Asteroidi / vetovoima

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, mutta mitä tapahtuu silloin kun maata läheltä ohittavan asteroidin ja aurinkoa kiertävän maan kiertoradat ovat saman suuntaiset?
Onko tämä se tilanne jossa maa sieppaa/on siepannut läheltä ohittavia murikoita kiertoradalleen .

murikaton-minäkin kirjoitti:

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, mutta mitä tapahtuu silloin kun maata läheltä ohittavan asteroidin ja aurinkoa kiertävän maan kiertoradat ovat saman suuntaiset?
Onko tämä se tilanne jossa maa sieppaa/on siepannut läheltä ohittavia murikoita kiertoradalleen .

Tuollaisia pieniä "kavereita" Maapallokin on varmasti aikojen saatossa keräillyt vähän samaan tapaan kuin Marsillakin on kaksi, mutta Maapalloa kiertää mustasukkainen Kuu, joka häiritsee pienten kiertolaisten kiertorataa omalla painovoimallaan siten, että pikkukuiden rata muuttuu epävakaaksi.

Käytännössä moinen pikkuinen satelliitti aina sinkoutuu Maapallon kiertoradalta joko avaruuteen tai harvemmin osuen Maapalloon tai Kuuhun.

Maapallon radan kanssa jammailee muutama pieni asteroidi, mutta ei tietääkseni tällä hetkellä varsinaisesti kierrä yhtään. Historiassa näitä on varmasti ollut, mutta ovat siis lyhytikäisiä.

kollimaattori kirjoitti:

Tuollaisia pieniä "kavereita" Maapallokin on varmasti aikojen saatossa keräillyt vähän samaan tapaan kuin Marsillakin on kaksi, mutta Maapalloa kiertää mustasukkainen Kuu, joka häiritsee pienten kiertolaisten kiertorataa omalla painovoimallaan siten, että pikkukuiden rata muuttuu epävakaaksi.

Käytännössä moinen pikkuinen satelliitti aina sinkoutuu Maapallon kiertoradalta joko avaruuteen tai harvemmin osuen Maapalloon tai Kuuhun.

Maapallon radan kanssa jammailee muutama pieni asteroidi, mutta ei tietääkseni tällä hetkellä varsinaisesti kierrä yhtään. Historiassa näitä on varmasti ollut, mutta ovat siis lyhytikäisiä.

Oikein Kollimaattorilla.
Lisään vaikka radat olisi liki yhtenevät ettei nopeuseroja paljoa olisi, etäisyyttä on kuitenkin niin paljon ettei asteroidinrata kurvaa maahan. Se voi lukkiintua maan kanssa mutta törmäystä ei tapahdu. Vetovoima heikkenee myös etäisyyden neliöön.
Maalla on todella huomattavan kokoinen kuu ja se tyhjää kyllä lähiavaruuden kuten kollimaattori totesikin.

Asian vierestä. Maasta Aurinkoon on paljon vaikeampi päästä kuin pois aurinkokunnasta vaikka auringolla on suuri vetovoima. Syynä on maan kiertonopeus. tarvitaan suurempi muutos nollata se kuin kiihdyttää pakonopeuteen.

Kaikki kuvat avaruudesta ovat lapsien piirustustunneilla kyhäämiä. Oikein herttaisia sinänsä.
Kehittyneemmät teokset ovat NASAn taiteilijoiden väsäämiä.

"Miksei kuu törmää maahan? Liike on liian hidas, tasautunut?"

Tämän selitti jo aikoinaan Newton, ja tämä olikin ehkä kaikkein ratkaisevin todiste sille, että maan päällä vaikuttava painovoima on esimerkki samasta luonnon perusvoimasta, joka pitää kuun ja planeetatkin radoillaan.
Ratkaiseva käsite tässä on kiihtyvyys. Toisin kuin voisi luulla, se mitä fysiikassa sanotaan kiihtyvyydeksi, ei välttämättä merkitse vauhdin kasvua, vaan se voi olla myös liikesuunnan muutosta. Kun nopeus käsitetään vektoriksi, jolla on suuruuden lisäksi myös suunta, niin kiihtyvyys on aina tämän nopeusvektorin muuttumisnopeus ajan suhteen. Sekin on vektori, mutta ei välttämättä samansuuntainen kuin nopeusvektori. Tasaisessa ympyräliikkeessäkin on aina nollasta poikkeava kiihtyvyysvektori, sillä ympyräradalla olevan kappaleen liikesuuntahan muuttuu koko ajan. Ja voidaan osoittaa, että se on yhtä suuri kuin ympyräliikkeessä olevan kappaleen nopeuden neliö jaettuna sen rataympyrän säteellä. (Kaavana: a = v² / r) Sitä sanotaan keskeiskiihtyvyydeksi.
Ja kiihtyvyyden aikaansaamiseen taas tarvitaan aina voima, joka on yhtä suuri kuin kiihtyvyys kerrottuna kiihtyvässä liikkeessä olevan kappaleen massalla.
Kuun rata ei ole aivan säännöllinen ympyrä, mutta kuitenkin lähellä sitä.
Newtonin aikana Kuun etäisyys tiedettiin jo suunnilleen: se on noin 60 kertaa Maan säteen suuruinen, suunnilleen 380 000 km.. Ja Kuun kiertoaikahan on tunnettu jo paljon kauemmin, noin 27 vuorokautta eli 2 333 000 sekuntia, joten sen nopeuskin voitiin laskea: hieman yli 1 kilometri sekunnissa (380000 * 2 * π / 2333000). Ja tästähän voidaan tuo keskeiskiihtyvyys laskea: se on noin 2,63 mm/s²
Ja kun Newtonin gravitaatiolain mukaan gravitaatiovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, Kuun etäisyydellä se on noin 1/3600-osa siitä mikä se on maan pinnalla. Kun painovoiman kiihtyvyys Maan pinnalla on 9,81 m/s², on se Kuun etäisyydellä vain noin 2,75 mm/s². Kun edellä tein joitakin pyöristyksiä, tämä on käytännössä juuri sama kuin tuo edellä laskettu keskeiskiihtyvyys.
Johtopäätös: Maan vetovoima Kuun etäisyydellä on juuri sen suuruinen, että se riittää estämään Kuuta karkaamasta pois Maan läheisyydestä, mutta ei saa sitä lähestymään Maata ja lopulta törmäämään.
Asia voidaan ilmaista niinkin, että Kuu kylläkin "putoaa" koko ajan kohti Maata, mutta koska samalla se liikkuu myös maan pinnan suunnassa, "vaakasuoraan", Maan pinta kaareutuu sen alla juuri saman verran kuin se eteneekin, ja siksi se ei törmää maahan.