittää elämää eikä ihminen ole kyennyt irrottautumaan. Kaikkea toimintaa määrittää lapsuuden kurjuus.
Ihan niinkuin apn tapauksessa: ''Jokainen kaadettu nainen on naula kiusaajien arkkuun''.
Juttu vaan on niin ettei mitään arkkua ole!! Kiusaajat elävät omaa elämäänsä eivätkä edes muista tai jos muistavat, viittaavat kintaalla, ovat todella välinpitämättömiä.
Se ''arkku'' on vain kiusatun omassa mielessä , määrittää toimintaa ja elämää. Jos sillä tavalla vihasta ja häpeästä pääsee pala palalta eroon, niin hyvä, se on terapeuttista.
Mutta sitten täytyisi siirtyä seuraavalle levellille, kokonaan irti menneisyydestä: Ei enää kiusatun lapsen identiteettiä!!
En tiedä onko ap trolli, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Tuollaisia tapauksia on todellisuudessakin. Juuri se sinun täytyisi ottaa huomioon. Sinulla on oma missiosi näköjään.
Viisas ihminen oppii virheistään, tyhmä ei. Minä olen oppinut kiusattuna ollessa sen, että tyhmiä kiusaajia pitää yrittää vältellä, heille ei kannata edes puhua. Olen tavannut peruskoulun jälkeenkin kiusaajia ja tiedän heidän toimintatapansa olevan se, että "skannaavat" ihmisen puhumalla ensin paskaa ja kun ovat saaneet varmistuksen, että kohde on "kiusattavaa sorttia" (ovat löytäneet tämän heikot puolet), niin alkavat kiusaamaan. Paras tapa välttyä kiusaajilta on siis vältellä heitä tai vaihtoehtoisesti kertoa kaikesta vain kaikkea positiivist, eikä kertoa itsestään mitään salaisuuksia. Jos kiusaaja on jo ehtinyt aloittaa kiusaamisensa, niin sen jälkeen tulee kiusaajaa kohdella kuin vain ilmaa ja puhua hänelle vain vastatessaan. Minkäänlaista reaktiota kiusaajalle ei saa antaa vittuiluun, paitsi tarvittaessa asiallista ja ammattimaista "inhoa"/"vastustusta", tunteetonta. Jos kiusaaja ei saa emotionaalista reaktiota uhriltaan, niin kiusaamiselta katoaa pohja. Tämä siis töissä, oppilaitoksissa ym. tilanteissa, joissa ei saa vetää turpaan ketään, mutta henkinen turpaanvetäminen sallitaan.
Noin, olen siis oppinut! Entä nämä mainitsemani tyhmät tytöt, joita sinä diagnosoit ummet ja lammet? No, he ovat tyhmiä ja eivät oppineet. He eivät suostu muuttamaan toimintamallejansa ja siksi kärsivät lisää. Heillä on Tukholma-Syndrooma/Psykoosi ja ovat niin uppiniskaisia (kuten naiset usein ovat, eivät suostu olemaan väärässä), eivät he suostu tästä valemaailmastaan/ (masokistisesta) mukavuusalueeltaan lähteä pois. He ovat heikkoja ja sillä selvä! Minulle on ihan sama mitä vasemmistolaissävytteinen psykologia sanoo, olen sen verran kokenut, että tiedän miten asiat menevät käytännössä. Ihminen voi päättää olevansa heikko lammas tai sitten voi nousta yli itsensä ja astua pois mukavuusalueeltaan. Se on oma päätös.
Onnittelut kiusaajillesi!
Heidän tekonsa määrittelee elämääsi yhä. Luultavasti olet kiusaamisen vanki kuolemaasi asti. Vaikka sinusta tulisi maailman rikkain mies, ja vaikka olisit maailman komein, se ei sinua hyödytä pätkääkään sillä määrität itsesi siten että olet pieni vapiseva pikkupoika joka vinkuu lyöntien alla.
Kaikki mitä teet, linkität kiusaamiseen. Mutta vaikka valloittaisit maailman korkeimman vuoren miljoona kertaa, se ei tee sinua onnelliseksi koska olet kiusattu poika.
Omissa silmissäsi, sillä näet itsesi kiusaajiesi silmin.
Kiusaaminen - ja kaikki sortaminen, alistaminen - vaikuttaa siten että alkaa nähdä itsensä kiusaajien silmin, itsearvostus katoaa. Mutta aikuisena täytyy luoda oma näkökulma, lapsuuden tapahtumista erillinen minäkuva.
Ei kai ole käynyt niin, että kaikki mitä olet elämässäsi tehnyt; opiskellut, menestynyt, rikastunut, olet tehnyt näyttääksesi kiusaajille ähäkutti siitäs saatte- periaatteella?
Traagista tässä on se, että ne kiusaajat mitä todennäköisimmin muistavat kouluajan aivan eri tavoin. Tästä on dokumentoitu asioita ja todettu, että kun kiusattu menee tapaamaan kiusaajaa, vetämään tilille, kiusaaja aidosti hämmästyy ja sanoo ettei muista moista, vaan muistaa kouluajan hauskana aikana.
Siis tästä voi päätellä, että kiusatun siitäs saatte- periaate ei toimi. Kiusaaja todennäköisesti onnittelee entistä koulukaveria menestyksestä jos kiusattu menee hakemaan helpotusta haavoihin kertomalla hienosta asemasta, isosta palkasta....
Jotkut kiusatut myös hankkivat tietoa kiusaajista, ja huomatessaan että joku heistä on alkoholia kittaava tyhjätasku, tuntee vahingoniloa.
Mutta koska kiusaaja ei kykene näkemään kuviota kiusatun näkökulmasta vaan on ehkä ihan tyytyväinen luuserinelämäänsä, tyhjäksi ja hedelmättömäksi jää tämäkin ''kosto''.
Ja miksi ihmeessä kostat naisille?! Odotitko silloin kun pojat kiusasivat, että tyttöjen olisi pitänyt rientää auttamaan sinua, parantamaan haavat ja mustelmat? Sinulla on siis käsitys että jokainen tyttö ja nainen on äitihahmo ? Ja jos hän ei juoksekaan pelastamaan äitylin tavoin, olet syvästi pettynyt ja traumatisoitunut?
Syyllisiä olivat nimenomaan ne pojat. Ymmärrä tämä!
Paras kosto olisi todellakin, että alkaisit elämään omaa, noista tapahtumista erillistä elämää.
Ja vaikka tilille vetäminen ei onnistukaan välttämättä, olisi sillä kuitenkin terapeuttinen merkitys. Hyvä idea olisi, että menisit kertomaan henkilökohtaisesti mitä jouduit kokemaan. Jonkinlaisen korvauksen siitä takuulla saisit kun suoraan kertoisit kärsimyksistäsi.
"Heidän tekonsa määrittelee elämääsi yhä..."
Minä ainakaan en ajattele asiaa näin. Ehkä ilman kiusaamista AP:sta olisi tullut vain tavis, jolla on tylsä ja merkityksetön elämä. Ehkä kiusaaminen sai AP:ssa "kipinän" aikaiseksi, joka motivoi häntä kehittämään itsensä parhaaseen mahdolliseen "itseensä". Ei kai hän voi "vinkua" enää, koska on ylittänyt kiusaajansa ja kehittynyt heitä paremmaksi ihmiseksi. Kosto ei tee ketään ihmistä huonommaksi tai ainakaan omaa väärintekijäänsä huonommaksi. Kosto on ihan oikeutettu teko.
"Kaikki mitä teet"
Samaa mutua. Oletkohan itse kiusaaja, joka ei menestynyt, ja nyt täällä olet vittuilemassa? :D
"Mutta aikuisena täytyy luoda oma näkökulma"
Eikös AP näin tehnyt? Menestyi kiusaamatta ketään ja tekee nyt mitä lystää. Näinhän jokainen haluaisi tehdä! Ja kannattaa muistaa, että jos menneisyydessä on luurankoja, niin ei menneisyyttä kannata unohtaa, vaan siitä pitää ottaa opiksi. AP otti ja hänestä tuli voittaja. Ilman menneisyyden pelkoa perseessä hän ei ehkä olisi ollut tarpeeksi motivoitunut hoitamaan hommaa kotiin. Suomikin teollistui ja alkoi rikastumaan 50-luvulla kun piti hävinneenä maksaa ryssille sotavelkoja. Ja nyt vieläkin moni potee ryssävihaa, ja syystäkin. Se on ihan normaalia, eikä siinä ole mitään väärää.
"Traagista tässä on se, että ne kiusaajat mitä todennäköisimmin muistavat kouluajan aivan eri tavoin. Tästä on dokumentoitu asioita ja todettu, että kun kiusattu menee tapaamaan kiusaajaa, vetämään tilille, kiusaaja aidosti hämmästyy ja sanoo ettei muista moista, vaan muistaa kouluajan hauskana aikana. "
Minäpä muistan kun tapasin baarissa yhden kiusaajan. Hän kehtasi vielä väittää, ettei muka kiusannut (kehtasi tulla aloitteellisesti juttelemaan), vaikka muistan sen (onneksi en "niin kuin eilisen", tekisi liian kipeää) täysin selvin kun kusipää haukkui ja vittuili (minulle ja kavereilleni) ym. kivaa. Huusin ja tein selväksi, että haluan hänen kuolevan. Tämä on ihan oikein. Vain luuseri cuck antaa anteeksi kiusaajilleen. Sellainen on heikko ja ei ansaitse kenenkään kunnioitusta. Samalla sain hänen kaverinsa pitämään häntä huonona ihmisenä, täysin oikeutetusti. Mutta se, ettei kiusaaja tiedä tehneensä mukamas väärin, kertoo, että hänellä on paljon psykopaattisia taipumuksia, koska psykopaatti ei tajua tietoa oikeasta ja väärästä. On täysin oikeutettua olla vihainen ihmishirviöille.
"Siis tästä voi päätellä, että kiusatun siitäs saatte- periaate ei toimi. Kiusaaja todennäköisesti onnittelee entistä koulukaveria menestyksestä jos kiusattu menee hakemaan helpotusta haavoihin kertomalla hienosta asemasta, isosta palkasta...."
Tämä kertoo täysin siitä, että sinä raukka puolustat raukkiskiusaajia. Katsot asiaa pelkästään kiusaajan silmistä ja sen "perusteella" on mielestäsi oikein, jos kiusaaja on niin vähä-älyinen ihminen, ettei "muista" kiusanneensa. Otappa pelle kuitenkin huomioon, että mahdollisesti kiusaaja tietääkin tehneensä väärin ja koska on niin henkisesti heikko ihminen, niin hänen aivonsa myöhemmin "blokkaa" tämän tiedon, koska se olisi tälle henkisesti heikoille kiusaajalle liikaa elää sen tiedon kanssa, että hän oli nuorena ihmishirviö. Tällöin henkisesti heikko kiusaaja elää denialismissa, vähän kuten olisi dementikko tms. "Siitäs saitte"-periaate toimii, koska siinä uhri katsoo onnistuneensa OMASTA MIELESTÄÄN. Kuka muka on niin idiootti, että häntä kiinnostaisi kiusatun mielipide tai se, että ymmärtääkö kiusaaja kiusatun motiivia? Vähän sama asia kuin jos puolustaisi pahoinpitelijää, joka saikin turpaansa (mutta niinhän Suomessa on, että pahoinpitelijä saa minimituomion aina ja itsensä puolustaja maksimituomion). Syyllistä vastaan ei tarvitse tuntea minkäänlaista empatiaa.
"Jotkut kiusatut myös hankkivat tietoa kiusaajista, ja huomatessaan että joku heistä on alkoholia kittaava tyhjätasku, tuntee vahingoniloa. "
Ja mikä tässä on mukamas väärin? Vielä kivempaa olisi mennä nauramaan päin naamaa! :D Paha saa palkkansa, tai ainakin silloin kun saa, niin sitä ei tule kyseenalaistaa.
"Mutta koska kiusaaja ei kykene näkemään kuviota kiusatun näkökulmasta vaan on ehkä ihan tyytyväinen luuserinelämäänsä, tyhjäksi ja hedelmättömäksi jää tämäkin ''kosto''."
Edelleenkin tarkastelet asiaa siitä näkökulmasta, milta kiusaajasta tuntuu (jälkikäteen). Aikaisemmin sanoit, että kiusaaja luultavasti vain tunsi koulun olleen mukavaa aikaa, ja ettei ehkä edes "muista" kiusanneensa, ja että nyt yht' äkkiä kiusatun pitäisi tuntea empatiaa tätä kiusaajan mielikuvaa kohtaan . Saman logiikan mukaan, käänteisesti, miksi ihmeessä kiusatun pitäisi "tajuta" kiusaajaa, että kiusaajalla "oli vain hauskaa, eikä muista kiusanneensa", jos kerran kiusaajakaan ei (muka) tajua, että hän kiusasi? Jos kiusattu kostaa kiusaajalleen, vaikkei kiusaaja tätä tajuakaan, niin samalla tavalla kiusaaja kiusasi, vaikkei ehkä ymmärtänytkään tekoaan, eli ajatellut asiaan kiusatun näkökulmasta kouluaikana eikä aikuisenakaan. Sinä siis pidät kiusaajan näkökulmaa asiasta "parempana" ja täällä länk
ytät,+että+"turhaan+kostat+kun+ei+se+tajua,+öy+öy+öy!",+vaikkei+ketään+järkevää+ihmistä+kiinnosta+(paitsi+sinua+ja+muista+sairaita+ihmisiä)+kiusaajan+näkökulma.+Olet+säälittävä,+olet+sairas,+koska+et+tunne+empatiaa+väärin+kokeneita+kohtan.+Mene+hoitoon.
Sinä et näköjään pidä kiusaamista sinänsä pahana asiana, vaan näköjään ihan tavoiteltavana periaatteella: kyllä kiusatunkin pitää saada jotakuta kiusata.
Totta kai kiusatulla on oikeus kiusata (siis KOSTAA) entisiä kiusaajia ja myös sellaisia ihmisiä, jotka antavat "eväät"/"motivaation" kiusaajille omilla suosionosoituksillaan yms. kiusaajan tekoja kohtaan. Totta kai! Ilmeisesti sinun mielestäsi, jos joku murtautuu toisen ihmisen taloon, niin tämä murtautuja ei saisi puolustaa itseään. Ja jos tällä murtautujalla olisi joku "motivaattori" taustalla joka innostaisi ja yllyttäisi murtautujaa murtautumaan, niin sinun logiikan mukaan tälle motivaattorille ei saisi kostaa. Sinä olet näköjään liian hölmö ymmärtääksesi kiusaamisen ja ja koston eroa. Ei se kiusattu kiusaa viattomia ihmisiä, vaan niitä jotka ovat jo ennestään syyllisiä. Vain itsetuhoinen lammas kääntää toisen posken.
*"tämä murtautuja ei saisi puolustaa itseään." <- Siis murtautumisen uhri ei saisi puolustaa itseään.
Jos murtautumisen uhri puolustaa itseään siinä tilanteessa, asia on täysin ok.
Eri asia on lähteä myöhemmin murtautumaan sen murtautujan kämppään. Silloin vain alentaa itsensä hänen tasolleen, mutta täysin ymmärrettävää sekin on. Väärin alkaa käyttäytyä silloin, jos käy murtautumassa naapureiden kämppiin ja vieläpä täysin ventovieraiden ihmisten kämppiin, "koska he eivät tulleet apuun silloin, kun se murtautuja minun kämppääni ryösti".
Vai sinunko mielestäsi juuri noin pitäisi tehdä?
Tässä tapauksessa naiset kuuluvat kollektiivisesti sen murtomiehen faniklubiin. Heille siis saa kostaa, mutta epäsuoremmin ja lievemmin kuin murtomiehelle itselleen. Se on toki täysin oikeutettua.
Toisin sanoen: kiusaaminen sinänsä ei mielestäsi ole paha asia, vaan jopa tavoiteltavaa.
(Yhtä oikeutetusti se murron uhri pitää naapureitaan ja jopa tuntemattomia ihmisiä sen murtautujan faniklubiin kuuluvina.)
Onpa hassua. Minäkin olin koulukiusattu (tyttönä tyttöjen kiusaama) ja rakastuin aina pahispoikiin. Nämä eivät kuitenkaan olleet muiden kiusaajia, vaan muuten vain pahiksina pidettyjä. Osa varmaan rötöstelikin myöhemmin. Tavalliset pojat eivät koskaan puolustaneet minua tai olleet näkevinäänkään, mitä tapahtuu. Itsekeskeisinä he keskittyivät itseensä ja omiin koulusaavutuksiinsa. Itse hankin myöhemmin yliopistokoulutuksen. Edelleenkään ei kiinnosta itseensä keskittyvät sokeat hikipinkot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma-syndrooma
^Tämä pätee sinuun ja muihinkin naisiin melko usein. Naiset ovat epäitsenäisiä ja vahvojen persoonien on helppo taivuttaa heitä kuin savia tai kuminauhaa. Ei olekaan ihmeellistä, että moni nainen päätyy seurustelemaan psykopaatin tai narsistin kanssa...uudelleen ja uudelleen. Mutta koska nainen valitsee miehen eikä toisin päin, niin se on aina naisen oma vika.
Tavalliset pojat eivät puolustaneet?
Itseasiassa lapsilta ei voikaan vaatia ja edellyttää puolustamista. Vain hyvin harvat kykenevät siihen.
Kun koulukiusaamista on selvitetty, on todettu, että kun / jos lapsi itse puolustutuu, esim lyö takaisin, kiusaaminen usein tyrehtyy siihen. Kiusaaja hämmentyy ja perääntyy.
Siis ellei potentiaalinen uhri puolustaudu, lähtee liikkeelle kuin lumivyöry: Uhri käpertyy alas, kiusaaja provosoituu ja kiusaa lisää koska hänellä on omat psyykkiset ongelmansa eikä hänellä ole työkaluja selviytyä niistä, ja ajan mittaan kiusaajia tulee lisää. Näin tämä ''peli'' jatkuu vuodesta toiseen.
Tietenkin avainasemassa ovat aikuiset tämän pelin katkaisemisessa heti alkuunsa.
Yritä nyt hyvänen aika päästä eroon tuosta pahiksien ihailusta! Se on eräänlaista itsetuhoisuutta. Etkö pidä itseäsi edelleenkään sen arvoisena että etsisit itsellesi kunnon miehen? Onko määräävänä tekijänä sinussa se kiusattu lapsi?
Ymmärrä että elämässä eteenpäin pyrkiminen ei ole mitään itsekeskeisyyttä. Niinhän sinäkin olet tehnyt.
Koulussa jokainen tyttö oli jonkun sätkää polttavan jännäpaskan kanssa. Niistä tytöistä tuli varmaan myös rikollisia. Yhden kympin tyttö oppilaan keskiarvo laski seiskaan kasi ja ysi luokan välissä.
Jaa, että kaikista sun luokalla olleista tytöistä tuli rikollisia?
Monissa koulukiusaamistapauksissa opettajat, rehtori, koulukuraattori,ym. ovat olleet joko kyvyttömiä tai haluttomia näkemään kiusaamisen vakavuutta. Uhria on juoksutettu terapeutilla, vaikka kiusaajat olisivat olleet hoidon tarpeessa. Eräässä tapauksessa kiusatun äiti teki lopulta rikosilmoituksen kuraattorista. Toisessa tapauksessa kiusaajia on myös uhattu moottoripyöräjengiläisillä (isällä ollut "suhteita"). Lapsuuden koulussani poliisin poika kiusasi ja kävi fyysisesti käsiksi jehovantodistajatyttöön. Kun kukaan ei apuun mennyt, niin eräs tyttö lopulta tinttasi poikaa päin pläsiä. "Pahikset" voivat joskus olla robin hoodeja. Suuri enemmistö valitettavasti ummistaa silmänsä.
Tyttöjen sairas tapa suosia "pahoja poikia" pitää yllä koko koulukiusaamis instituutiota. Kiusaamisen päämotiivi on olla "kova" ja siis haluttava tyttöjen silmissä.
Asia on kuule niin, että sinä et edes kiinnittänyt niiden tyttöjen olemassaoloon mitään huomiota, jotka eivät kiusaajia arvosta. Sinähän kuolasit vain niitä itsekeskeisiä kovismimmejä.
Miksi muuten sisäoppilaitoksissa (joissa on pelkkiä poikia oppilaina) kiusaaminen on vielä paljon raadollisempaa, kuin sekakouluissa? Keneen ne jätkät siellä yrittävät vaikutusta tehdä?
Vielä yks kyssä: Miksi pojat kiusaavat toisiaan jo siinä vaiheessa, kun he vielä inhoavat tyttöjä?
Joo kyllähän muakin pojat vaan kiusasi yläasteella, mutta se mikä aiheutti tämän nykyään vaivaavan katkeruuden naisiin on se, että katsoivat silloinkin vaan vierestä ja naureskelivat, alkoivat seukkailemaan niiden kiusaajien kanssa, eikä tuntunut haittaavan yhtään kun minua tönittiin ja haukuttiin. Ja myöhemmin oikeastaan sama meininki jatkui, kun pääsin koulusta ja yritin nuorena kollina treffailla. Oli jäljellä vielä sitä naiivia parisuhteen ja tyttöystävän kaipuuta, mutta siinä tuli kaikenlaista märkää lapasta naamaan. "Ei nyt kipinöi" tai sitten kylmästi kalpittiin hiljaa pois treffipaikalta kun saavuin ja moikkasin. Ajattelin että jos olisivat treffanneet niitä kiusaajiani niin varmasti heti olisivat käyneet kuumana.
Jokunen vuosi eteenpäin ja ilmeisesti joku minussa muuttui ulkoisesti, kun yhtäkkiä naisia alkoikin kiinnostamaan, vaikka sisäisesti olen edelleen samanlaista paikallaanpolkevaa katkeraa paskaa. Käytännössä ihan sama kuka nainen tulee vastaan, niin näyttävät ihastuvan. Valitettavasti vaan minulta on hävinnyt se naisiin tutustumisen into, tulee tämä pakkoajatus että vittuilevat vaan kuitenkin niinkuin silloin yläasteellakin kun ivallisella äänellä minua moikkailivat kiusaajien kainaloista eikä ne tosissaan kuitenkaan ole. Tuo naisten ihastuminen vaan suoraansanottuna ärsyttää, vihaksi pistää kun NYT sitten ollaan kiinnostuneita kun olen henkisesti paskana eikä minusta enää ole näihin juttuihin. Just NYT, ihan vittuuksillaan. Tai kenties silmäni ovat vaan avautuneet? Näen naisissa vaan sen vittuilevan ja narsistisen vastenmielisen olion, joka kiinnostuu nykyään kaltaisistani välinpitämättömistä miehistä vain koska antavat mitälie pahapoikasignaalia, aivan kuin ne kiusaajatkin siellä yläasteella ja naisen pitää päästä kokeilemaan jos sen saisi viehätysvoimallaan kesytettyä.
penaalinterävin kynä, joulupukin säkkien tyhjennys ja naisille jotain aivan muuta oli kyllä parhaat jutut mitä olen kuullut.
Menee kyllä sun kosto ihan väärään osoitteeseen
Itse se tuosta toiminnastaan eniten kärsii