Lukemieni denialistiviestien perusteella näyttää selvältä, että denialistit eivät ymmärrä mihin tarvitaan adjustointia ja mallinnusta. Hurjimmat denialistit jopa väittävät, että ne ovat väärennysmenetelmiä, mikä osoittaa, että he eivät ymmärrä meteorolgiaa alkuunkaan.
Adjustointi
Lämpömittari mittaa lämpötilan pistemäisestä kohteesta. Lämpömittareita on maailmalla siellä sun täällä. Miten saadaan maailman tai jokin alueen keskilämpötila määritettyä luotettavasti? Tätä varten on luotu hilamalli, jossa alueet on jaettu ruutuihin, joille kullekin merkitään keskilämpötilaksi ruudun sisällä olevan mittarin lukema.
Kun mittauspisteitä tulee lisää tai vanhoja poistuu, muuttuvat hila-aineistojen perusteet ja on tehtävä adjustointeja. Normaali juttu meteorologille, mutta hirmuinen salaliittotodiste denialistille.
Mallinnus
Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole epäilystä eikä mallinnuksia sen todistamiseen tarvita. Niitä käytetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien tarkempien aluekohtaisten muutosten ennustamiseen. Tiedemiehet ymmärtävät hyvin mallinnuksien sisältämät epävarmuudet. Mallinnuksia kehitetään kuitenkin koko ajan ottaen huomioon mallinnuksien ennustukset ja toteutunut kehitys.
Mallintaminen on laajasti käytössä esim lentokoneiden, laivojen, autojen, rakennusten, siltojen jne suunnittelussa, joten denialistien ei ole syytä sitäkään pelkäksi väärentämismenetelmäksi väittää.
Adjustointi
Lämpömittari mittaa lämpötilan pistemäisestä kohteesta. Lämpömittareita on maailmalla siellä sun täällä. Miten saadaan maailman tai jokin alueen keskilämpötila määritettyä luotettavasti? Tätä varten on luotu hilamalli, jossa alueet on jaettu ruutuihin, joille kullekin merkitään keskilämpötilaksi ruudun sisällä olevan mittarin lukema.
Kun mittauspisteitä tulee lisää tai vanhoja poistuu, muuttuvat hila-aineistojen perusteet ja on tehtävä adjustointeja. Normaali juttu meteorologille, mutta hirmuinen salaliittotodiste denialistille.
Mallinnus
Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole epäilystä eikä mallinnuksia sen todistamiseen tarvita. Niitä käytetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien tarkempien aluekohtaisten muutosten ennustamiseen. Tiedemiehet ymmärtävät hyvin mallinnuksien sisältämät epävarmuudet. Mallinnuksia kehitetään kuitenkin koko ajan ottaen huomioon mallinnuksien ennustukset ja toteutunut kehitys.
Mallintaminen on laajasti käytössä esim lentokoneiden, laivojen, autojen, rakennusten, siltojen jne suunnittelussa, joten denialistien ei ole syytä sitäkään pelkäksi väärentämismenetelmäksi väittää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vanha tutkijan ohjehan jo sanoo että elleivät tosiasiat tue teoriaa, täytyy muuttaa tosiasioita.
Kiva, kun rinnastat lentokoneensuunnittelun mallinnuksen ja ilmastomallit. Klassinen esimerkki tieteen ja tekniikan erostahan kuuluu: tieteellisessä mielessä on pelkästään erittäin hyvää tuuria, että Jumbo Jet sattuu pysymään ilmassa. Ei ole olemassa mitään tieteellistä aukotonta induktioa, joka selittää ne parametrit, jolla lentokone saadaan lentämään. Lentokoneen suunnittelu perustuu mallintamiseen, jossa hyödynnetään empiiristen havaintojen perusteella havaittuja riippuvuussuhteita. Mallia täsmennetään pienoismallilla tuulitunnelissa tehtyjen mittausten perusteella ja edelleen ilmaan (toivottovasti, kaikkia protoja ei saada lentämään) saadun proton havaintojen perusteella. Näin Jumbo Jet pysyy ilmassa melko suurella todennäköisyydellä.
Välillä mennään pieleen, Esimerkkinä ovat siiven päissä olevat wingletit. Ensimmäisen sukupolven wingletit olivat siiven mittoihin näden pieniä, tuskin huomattavia, koska pienoismallikokeiden mukaan tämä koko riitti. Pienoismallissa mitattu ilmiö ei kuitenkaan skaalautunut odotetusti ja nykyään halpalentoyhtiöiden 737:n wingletit ovat jopa 1,5 metriä korkeita.
Erona teknisen mallinnuksen ja ilmastomuutoksen mallinnuksen välillä kaksi:
* Teknisessä mallinnuksessa ei luoda harhakuvia tieteellisestä tutkimuksesta
* Suunnittelussa on jatkuvasti vahvoja linkkejä kokeelliseen testaukseen, ilmastonmuutoksessa on olemassa vain yksi hitaasti etenevä ilmiö, jossa ei pystytä tekemään helposti koeasetelmia.
Maan lämpötilojen mittaaminen on haastava laji . Maailmankaikkeudessa ei ole koskaan niinpaljon lämpömittareita jotta pääsisimme lähellekkään todellisuutta.
Aivan alkuun pitäisi selvittää jos mahdollista ns. luonnolliset vaihtelut ja vasta sitten kun nämä tiedetään on aika arvioida mikä on ihmisen osuus ja onko se edes mitattavissa.
"Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole epäilystä eikä mallinnuksia sen todistamiseen tarvita".
Havaitut muutokset eivät oikeuta tuota väitettä, mutta muutosten nopeus kyllä viittaa siihen, että kyseessä ei ole pelkästään 'luonnollinen' muutos.
"Mallinnuksia kehitetään kuitenkin koko ajan ottaen huomioon mallinnuksien ennustukset ja toteutunut kehitys".
Ja kehittämistä piisaa. Mallit eivät kykene vielä ennustamaan edes menneitä muutoksia, jääkausisykleistä puhumattakaan. Mittausten perusteella on todettu, että niissä CO2-pitoisuus nousee vasta muutaman sadan (300..800) vuoden viiveellä lämpötilan perässä. Silti on tutkijoita, joiden mielestä CO2-pitoisuuden nousu on jääkausisyklien "nopeiden" lämpenemisvaiheiden aiheuttaja.
Lämpenemisvaiheiden kesto on ollut noin 10 000 .. 20 000 vuotta. Sinä aikana lämpötila nousee 10 C verran eli luokkaa 0.10 C vuosisadassa. CO2-pitoisuus nousee perässä viiveellä.
Silti lämpötila on aina kääntynyt uudelleen laskuun. Laskuvaihe kestää luokkaa 100 000 vuotta ja lämpötila putoaa sen -10 C.
Miksi CO2-vaikutus ikäänkuin lopahtaa, vaikka lämpenemisvaiheen lopulla pitoisuus on korkeimmillaan.
Todennäköisesti taustalla ovat epälineaarisuudet ja kynnysilmiöt, joita ei osata vielä mallintaa oikein. Sen sijaan jotkin Milankovichin syklit on helppo mallintaa, mutta se ei riitä.
Sopan osa-ainekset kyllä tunnetaan ja ne voidaan labrassakin mitata, kuten CO2-absorptio säteilyn aallonpituuden funktiona, jäätymis/sulamis-ilmiöt, jään ja lumen albedot jne.. Globaalien muutosten ennustaminen edellyttää kuitenkin koko pallon kattavaa mallinnusta niin, että ilmiöiden yhteisvaikutukset pääsevät esiin.
Mallinnus on haastava tehtävä. Mutta malleilla ei ole käyttöarvoa ennustamisessa niin kauan kuin niillä ei pystytä "ennustamaan" jo toteutunutta historiaa.
Myös sään ennustaminen on haastavaa. Paras ennuste on, että huomenna on samanlainen sää kuin tänään.
Globaalin keskilämpötilan ennusteissa sään yhtä vuorokautta vastannee noin 300 vuoden ajanjakso. Todennäköisimmin osuu oikeaan, kun sanoo, että tulevalla 300 vuoden jaksolla globaali lämpötilakeskiarvo on kutakuinkin sama kuin menneelläkin jaksolla.
Jönsselipoju ei vaan suostu ymmärtämään että mallintaminen ja adjustointi eivät todista mitään muuta kuin sen että onpahan mallinnettu ja adjustoitu.
Ai sinä ymmärrätkin asiasta näin vähän? No, otan osaa...