Kuinka moni on käyttänyt sekstanttia tähtitieteen alalla tai muuten jostain syystä, esim.
- ajan selvittämiseen yöllä
- etäisyyksien mittaamiseen
- kulmaetäisyyden mittaamiseen esim. kaksoistähdistä tms.?
Miten sekstantilla lasketaan tai mitataan etäisyyksiä esim. merellä? Täytyykö sen käyttämiseen liittää mukaan trigonometrinen tai muu taulukko?
Voiko esim. kellonajan päätellä auringon korkeudesta päivällä ja tähdistä yöllä - sekstantin avulla?
- ajan selvittämiseen yöllä
- etäisyyksien mittaamiseen
- kulmaetäisyyden mittaamiseen esim. kaksoistähdistä tms.?
Miten sekstantilla lasketaan tai mitataan etäisyyksiä esim. merellä? Täytyykö sen käyttämiseen liittää mukaan trigonometrinen tai muu taulukko?
Voiko esim. kellonajan päätellä auringon korkeudesta päivällä ja tähdistä yöllä - sekstantin avulla?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käytän jatkuvasti.
https://www.alnilam.fi/tuote-osasto/antiikkiset_instrumentit/
Ajankohtaisessa Tähdet ja avaruus -lehdessä oli juttu Alnilamin myymästä laitteesta, joka näyttää kellonaikoja auringon korkeuden perusteella. Laite oli jonkinlainen roikotettava lieriö, jonka sivulle päin sojotti tappi - jonka varjo auringonvalossa osuisi lieriön ulkopinnalla olevalle asteikolle tai piirrokselle - josta kellonaikoja voi lukea. (Mitähän joku suomenkielen opettaja sanoisi monipolvisista virkkeistä.) Toiminta muistutti siis sekstanttia, mutta
Sekstantti lienee jonkinlainen kaukoputki, jolla tähdätään johonkin suuntaan, että saataisiin kulmamitta luettua asteikolta? Auringonvaloon ei tietääkseni saisi katsella suurentavilla linsseillä, kaukoputkilla, eikä kovin paljon edes paljain silmin.
Kiinnostaa, millä tekniikalla muinaiset tähtitieteilijät ovat tehneet yllättävän tarkkoja mittauksia, esim. Messier ja muut tähtiluetteloita, tai taivaankappaleiden suuntaluetteloita. Käyttivätkö sekstanttia? Ehkä ei sentään kirjakaupassa myytäviä kolmioviivaimia ja astelevyjä kuitenkaan?
Katson että tässä on arvolleni sopiva selitys, kröhömmm..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekstantti
Eikös ole mielenkiintoinen laite tuo sekstantti. Mitä kaikkea sillä olisi voitu tehdä vielä nykyaikanakin, ja varsinkin nykyaikana, kun on laskimia ja taulukoita monenlaisia. Muistui mieleen eräs peukalosääntö. Jos tarvitsee silmämääräisesti mitata - tai arvioida - kaukana olevan kohteen leveys, voidaan ojentaa käsi suoraksi eteen ja pitää peukalo nostettuna ylös. Kun tähdätään yhdellä silmällä kohteeseen peukalon kautta, niin sitten toisella silmällä katsoessa kohde näyttää "hyppäävän" sivusuunnassa. Jos hyppäyksen pituuden voi arvioida, etäisyys kohteeseen on noin kymmenkertainen. Kulmasta ja trigonometriasta lienee kyse tässäkin.
Minulla on ukin suvun peruina tullut vanha ja hieno portugalilainen sekstantti jolla ei ole käyttöä. Hieno vehje puulaatikossa. Joku kertoi sen olevan huomattavan arvokas. Tarpeettomana voisin myydä sen eniten tarjoavalle. Arvo lienee muutaman tonnin luokkaa mutta lähtee muutamalla satasella tai kympilläkin jos jotain kiinnostaa?